Hukkuvan pelastaja

Käämi the Maailman Pelastajasta tuli tänään rodun noin viides vesipelastusvalio. Kaikki meni just niinkuin oppikirjassa, siispä täydet 100p kera luokkavoiton tästä hyvästä saatiin. Itse koelappu jo hukattiin joten aikoja ei ole nyt tarjolla. Minäkin pääsin uimaan Käämin kanssa heti viimeisen liikkeen jälkeen, hyytävän jäistä oli vesi, ei käy koiria kateeksi.

Kuvassa Käämi poseeraa kauniisti istuen, eikä yhtään varasta uutta vinkulelua suuhun...

Pönttöpää ja muita kesän kuulumisia

Onko sinua koskaan haukuttu ala-asteella pönttöpääksi, ja pahoillasi olet salaa miettinyt sanonnan outoutta: "mikä on tuo kumma pönttöpää, mistä ne puhuu?" Riitti tarjoaa teille vastauksen!

Riitti siis onnistui rikkomaan tassun. Tietenkin sen saman tassun, mistä on jo joskus 8 vuotta sitten puoli anturaa poistettu. Ensin katsoin sunnuntaina aamulenkin jälkeen, että hetkinen, miksi täällä on punaista maalia terassilla. Sitten tajusin että Riitin etutassu on maalissa. Eikun hetkinen, veressä. Pieni haava löytyi ja se putsailtiin ja sidottiin. Illalla tarkemmalla syynillä huomattiin myös kannuskynnen repsottavan ikävästi. Eikun eläinlääkäriin, ja lääkäri katsoi parhaimmaksi poistaa kynnen. Nyt odotellaan uuden kasvua.

Muuten kesää on vietetty makkaraa grillaillen (Riitti kuvassa odottaa malttamattomana grillimakkaran noutotreeniä), vepeillen, mökkeillen, sienestäen, marjastaen, jäljestäen ja lenkkeillen, kun kuumuus ei ole pahemmin kiusannut. Harvinaisen mukava kesä sen puolesta. Itikoiden puolesta taas ei, niitä on riittänyt. Lapsi näyttää kasvoista ja kämmenistä siltä kuin sillä olisi vesirokko ja kun neuvolasta kysytään antihistamiinireseptin toivossa mitä tehdään, niin neuvolantäti sanoo että pitää pysytellä sisällä ettei lasta pistä itikat. Mutta ulkona on silti oltu. Raparperilehden alla, sisiliskollakin koti oli kultainen.

Käämi kunnostautui eilen vepekokeessa, ja suoritti kiltisti kaikki neljä liikettä. Mitä nyt köyden viennissä unohti ottaa köyden mukaan. Onneksi hoksasi ilman lisäkäskyjä palata ottamaan köyden mukaan, mutta tuomari rokotti siitä -5p, kommentilla: "koira ei tarttunut ensimmäisellä yrityksellä köyteen". Itse olisin ottanut ennemmin samat miinuspisteet kommentilla: "varaslähtö", koska en ehtinyt edes tarjota köyttä koiralle, nyt tuosta tulee ennemmin kuva että koira oli haluton työskentelemään, kun asia oli toisinpäin, että koira oli liian innokas. Annoin lisäksi varmuuden vuoksi irrotuskäskyn tuplana kun Käämin ilme oli sen näköinen että pian nappaa köyteen kiinni uudestaan, joten siitä myös -1p. Aikaa tuhrautui alkupösilöinnin takia 1:24. Lisäksi liikkuvissa veneissä myöhästyin lähetyksestä, ja siitä johtuen yksi ylimääräinen ohjauskäsky rantaan ja yhden metrin maalilinjan ohitus, eli yhteensä -2p, ja siinäkin aikaa ihan liikaa, 1:21 tuosta lähestysmokasta johtuen. Hukkuvaan meni 2min ja rannansuuntaiseen vientiin 0:23 ilman huomautuksia. Lopputuloksena 92/100p, sijoitus 2/3 ja VOI1 -tulos, eli toinen kiinnitys vepevalion arvoon. Kuvaviihdytyksenä tulevia vesipetoja

Ensi vuonna muuttuukin vepen säännöt, mukavaa että tulee uutta treenattavaa ajankirimisen ja virheiden paikkailun lisäksi! Niistä lisää täällä: http://www.suomenlandseeryhdistys.fi/9

Kotoa puuttuva netti vähentää kummasti blogin päivitystä, toisaalta taas lisää ulkoilua ja siivousta lähes yhtä paljon. Tällä hetkellä näyttää siltä että me muutetaan ihan pysyvästi Tampereelle, joten jatkossa meitä näkee enemmän sielläpäin. Tässä vielä juhannusfiiliksiä Talin siirtolapuutarhalta, Käpyeläimen zen-olotilassa.

