Lepakkovuorolla

Tänään taas bc-treenien lepakkovuorolla. Otettiin (jälleen) törkeästi ekana, ja lähdettiin ekana. Hyi meitä.

Treenit oli yhtä hau-hau-vinku-vinkua. Tai itseasiassa enemmän hauhauta, kuin vinkuvinkua. Otettiin ruutua ja ohjattua, jotka yhtä hauhauta, luoksetulo, joka hieman hauhauta, tunnari, joka tosi hyvä, kaukoissa ei mitään keskittymistä asiaan, JK-seuraaminen hyvä, tosin se tehtiin parin metrin välein tulevalla namipalkalla, pienet hönkäykset siirtymiin, muutoin hiljaa. Eli jotain positiivista. Paikkaistumisessa en sanonut odota, niin meinasi tulla mukaan, mutta toisella kerralla katsoi ja nojasi kohti haukkuvaa koiraa, muutoin hyvä ja hiljainen.

Kaikesta mölinästä huolimatta olen tyytyväinen, etenkin kun tuon seuraamisen oli hiljaa.

Humputtelua Humpan kanssa

Tänään oltiin Hanskun ja Humpan kanssa humppailemassa lähikentällä. Riitti aloitti kierroksen. Otettiin seuraamiskaavio takapalkalla, himpan ehkä pidempi kuin keskiverto Pieksämäen kaavio on ollut, mutta lyhyempi kuin Kemijärven kokeessa. Hansku seurasi Juhantalo-Kakkola tyyliin meidän takana ja vieressä, hyvä ettei kannoille astunut, ja käskytti. Riitti kerran vilkaisi Hanskua, hieman edisti yhdessä kohtaa, ja siirtymissä taaksepäin ja vasemmalle mentäessä huokaisi. Muutoin aivan erinomaista seuraamista!

Otettiin samaan tyyliin myös liikkeestä istuminen ilman apuja, joka oli hyvä. Ja ruutu, keltaisilla merkeillä lumessa, joten ne eivät hämärässä paljoa näkyneet. Riitti meni ekalla kertaa liian taakse, kävin korjaamassa oikealle paikalle. Uusintalähetys oli täydellinen. Hansku käskytti myös seuraamaantulon, ja jatkoi minun kannoilla kävelyä. Rimppis oli silti hieno! Otettiin myös nouto käskytettynä, nopea ja nätti luovutus. Parit edestä sivulle tulot, jotka voisi olla parempiakin. Ja tunnari, joka oli yllättävän rauhallinen. Ja kaukot, joissa s-i Riitti peruutti, muutoin tosi hyvät! Haussa on vähän vielä tuo kaukojen kauhun tasapaino.

Sen jälkeen mie liikkuroin Humppaa, ja Riitti huili. Uudella kierroksella otettiin Riitin kanssa luoksetulo, josta ekaan saatiin haukut kun innostin Riittiä vähän liikaa. Toinen oli hiljainen. Ja lyhyt seuraaminen, joka oli aivan kamalaa, mutta imuttamalla toimi hyvin. Sitten otettiin reilusti leikkimistä, jonka perään uusi lyhyt seuraaminen, joka oli huomattavasti parempi.

Mutta nyt en taas yhtään tiedä mitä teen ennen koetta. Syöttääkö nameja, jättääkö koira autoon ja viedä suoraan kehään, vai leikkiä sen kanssa ennen kehään menoa.

Lenkkeilyä ja tokottelua

Riitti oli eilen riekkumassa Collie-neitokaisten, Tinkan ja Tunnan kanssa. Meno oli oikein mukavan näköistä, parit kuvat löytyy meidän photobucketista.

Illalla tokoiltiin hieman. Kaukoja, jotka oli super, tunnari, joka oli suorastaan yllättävän rauhallinen, seuraamisen lähtöjä, jotka oli aivan super, ja liikkeestä istuminen, kaikki lelupalkalla. Eteentuloja ja sivulle siirtymiä lihapullapalkalla, jotka oli yhtä lukuunottamatta tosi hyviä. Riitti tuli siinä sivulle eteen. Oli siis tarkalleen edessä, mutta perusasennossa. Noh, aina voi keksiä uusia mielenkiintoisia temppuja. Vielä voisi reenailla koelähtöjä, joissa kehäänmeno, ja paikallaan istuminen ennen seuraamaan lähtöä, sekä niitä Juhantalo-Kakkola seuraamisia. Kaikki etäliikkeetkin pitäisi ottaa, niitä ei olla hetkeen tehty.

