maanantai 19. kesäkuuta 2023
Muistoissa Käämi
Käämi on syksyn kastroinnista asti ollut aikamoinen papparainen. Nyt viimeisen kuukauden aikana se meni huonompaan suuntaan. Lasten kavereita meille ei voinut enää tulla, koska Käämiä ne häiritsivät. Se ei enää leikkinyt leluilla eikä Kiden kanssa. Kuulo heikkeni, ja se alkoi viettää aikaa lähinnä kylppärin nurkassa nukkuen. Ei pysynyt enää pystyssä, jos alla ei ollut mattoja (tästä syystä peitimme koko alakerran lattiat matoilla). Lisäksi talven jälkeen sille alkoi käydä pissivahinkoja. Ensin niitä kävi satunnaisesti, sitten viikottain, ja viimeiset kaksi viikkoa päivittäin, vaikka pihalle pääsi muutaman tunnin välein. Painoa Käämillä oli enää 15,3kg, eli 2,5kg tippunut talven aikana maksasairauden tavoitepainosta, huolimatta siitä että liikunta ja aktiivisuus kokoajan vähenivät. Ja oli kastroitu, ja söi yhden annoksen enemmän kuin ennen kastraatiota. Ruoka silti vielä maistui, ja lyhyelle kävelylle lähti. Sen enempää Käämin vaivoja ei tutkittu, ikää kun olisi elokuussa tullut täyteen 14 vuotta.
Käämi eli hienon ja pitkän elämän. Siitä on todisteena tuloslista, monta bordercollieihin ihastunutta treenikaveria ja 2 koiraelämään ja koiran eleiden lukemiseen kasvatettua ihmislasta. Verrattuna Riitin poismenoon, oli myös kiva, että ehti syömään viimeisen aterian (märkäruokaa koko purkillinen, jota ei ollut saanut vuosiin), käymään viimeisen lenkin, viimeiset leikit ja ottamaan viimeiset kuvat, kuten Indyn kanssa. Hetki tuntuu myös olleen oikea, Käämi nukkui suurimman osan vuorokaudesta, eikä enää nauttinut elämästä pallojen ja riehumisen parissa, kuten vielä talvella.
Jäämme kaipaamaan sinua Käämi, olit hieno koira!
sunnuntai 4. kesäkuuta 2023
BH ja toko kurssit
Käytiin Kiden kanssa toukokuussa 5 kerran BH kurssi, vetäjänä oli kokenut BH kurssien vetäjä ja palveluskoiraharrastaja Hanna. Kurssilla oli monta tuttua koiraa, puolet ei niin perinteisiä palveluskoirarotuja. Tämä oli minunkin elämäni eka BH kurssi, edellisten kanssa ollaan menty kokeeseen vain henkseleitä paukutellen, ja siltä se on näyttänytkin. Onneksi jälkipolville ei ole jäänyt todistusaineistoa. Tiesittekös että BH koe tarkoittaa liikennevarmaa seurakoiraa, ja kokeessa katsotaan koiran liikenneturvallisuus, sosiaalisuus ja tottelevaisuus.
Ekalla kerralla katsottiin ulkoa opeteltavan kaavion opettelu ja se tuleekin olemaan vaikeinta. Toisella kerralla oli pitkän suoran seuraamismotivaation lisääminen, ilmoittautuminen ja luoksepäästävyys, sirun tarkastus sekä paikkamakuuseen siirtymä. Kolmannella kerralla jäävät ja paikamakuu. Neljännellä luoksetulo ja paikallamakuu vaikka toista koiraa kutsutaan luokse, sekä muut häiriöt. Viimeisellä kerralla oli kaupunkiosuus, muuten tämmöiselle reippaalle lapsiperheessä elävälle city-koiralle kaikki kaupungissa tapahtuva on tuttua. Tosin meillä myös kierros jäi vähän lyhyeksi kun emäntä jaksoi lähinnä pienen kierroksen kävellä. Huojentavaa oli tieto että koiralle saa jutella ihan kuten normaalistikin lenkillä juttelisi, enpäs ole tätä edellisten kanssa tiennyt.