Veneen hakua

Käämi treenasi eilen vepessä veneenhakua kolmella eri variaatiolla. Ensimmäisellä kierroksella otettiin vain rantaantuloa noin 10 metristä 3 toistoa, ensin lähes suoraan, sitten 2 erilaista vinoa. Palkkana nakkia rannassa olevassa kupissa. Hienosti sujui porttien läpi tuleminen, vaikka suora linja rantaan olisi ollut porttien ohi.

Toisella kierroksella tehtiin sama kuin yllä mutta veneenhakuna. Yksi ohitus josta ei palkkaa ja sen jälkeen kaksi onnistumista isoilla kehuilla. Hienosti pieni bordercollie taisteli, ja ui linjasta ohi menneen veneen perään. Mutta oli se vähän sekaisin, koska ei lähtenyt suoraan vetämään venettä kohti rantaa, vaan yritti ensin tarjota köyttä soutajalle.

Kolmannella kierroksella otettiin tosi helppo suora linja ja rannasta kutsuttiin Käämiä. Tässä ei yhtään epäröintiä, joten tähän oli hyvä lopettaa. Kehuin ja vahvistin rantaan -sanalla.

Veneen haku ilman vettä

Hauska että vie 8 vuotta lajin harrastamista, ennen kuin alkaa olla itsellä edes jonkinlaiset mielikuvat siitä, mistä liikkeet koostuu ja miten ne opetetaan. Ehkä tässä on taustalla se, että vaikka meille on puhuttu että liikkeitä voi treenata myös kotona, kukaan ei ole sanonut että miten tärkeää se on. Uskon että lajin prot treenaa kotona useita kertoja viikossa. Koska vepen liikkeissä on niin monta pientä osasta, että kerran viikossa vesitreenit ei riitä niiden hiomiseen, on pakko soveltaa liikkeiden palastelua ja harjoittelua maalla. Sitten voi käyttää ne kallisarvoiset vesitreenihetket vain palasten kokoamiseen. Siinäkin riittää hommaa.


Vienti ilman vettä oli meidän viime kesän teema. Tätä jatketaan edelleen vaikeuttamalla vientitreenejä maalla, vedessä keskitytään ainakin alkukausi motivaatioon, sillä itse en ainakaan haluaisi lähteä uimaan pirun kylmään veteen antaakseni juuri saamani uuden tavaran jollekin vieraalle tyypille.

Nyt on maalla tehtävien treenien operaationa porttien opettelu veneen hakua varten. Tavallaan vientiliike sekin, etenkin jos alokkaasta lähtien treenaa tavoitteena voittajaluokka, eli on itse veneessä ja apuohjaaja maalla. Tavoitteeksi ajattelin ottaa sen, että koiralla on selkeä mielikuva mihin se on menossa ja samalla venettä (ja hukkuvaa) viemässä. Mitä olen treeneissä kysellyt, moni ei ole opettanut koiralleen keppejä ollenkaan, mutta silti niiltä vaaditaan keppien välistä tuloa vaikka tuuli painaa veneen täysin vinoon rannasta, ja jos koira tuo veneen vinoon, niin sitten koiraa ei palkata. Minusta se ei ole oikein koiraa kohtaan. Joskus näkee myös koiria, jotka pyörittää venettä ulapalla pitkin poikin omistajan karjuessa vieressä rantaan. Voi olla että koira vaan vtuilee, mutta entäs jos se ei tiedä minne sen pitäisi mennä? Tai jos sillä ei ole riittävää motivaatiota, taitoa, uskoa onnistumiseen tai voimaa veneen vetämiseen, joten on kivempi vaan leikkiä köydellä? Sitten on myös se varteenotettava kysymys, että entäs jos koiralla on esim niskat kipeät, ja veneen vetäminen sattuu siihen.