Koe jännittää taas ihan kiitettävästi. Saadaan rikottua rytmi kokeeseen menon ja valmistelevien kanssa taas, kun mennään äippälään, ja sieltä kokeisiin. Mutta kyllä ne muunkinlaiset koerutiinit pitäisi saada toimimaan, aina ei ole mahdollisuutta tehdä kaikkea samoin.

Laiskottelua

On laiskoteltu niin treenaamisessa kuin blogin kirjoittamisessa. Ei ole oltu kuin leikittämässä saksanpaimenia jäällä. Tänään kuitenkin oltiin agiliitelemässä, viimeinen kerta, kesällä jatkuu sitten taas.

Ratana oli ihan oikea rata. Tai ainakin lähes. Oli hyppyjä, pussi, a ja kepit, hieman Z mallisessa kiihdytys-kääntö radalla. Otettiin kahdella eri tavalla. Riitille sopii paljon paremmin takaa ohjaus, se on rauhallisempi, ei räkytä, eikä räiski. Tosi upea rata, Riitti haki kepitkin hienosti! Keppikulmia pitäisi treenata, ja A:n nousukontakti on meille vaikein kontakti. Ehkä pk-A tekee siihen sitä haastetta. Alastulokontaktit se jo itsenäisesti osaa.

Itsenäisenä ratana kahden esteen pyöritystä, keinu, kepit ja 2 hypyn ja putken muodostamia pyörityksiä vähän joka suuntaan.

Odotellessamme tokottelimme hieman. Otettiin seuraamista, joka oli ihan hiljaista, jäävät ja kaukoja. Hiottiin hieman eteentuloja ja sivulle siirtymisiä.

Eilen oltiin lepakkovuorolla bc-treeneissä. Ihan alkuun Riitti nuoli oikein antaumuksella Nastjaa, ja koitti haastaa sitä leikkiin. Ihanaa ettei tuollaiset häiritse sen treenimotivaatiota. Otettiin Hannan avustuksella vähän seuraamista, joka oli mitä oli. Pohdiskeltiin piippaamisen (tai siis mölinän) syitä, ja koska se on jossain vaiheessa ollut hiljaa, niin kokeillaan nyt tähän väliin pelkkää yli-iloista kehumismenoa. Kun mahdollisimman rauhallinen käytös on minusta vain pahentanut ongelmaa. Hihhei-seuraaminen oli ihan kivaa. Paikan Riitti pitää hyvin, siinä ei minusta ole mitään ongelmaa. Jääviä, joissa Riitti tarjosi istumista melkein joka vaihtoon. Ei huono, parempi näinpäin, kuin toisin päin. Ohjattu nouto liikkuroituna, joka myös oli mitä sattuu, ekalla väärä, pysäytin ja Riitti palasi merkille, ja haki siitä oikean. Toinen meni nappiin. Metallinouto hypyllä ja ilman, se oli hyvä. Luoksetulo oli myös hyvä. Kaukot todella upeat. Ja loppuun paikkaistumista ja paikkamakuuta, mitkä ihan ok. Riitin tekeminen ehdottomasti paranee aina loppua kohti. Jotenkin pitäisi saada se alkupää vielä hanskaan.

Kaukojen peruutusta on treenattu jonkun verran sisällä, ja tällä hetkellä s-i on ennemmin peruutus kuin paikallaan pysyvä, eli ehkä se tästä. Tunnaria on otettu parvekkeella myös oikeastaan joka päivä. Ennen seuraavaa koetta pitäisi hioa vielä ne eteentulot ja sivulle siirtymiset, tehdä Juhantalo-Kakkola seuraamisia, sekä paljon hyvänmielen juttuja.

Pieksämäen tokokoe

Pieksämäellä taas tokoilemassa. Haluttais ostaa sinne 10 kerran sarjalippu. Tänään tuomarina Kaisa Poutanen. Oli aivan uusi kokemus meille, en ole ennen nähnyt hänen tuomaroimia kokeita. Hän meinasi lopettaa meidän kokeen jo tunnariin, kun antoi siinä välissä kokonaisvaikutuksen ja unohti kaukot. Pyydettiin, että saataisko kumminkin tehdä kaukot.