Hanna kehui Kidettä kovasti, että on todella hyvä motivaatio ja jaksaminen ja ihan varmasti päästään BH läpi heti kun minä vaan sen uskallan sinne viedä. Katsotaan jos oma seura järjestäisi, tai lähtisi kaveriporukalla johonkin kokeeseen, niin ehkä sitten. Muuten jätetään välistä, sillä en luota että muiden osallistujien koirat ovat ystävällisiä.
Lisäksi käytiin 5 kerran tokokurssi, Liina vetäjänä. Liina oli samoissa Maaritin ja Oilin koulutuksissa meidän kanssa keväällä, joten päästiin jatkamaan kesken jääneistä asioista, ja itsenäiseen treeniin verrattuna oli kokoajan ne toiset aivot ja kädet käytössä palkka-avuksi ja pohtimaan mikä meni pieleen ja mitä tehdään enskerralla toisin. Eli ruutua ja hyppyä tehtiin joka kerta ja tässä ehkä edettiin taas iso harppaus. Lisäksi riippuen miten jäi aikaa, tehtiin myös kaukoja, lyhyttä kokeenomaista seuraamista (Rallyn jatkuvasti kehutun sijaan), luoksetuloa, seisomista, häiriötreeniä ja paikallaoloja. Vikalla kerralla jaksoin enää istua hallin lattialla ja katsottiin siinä sitten luoksetulon pysäytystreeniä ja vinoja lähetyksiä ruutuun ja merkille. Huippuhyvä kurssi ja tuli täydelliseen hetkeen.
Nyt jäädään pitkälle treenitauolle, oma maha alkaa olla jo tiellä kaikessa. Ehkä syystalvella ehtii taas treenata? Riippuu millaiset näistä avustajista tulee.
Ekalla kerralla katsottiin ulkoa opeteltavan kaavion opettelu ja se tuleekin olemaan vaikeinta. Toisella kerralla oli pitkän suoran seuraamismotivaation lisääminen, ilmoittautuminen ja luoksepäästävyys, sirun tarkastus sekä paikkamakuuseen siirtymä. Kolmannella kerralla jäävät ja paikamakuu. Neljännellä luoksetulo ja paikallamakuu vaikka toista koiraa kutsutaan luokse, sekä muut häiriöt. Viimeisellä kerralla oli kaupunkiosuus, muuten tämmöiselle reippaalle lapsiperheessä elävälle city-koiralle kaikki kaupungissa tapahtuva on tuttua. Tosin meillä myös kierros jäi vähän lyhyeksi kun emäntä jaksoi lähinnä pienen kierroksen kävellä. Huojentavaa oli tieto että koiralle saa jutella ihan kuten normaalistikin lenkillä juttelisi, enpäs ole tätä edellisten kanssa tiennyt.
Hanna kehui Kidettä kovasti, että on todella hyvä motivaatio ja jaksaminen ja ihan varmasti päästään BH läpi heti kun minä vaan sen uskallan sinne viedä. Katsotaan jos oma seura järjestäisi, tai lähtisi kaveriporukalla johonkin kokeeseen, niin ehkä sitten. Muuten jätetään välistä, sillä en luota että muiden osallistujien koirat ovat ystävällisiä.
Lisäksi käytiin 5 kerran tokokurssi, Liina vetäjänä. Liina oli samoissa Maaritin ja Oilin koulutuksissa meidän kanssa keväällä, joten päästiin jatkamaan kesken jääneistä asioista, ja itsenäiseen treeniin verrattuna oli kokoajan ne toiset aivot ja kädet käytössä palkka-avuksi ja pohtimaan mikä meni pieleen ja mitä tehdään enskerralla toisin. Eli ruutua ja hyppyä tehtiin joka kerta ja tässä ehkä edettiin taas iso harppaus. Lisäksi riippuen miten jäi aikaa, tehtiin myös kaukoja, lyhyttä kokeenomaista seuraamista (Rallyn jatkuvasti kehutun sijaan), luoksetuloa, seisomista, häiriötreeniä ja paikallaoloja. Vikalla kerralla jaksoin enää istua hallin lattialla ja katsottiin siinä sitten luoksetulon pysäytystreeniä ja vinoja lähetyksiä ruutuun ja merkille. Huippuhyvä kurssi ja tuli täydelliseen hetkeen.
Nyt jäädään pitkälle treenitauolle, oma maha alkaa olla jo tiellä kaikessa. Ehkä syystalvella ehtii taas treenata? Riippuu millaiset näistä avustajista tulee.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)