Me on aloitettu tämän kesän kuivatreenit laittamalla kepit avoimeen maastoon riittävän lähelle toisiaan. Uskoisin että koira oppii hahmottamaan jonkun asian minkä se näkee kertasilmäyksellä. Olen käyttänyt myös visuaalisia harhoja, eli 50m päästä ulapalta 5 metrin etäisyydeltä toisistaan olevat kepit erottuu selkeästi, mutta 10 metrin päästä niitä ei hahmotakaan enää yhdellä vilkaisulla. 2 metrin päässä toisistaan olevat kepit kyllä hahmottaa. Sitten keppien taakse tullaan kuin koepaikalle. Siihen jätetään hihna, jonka saa jättää myös kokeessa rantaan, ja hihnan kaveriksi targetti tai kuppi ja sinne herkku. Sitten kävellään koiran kanssa jonkin matkan päähän, ja lähetetään rantaan. Koira juoksee kupille ja syö herkun. Siitä eikun vaikeuttamaan. Lisää matkaa, omaa etäisyttä koiraan, vinoja lähetyksiä, targetti pois, keppien laitto sellaiseen maastoon jossa selkeä paikka on muualla, häiriö, tuomari seisomaan kepeistä sivuun ym. Voisihan tässä lisätä koiralle myös sen köyden ja vaikkapa köyden päähän painonkin, jos haastetta kaipaa. Vain mielikuvitus on rajana.

Tavallaan tämä on kuin tokon ruutu-liike, mutta melkein tuplaten kauempaa, matkalta pitää löytää köysi suuhun eikä siitä saa irrottaa ja onnistumista vastustaa väärään suuntaan virran mukana menossa oleva 200kg vene, aallokko, tuuli ja loppuun lisätään vielä katsomon häiriötekijät kuten makkaran paisto ja äänekäs pölpötys. Kokeessa ranta on koiralle uusi ja tolpat erinäköiset, eivätkä välttämättä edes kovin hyvin erottuvat. Jos koira ohittaa maalilinjan, ei voi syyttää koiraa vaan omaa napaa pitää katsoa. Joko koira ei osaa maalilinjaa, koiralla on puutteellinen motivaatio tai sillä oli liian haastavat olosuhteet onnistua.

Vepekausi alkoi

Vepekausi alkoi eilen, ja Käämi pääsi heti aloittamaan kauden täydellä teholla ilman manducassa kulkevaa pientä häiriötekijää. Taisi olla luksusta, hetki minun kanssa ihan kahdestaan ilman että minun ajatus on vähän väliä jossain muualla. Toivottavasti saadaan jatkossakin aina hoitaja, eikä tarvitse kisoissa olla toinen silmä kohti rattaita.

Käämi teki ensimmäisenä liikkeenä köyden viennin. Otettiin helpolla aloituksella, eli vain reilu 10 metriä matkaa, mutta muuten kisanomaiset aloituskuviot. Vastaanottaja oli ekaa kertaa vepetreeneissä, mutta hän toimi ihan loistavasti ohjeiden mukaan. Siinäpä vasta pätevä tuleva vepeilijä! Rannassa näytettiin Käämille pallo ja taputettiin venettä. Sitten soutivat ulapalle ja minä lähetin Käämin. Käämi lähti vauhdilla ja ui reippaasti ja nousi hienosti veneen laidalle tarjoamaan köyttä. Vastaanottaja otti vasta kun Käämi oli noussut, ja palkkasi sitten nakeilla ja pallolla. Kehuin tähän väliin ja lopuksi palkkasin rannasta pallolla. Hyvä alku tälle liikkeelle, kun ei takunnut yhtään, vaikka vesi oli kylmää. Epäröi kyllä vähän pallon perään lähtöä, eli tuota uimaan lähtemisen varmuutta pitää selvästi vielä treenata.