Paikkamakuu 10 (oli laskenut pään alas ja nostanut ylös, vähän jopa liian rauhallinen ennen kehään menoa ja oli hipihiljaa)
Seuraaminen 6,5 (nostatin ihan turhaan, Riitti vinkui ihan törkeänä, tuijottaessa enemmän, ja jos en tuijottanut, niin vähän vähemmän. Yks laimea haukahdus juoksuun.)
Liikkeestä istuminen 8 (annoin vartaloavun ja hidastin vauhtia)
Luoksetulo 7 (haukahdus, maahanmenoon takapäänkin alassaamiseksi kaksoiskäsky, ja vartaloapu sivulletuloon)
Ruutu 10 (äänekäs haukottelu loppuasennossa)
Estenouto 9 (vartaloapu sivulletuloon)
Metalli 9 (vartaloapu sivulletuloon)
Tunnari 8 (nosti oman, haisteli muita, ja toi vasta sitten. Vartaloapu sivulletuloon)
Kaukot 9 (pieni eteneminen sekä s-m että s-i vaihdosta)
Kokonaisvaikutus 8 (ääntely häiritsee, muutoin upeaa työskentelyä)

Yhteensä 270p, 1-tulos, sijoitus 2/6. Video tästä. Elinan Io voitti luokan, eikä ihme. Upeaa menoa.

Tehtiin Riitin kanssa eilen illalla sopimus, että se saa tulla sänkyyn katsomaan CSI:n, jos minä saan pokaalin ystävänpäivälahjaksi. Hyvä sopimus oli. Ääntely oli alun seuraamisissa pahaa, mutta esim lähtöhaukkuja ei saatu ruutuun tai noutoihin. Ei olis pitäny nostattaa, vaan olis pitäny antaa tehdä sillä rauhallisella vireellä, mikä sillä oli päällä paikkamakuussa. Tyhmä minä. Vartaloavut käytin ihan tarkoituksella, kun niitä ei hiottu ennen koetta niin paljoa kuin olis ollu tarvis. Jos ois oltu evl:ssä, niin luultavasti keltainen kortti olis tullu seuraamisesta, ja punainen luoksetulosta. Ei ois päästy edes kivoihin liikkeisiin asti. Tunnariin meiltä kysyttiin oletko valmis jo ennen kapulan merkattavaksi antoa. Sitä en ole varma missä vaiheessa se kuuluu uusien sääntöjen mukaan voittajassa kysyä, mutta noin ei oltu kyllä harjoiteltu. Saako siinä tilanteessa sanoa koiralle paikka? En sanonut, mutta käännyin liioitellun rauhallisesti, koska olin sanonut paikka silloin ennen kuin sanoin valmis.

Mitkähän juhlat voisin pitää 1.3., että saataisiin sieltä vika ykkönen koularia varten?

Päivän muita menestyjiä oli mm. Eeva&Rino ALO1, Ellu&Väinö AVO1, Oona&Loitsu AVO1, Riikka&Fria AVO1, Elina&Io VOI1, ja Katri&Emmi EVL1. Onnittelut heille upeista suorituksista!

BC-yövuoro

Tänään oli bc-tokojen yövuoro. Tehtiin mukavia ja helppoja juttuja. Hyppynouto (joka on viimeksi varmaan tehty kokeessa?). Metalli hyppynoutona ja hetsattuna. Tunnari liikkurilla. Pieniä seuraamisia ja liikkeestä istuminen. Seuraaminen vois olla parempaakin. Paikkamakuu alokasluokan tyyliin ryhmässä. Luoksetulon pysähdys. Ei kummempia.

Pikkuräksy oli boksissa toimimassa mm paikkamakuun häiriötekijänä ja muutoin yleistä pahennusta ja ihastusta aiheuttamassa räksymällä, pärräämällä, vinkumalla, söpöstelemällä ja olemalla kaunis. Eikun siis komea.

Tokoilua ja Hra Widgrenin kuulumisia

Herra Widgren lähettää söpöilyterveisiä:



Ja näin meillä haetaan kesätöitä:

Eilen Hra Widgrenillä oli vähän tylsä päivä eilen, kun sylissäpitäjä meni kouluun. Se aika oli pitänyt ulvoa ja haukkua kaikki käytävän äänet. Välillä taas nukkui niin kiltisti. Web-kamerallahan sitä vakoiltiin, joten jäi kiinni tekosistaan. Maha oli ollut löysällä, liekö haukkuminen liittynyt siihen, vai oliko maha mennyt löysälle stressistä. Herra on myös harjoitellut tokojuttuja. Nyt istuminen alkaa tulla jo hyvinkin nopeasti, kun on huomannut, ettei mihinkään pääse hyppimällä niitä vasten. Käytiin harjoittelemassa istumista pari kertaa myös kentällä, ja se sujui aivan yhtä hyvin sielläkin. Ainakin sen aikaa kun oli nakkia kädessä.

Riittikin tokoili hieman. Otettiin tunnari, joista eka huolimaton, toinen paljon parempi. Ruudun oikean kohdan palkkailua (tuppaa hakemaan merkkiä joskus, vois ottaa parit suoraan leluun vielä ennen kokeita) ja maasta seuraamaan tuloa. Yksi liikkeestä istuminen ja luoksetulon kaikki eri osa-alueet. Loppuun sivulle siirtymisistä palkkailuja, ja noudon luovutuksen hiontaa.

Niin ja peruutusistumisista on ehdottomasti ollut hyötyä jo näin nopeasti! Kahden metrin päästä kaukojen seisomasta istuminen on loistavan näköinen! Ihan tähän seuraavaan kokeeseen tuskin ehditään sitä takaisin kymppiin hioa, mutta joskus sitten.

Pikkukoira tuli taloon

Parivuotias silkkiterrieriuros tuli meille pariksi viikkoa kokeilemaan opiskelijakämppäelämää. Herra Widgren on tottunut rauhalliseen eloon, ja opiskelijatalon äänet ja tavat vähän ihmetyttävät.

Illalla muutoin rauhallisesta rapsuttelusta nautiskelleessaan yläkerran elefantit aloittivat remppapuuhat, lähempänä puolta yötä. Eihän sellaista voi käsittää, miten sitä voisi rentoutua. Iltalenkillä pimeä metsä oli myös kovin ikävä, pelottamaanhan se laittoi. Kuka tahansa villieläin voisi haluta ylhäimistön hengiltä. Katuvalojen loisteessa kävely oli huomattavasti turvallisempaa, vaikka siellä tulikin vastaan öliseviä ja hoippuvia miehiä.

Aamu-ulkoilu suoritettiin metsässä. Hra Widgrenin on täytynyt tottua rauhallisempiin metsiin, sillä opiskelijakämpän takana olevan metsän vieressä on talon rakennus meneillään. Siitäkös tuleva meteli Herraa ihmetytti. Oli turvallisempi kävellä mustan jättiläisen kannoilla, tai jos se otti ja katosi pusikkoon, tulla seisomaan hihnasta kiinni pitäjän jalkojen päälle. Loppuun suoritettiin ylhäimistölle paremmin soveltuva lyhyt kaupunkikävely, ja sitten malttoi jo tarpeetkin tehdä. Kuka sitä nyt haluaisi tehdä tarpeita leukaan asti ulottuvaan umpihankeen.

Talon ateriat ovat kuvottavan hajuisia. Ei ole sisäfilettä. Illalla se vielä meni, mutta kun aamulla tarjoiltiin taas samaa, niin yöks. Ruoan kanssa ei myöskään tarjoilla kangasservettejä. Koska parta tulee pyyhkiä, on se välttämättömyyden pakosta tehtävä mattoon tai sänkypeittoon. Palvelua ei myöskään saa, vaikka kuinka itkettäisi. Ja joka tilanteessa joutuu istumaan, nakkiakaan ei saanut ellei istunut ensiksi, ja silloinkin vain pieninä palasina. Ei ole elo niinkuin hotellissa. Ikkunasta ei näy merinäköala, vaan kerrostalo. Siellä tosin asuu ihan sievä neito, sitä on mukava katsella.

Onneksi sentään turkki on vielä pidetty kuosissa, yöllä ei tullut kylmä, ja rapsuttelua saa niin paljon kuin kehtaa kerjätä. Nakkikin oli ihan hyvää, varmaan samaa merkkiä kuin kotona. Eikä näin päiväsaikaan kuuluvat remppaäänetkään enää ihmetytä, vaan voi hyvillä mielin ottaa sikeitä pienellä kerällä. Mieluiten sylissä.