En ole vielä päättänyt että mitä haluan tehdä viennissä, että miten me rakennetaan tästä koevarma 20p suoritus. Ainakin sitä treenataan, että erottaa soutajan vastaanottajasta, vaikka soutaja olisi lähempänä rantaa, ja olisi aktiivisempi kuin vastaanottaja, tuollainen tilanne ainakin oli viime kesänä yhdessä aallokkoisessa rannassa, ja moni voittajaluokan koira menetti siinä mahdollisuuden ykköstulokseen, kun luotto loppui kesken, kun köyden vastaanottajaa ei löytynytkään. Samoin väärinpäin soutavia veneitä pitää treenata. Mutta mitä muuta...

Toisena liikkeenä liikkuvat veneet, myös lyhyellä matkalla, ehkä noin 15m ja 35m. Rannasta katsottuna ulapalla oleva vene liikkui vasemmalta oikealle ja rannan puolen vene oikealta vasemmalle. Lähetin Käämin mahdollisimman myöhään, sillä tuuli painoi veneitä voimakkaasti vinoon, jotta hyötyisi tuulesta venettä vetäessä. Vähän Käämi epäröi veneellä, ja kävi ensin tarkastamassa avustajan ja otti vasta sitten köyden. Toimi kuitenkin niin nopeasti etten ehtinyt pyytää auttamaan koiraa. Veti hienosti tolppien väliin veneen ihan rantaan asti ja kohti tuomaria, jolla oli kupissa nakit. Ei meinannut hoksata nakkeja, vaan olisi mieluummin leikkinyt köydellä.

Viime kesän kuvituskuva, © artcanvas

Tämä tolppien väliin tuleminen on sellainen mitä pitää treenata, että tulee tolppien väliin vaikka tuomari ei ole rannassa. Siinä on muuten tosi tyhmiä pistemenetyksiä, kun menee sivuun jos tuomari puuttuu rannasta. Ainakin yhden tuomarin tiedän tekevän niin ettei jää keskelle rantaa odottelemaan koiraa, vaan menee sivuun istumaan ja koira joutuu tulemaan tyhjien tolppien väliin. En ole vielä päättänyt miten tätä lähden tekemään, mutta ainakin opetan sille kotona nuo tolpat, ja sitten otetaan vähän samaan tyyliin kuin avoimen oma vene ensin lyhyeltä matkalta ja pidennetään ja vinoutetaan vähitellen. Eiköhän se sieltä vahvistu.

Valiokello tikittää

Tänään oltiin Pirkkalassa kisaamassa Käämin kanssa Pasi Dunderfeltin tuomaroimana. Ekaa kertaa voittajaluokassa. Paikalla oli myös venetuomariharjoittelija Oulun seudulta. Käämi oli hurjan pätevä.

Köyden vienti 14/20p. Aika 0:51. En sanonut irrotuskäskyä riittävän kuuluvalla äänellä, ja Käämi nappasi köydestä uudestaan kiinni jollain mielenhäiriöllään. Eli -5p tarttuminen köydestä ja -1p ylimääräinen käsky. Tämä oltaisiin vältetty jos oisin sanonut käskyn riittävän kuuluvalla äänellä.

Liikkuvat veneet 20/20p. Aika 1:03. Unohdin pelastusliivit, mutta huomasinpas ennenkuin venetuomari, tuomari tai tuomariharjoittelija, ja sain hakea liivit ilman että uin. Käämi raukka oli nähnyt köyden heiton veteen jo ajat sitten ja siinä me seilailtiin hakemassa pelastusliivejä. Käämi parka oli ihan sekaisin, mutta lähti kuitenkin suorittamaan liikettä. Ui rauhakseen, ei täysillä kuten yleensä. Tuli veneelle noin airon kohdalle, mutta osasi korjata itsensä köydelle, ja otti hyvästä kohtaa otteen, noin metrin päästä veneestä. Viimeksi treeneissä otti liian läheltä venettä köydestä kiinni ja siitä oli epämukava vetää. Loistavaa asioiden yhdistelyä pieneltä haukulta ilman apuja, se on kyllä Käämissä loistavaa. Se kun osaa itse tehdä päätöksiä ja keksiä suoritustapoja, ei tarvitse kaikkeen antaa ohjeita kun se uskaltaa itse kokeilla miten olisi fiksuinta asiat tehdä.

Hukkuva 40/40p. Aika 1:30. Meni tosi hyvin, hukkuva kellui ja tuli kevyesti rantaan. Sivuttaistuuli hieman meinasi kuljettaa sivuun, mutta Käämi taisteli sen hienosti suoraan rantaan.