Aamutokot

Otettiin tänään taas hyvän mielen tokoja.

Ruutuun meno suoraan leluun. Parit maasta seuraamaan tulot ja heti kontaktista leikit. Noutoja sekä puisella että metallisella, palkkauksen kohteena oikea luovutusasento. Tunnaria kolme toistoa, eka helppo, missä oli vain 1 väärä ja oma. Toinen normitunnari. Viimeinen vaikein, missä oli 10 väärää. Kaikissa tosi nättiä työskentelyä ilman sähläämistä. Viimeisessä tassujen alle sattuneet kapulat liikkuivat, mutta niitä oli niin paljon, ettei ihmekään. Liikkeestä istuminen kerran.

Kaukojen s-i tehtiin peruutuksesta, pari toistoa. Haetaan sillä nyt sitä oikeaa suoritustapaa. Loppuun uutta liikettä, merkkikaukoja. Koira merkille, ja siitä 1-2 vaihtoa ja palkka. Palkkasin loppuun myös pelkän merkin. Häntä ainakin vipsasi kovasti, taisi olla ihan hauskaa. Näitä vois kehitellä enemmänkin, ohjattua ruutua, idioottirinkiluoksetuloja tai jotain muuta yhtä järjetöntä. Ei pidä toistaa aina vaan samaa.

Talviurheilua

Varsinainen talviurheilujen päivä tänään. Lähdin viemään Riittiä pyörällä hiihtämään 3km päähän Päijänteelle. Umpihangessa pyöräily on kohtuullisen rankkaa. Varmaan on juokseminenkin. Koiralla oli menomatkalla ihan hirveästi vauhtia, ja otettiinkin pieni pätkä, alta 100m, vetovaljaissa pyörällä. Hauskaa oli, mutta aika vallatonta menoa. Ei mikään kaupunkilaji. Ja parkkiksella hiihtämään pääsyä odotellessa minun olevinaan-koirasosiaalinen meinasi pistää rähinää pystyyn vallattomasti leikkimään tulleelle mustalle parivuotiaalle urokselle. En osannut edes yhtään ottaa omaani lyhyempään hihnaan, kun luoksetullut näytti ihan pennulta eleineen. Toinen lähti samantien pois, ei ollut kiinnostunut Riitin äijäilyistä.

Hiihtämässä Riitti kävi kaksi matkaa. Ensimmäinen siten, että minä olin jäällä mukana, ja Riittiä yritettiin saada juoksemaan edellä menevien perään. No se ei sujunut alkuunkaan, Riitti kyttäsi vain minua, juoksi ehkä kilometrin. Yhden ohituksenkin ottivat, mutta muutoin eka reissu ei sujunut. Otettiin sitten toinen pätkä, missä minä jäin autolle. Tyhjälle ladulle Riitti lähti aivan täysiä, eikä jäänyt minuakaan kaipailemaan, kun minä olin jäänyt autoon. Palatessa, vaikka olin rannalla vastassa kirittämässä, Riitti ei kiinnostunut minusta yhtään. Ei se olevinaan ole minusta riippuvainen, tai edes kiinnostunut, mutta sitten kumminkin sen verran, ettei mammaa voi taakse jättää.

Palatessa pyörällä kotiin oli koirakin jo rauhallisempi. Ravasi nätisti pyörän vierellä tempomatta joka suuntaan.

Illalla reeneissä oli kaikkea muuta kuin rauhallinen. Oli taas niin virtaa täynnä että huh. Otettiin pienet seuraamiset, liikkeestä istuminen, tunnari ja kaukoista m-s-i. Tosi täpäkkää menoa, ja hyvä keskittyminen, vaikka vire oli missä sattuu. Otettiin tunnarikin tarkoituksella korkeasta vireestä ilman valmistelevia, ja hyvin keskittyi silti asiaan. Se s-i vaihto kaipaisi yhä hiomista. Pitäis palata syksyn reenikuvioihin, jos se sillä.

Kiirettä pitää

En ole ehtinyt kirjaamaan treenejä. Olevinaan niin kiire. Huonoja selityksiä. Erehdyttiin lupailemaan myös kokeilemaan koiratanssia. Loistavia varmaan motivaatiolle, mutta kun tuota aikaa on vain rajallisesti.

Ensin tokot:
Tiistaina tehtiin parveketunnareita kasa, kaikki huomattavasti parempia kuin maanantaiset. Lisäksi kaukojen s-i vaihtoa hiottiin ja edestä sivulle siirtymiä myöskin.

Keskiviikkona kans parveketunnari, jossa nuoli ihan antaumuksella väärää, mutta toi silti oikean. Liekö ollut linnunkakkaa tms tarttunut väärään. Parit muut parveketunnarit hyvin. Otettiin lisäksi agihallissa vähän seuraamisia odottelun ohessa.

Torstaina tokoteltiin vähän enempi. Ensin paikkamakuu minun rakentaessa kenttää, ja puoli minuuttia piilossa. Siitä luoksetulo. Erinomaiset topit, molemmista palkat, ja nätti eteentulo, jota hiottiin vähän erillisenäkin. Siihen väliin noudot, yks tavallisella, hyvä. Sitten parit eteentulon ja sivulle siirtymisen hionnat. Parit toistot metallikapulalla, molemmat erinomaisia. Jatkettiin liikkeestä jäävillä. Kaikki oikein. Muita vain kerran, istuminen kolmesti joka väliin. Tunnaria ihan ulkona, se oli aivan loistava! Oikea oli kolmas mitä Riitti haistoi, ja se toi sen ihan samantien haistelematta muita ja mälläämättä. Loppuun ruutu merkillä ja ilman, suoraan palkalle ja heittopalkalla. Hienoja ruutuja tuli. Oikein positiivista reeniä tänään, ainoan huomautettavan voisi sanoa ruudusta seuraamaantuloon, joka voisi olla innostuneempi.

Myös ageissa tokoteltiin odotellessamme, otettiin luoksetulon eteentuloja ja siitä sivulletuloja, seuraamisia, kaukojen s-i vaihtoa ja jäävien peliä saalisleikistä. Oikein kivaa tuntui olevan. Vähän haastetta myös, eli seuraamista kontaktien läheisyydessä. Riitti meinasi tuijotella kontakteja, ja Pieksämäen hallissa niitä on, joten sekin tuli oikein tarpeeseen.

Sitten agit:
Keskiviikkona mölliryhmän kolmanneks viimeisellä kerralla aloitettiin kepeillä. Riitti olisi vain tahtonut loikkia hyppyjä, eikä meinannut malttaa tehdä keppejä, vaan olisi karannut kepeille mieluummin. Ratana okseri-a- kääntö muuri-aita yhdistelmällä, takaisin A:lle, siitä A:n alla olevaan putkeen, kepit, okseri, putki ja pöytä. Aikamoista pyöritystä. Huh. Kaikki yksittäiset osat saatiin menemään hienosti, mutta ei samassa paketissa. Paras kokonainen rata olisi tainnut olla 10 vai hylky? Eli parhaassa oikein menneessä radassa tuli yksi rima alas, ja koira ei pysynyt pöydällä.

Itsenäisenä ratana 3 vierekkäisen esteen kanssa takaakiertoja jatkumona. Otettiin hiljaisuustreeniä, ja saatiinkin monia hiljaisia ratoja. Itsenäisenä myös puomi-hyppy-putki-rengas rata, jota otettiin myös hiljaa, ja muuten onnistuttiinkin, mutta putken jälkeen ennen rengasta saatiin aina haukku.

Torstaina omassa jatko2 ryhmässä. Lähdettiin heti radalle, rata oli hyppy-pyöritystä 7 esteellä. Kokeiltiin kahdella tapaa, alku kutsumalla ja siihen valssilla eteenpäin, ja toinen kokeltiin takaa leikaten lähes koko rata. Riitillä sujuu takaaleikkaukset niin paljon paremmin kuin muut. Voi ehkä johtua siitä, että siinä minä häsään vähiten.

Itsenäisenä ratana suoraa aloitusta rengas, 2 hyppyä ja a-este. Harjoiteltiin sekä paikallaan oloa, että a:lle hidastusta, vaikka alun otti kutsuna. Hyvin sujui kaikki. Itsenäisinä esteinä otettiin kepit molemmin puolin puhtaasti, keinu, puomi ja a. Nätisti meni kaikki. Ensviikon torstain treenit jätetään varmaankin väliin, mutta pitää miettiä menisikö keskiviikkona kumminkin.

Pikatokot

Tänään ihan vain nopsasti liikkeestä istuminen, metallivauhtinouto, parit eteentulon hiomiset ja kaukojen seis-istu vaihtoa. Kotipihalla, sillä lähdettiin keittiöjakkaran kanssa tekemään noita eteentulon hiomisia. Sen kans ei kovin kauas viitsi lähteä.

Lisäksi parvekkeella tunnaria, keittiönpöydällä olevien kapuloiden määrästä päätellen 6 toistoa pitkin päivää. Hyvin vaihtelevia suorituksia, ekassa ei mitään keskittymistä, osa oikein nättejä, osa epävarmoja.

Savu tuoksuu enää miedosti, kuin naulakossa olisi takki, joka on ollut notskilla päällä. Jospa se loppukin haihtuisi tuulettamalla, eikä tarvitsisi edes verhoja pestä. Käytävällä haisee kyllä vielä savu selvästi.

Sunnuntai-illan live action

Ovikello soi. Siellä oli joku tyttö puhelimessa. En avannut, ties mitä olis halunnut myydä. Sitten soi puhelin: "Ootko kotona, onko koira kotona, nyt äkkiä ulos, talo palaa!" Kengät jalkaan, koira hihnaan, takki käteen ja ulos. En jäänyt katselemaan otanko tavaroita mukaan vai en, kun on kuullut näistä muutamasta muusta Jyväskyläläisestä, kenen kämpät ovat palaneet, että se palo leviää hyvin nopeasti.

Pihassa oli jo ambulanssi, sitten siihen rupesi tulemaan paloautoa, poliisia ym. Kuulin, että se on meidän yläpuolella oleva asunto, mikä palaa. Ikkunoista puski mustaa savua, ja vettä nuo palomiehet puskivat sinne ihan kiitettävästi. Lopulta kun saivat asunnon sammumaan, niin päästiin katsastamaan, onko omiin asuntoihin tullu vahinkoa. Meillä haisee vähän savu, ei ole vesivahinkoa, eikä nokisia seiniä tms. Verhot ja petivaatteet ym saa varmasti pestä, ja hurisevaa kuivuria kuunnella useamman viikon, mutta muutoin selvittiin säikähdyksellä.

Harmi sitä tyttöä ja kämppistään kenen asunto paloi asumiskelvottomaksi. Kaikkiin tavaroihin liittyy kuitenkin yllättävän iso tunnearvo.

KSML: Tuli vahingoitti opiskelijasolua

Tokottelua ja hiihtelyä

BC-reenit. Otettiin yhteinen paikkamakuu. En nähnyt piiloon mitä siellä tapahtui, mutta ei ainakaan ääntelyä kuulunut. Hiottiin seuraamista, noutoa, kaukoja ja jääviä, kerran otettiin luoksetulo. Kaukojen s-i on tosi ruma, sille pitää tehdä jotain, ja noudon&luoksetulon edessä istuminen on liian väljä. Muutoin kaikki meni oikein nätisti. Seuraamiseen olen todella tyytyväinen, Riitti oli oikein tarkka. Tunnarin eka oli katastrofaalinen, R kokosi kapuloista palapeliä. Toinen oikein nätti, vaikka kapula oli mulla vain ihan hetken hajustumassa. Mikä lie ekassa ollut vikana.

Riitti oli tänään taas hiihtämässä. Olivat tehneet 14 km lenkin. Hyvin sujui hiihtelyt, vaikka luokse oli karannut jotain irtokoiria. Riitti ei niistä ollut vauhdissa pahemmin välittänyt. Sen sijaan hihnaohitukset ei kuulemma suju kovinkaan nätisti.

Ja tuli perjantaina kokeiltua, että kaks sakemannia väsähtää nopeammin kuin yks bortsu. Riitti leikitti niitä ensiks lenkillä, ja sitten sisällä. Loppujen lopuks molemmat saksanpaimenet olivat ihan valmiita nukkumaan, ja yksi pieni riiviö-bortsu olis vielä voinu roikkua vähän kaulakarvoissa kiinni.