Rannansuuntainen vienti 20/20p. Aika 0:20. Tämäkin meni hienosti, ei mitään sanottavaa. Käämi ui itsevarmasti ja suoraan kohti veneelle ja luovutti hienosti suoraan käteen.

Tuloksena VEPE VOI1 94/100p ja sijoitus 2/4. TIK TAK.

Kotimatkalla huomattiin että ollaan uusavuttomia auton omistajia. Enpäs oikeasti muista milloin olen katsonut öljyn määrän autosta, mutta en ainakaan tänä kesänä. Enkä ehkä viime talvenakaan. No autosta hävisi tehot, ja sitten syttyikin öljyn merkkivalo, ja ajettiin auto tien sivuun. Tilattiin taksilla autoon lisää öljyä ja ajettiin 20km kotia kohti, kunnes vika uusi. Eikä käynnistynyt enää. Sinne jäi kaara, noin 4km kotoa. Saatiin onneksi tutulta kyyti kotiin, kun hän sattui vahingossa ajamaan ohi ja näki meidät tien poskessa. Kiitos avuliaille! Meillä varmaan jää ensviikonlopun näyttelyt välistä, ei me millään päästä sinne ilman autoa.

Vientimaisteri

Eilen Käpyeläin pääsi tekemään rannansuuntaisen viennin ja köyden viennin, molemmat meni ihan superhyvin. Ei otettu muuta, koska kävi myös niin että saatiin peruutuspaikka vepekokeeseen. Käydään kokeilemassa miten käy, periaatteessa kun liikkeet on kunnossa, mutta rutiini meiltä puuttuu ihan täysin.

Kesän ainoa vepe?

Päästiin kuin päästiinkin vepeilemään! Viime syyskuusta ja kammottavista vienneistä lähtien mielessä on poltellut hinku päästä vepeilemään. Joskus kaatosateessa ja viimassa lenkkeillessä, sen jälkeen kuraisia koiria pestessä ja lopuksi hiekkoja&karvoja imuroidessa tulee manattua näitä koiranomistamisen iloja, ja suunniteltua harrastuksen vaihtoa vaikkapa pitsinnypläykseen tai vähintään rodun vaihtamista kiinanharjakoiraan. Mutta sitten sitä muistaa mikä koiraharrastuksessa on parasta.

Käämi on koko kesän treenannut vientiä kotioloissa. Palasteltuna.

Lähdettiin liikkeelle siitä, että suuhun kun annetaan esine, niin sitä pitää pitää kiinni kunnes toisin kerrotaan. Sitä ei kuitenkaan saa napata suuhunsa ilmaloikalla, vaan pitää istua kiltisti paikallaan. Esine suussa pitää pystyä myös liikkumaan, ja siitä myös irroitetaan sekunnilleen sillä hetkellä kun irti sanotaan. Tämä siksi, että Käämillä oli viime kesänä ongelmana, että se tiputti välillä esineen veteen ennen uimaan lähtemistä. Lisäksi piti kyetä silti tekemään luoksetulo, vaikka ihana esine jäi siihen paikkaan missä irti sanottiin. Tämä siksi, koksa myös veneeltä takaisin rantaan uiminen oli kokeissa viime kesänä joskus haastavaa, kun ihana esine jäi sinne.

Toisena palasena tehtiin ämpärille irtoamista. Käämille oli tuttu liike ennestään ämpäriin seisomaan meno jalkoja pestessä, joten tämä oli helppo, sillä nyt ämpärissä ei ollut vettä. Vähitellen ämpäri siirrettiin kauemmas ja kauemmas. Tässä jäljiteltiin veneelle irtoamista, vaikka ohjaaja jää rantaan.

Kolmantena opeteltiin köyden laittaminen ämpäriin. Riitille tuttu leikki tämä lelujen siivous, mutta Käämille uusi. Nopesti se silti asian hoksasi, että köyden piti pysyä ämpärissä, ei riittänyt että sen vain roiskaisee jonnekin sinne päin. Tätä treenattiin siksi, että kokeessakaan ei riitä että esineen ruiskaisee jonnekin sinnepäin, vaan esine pitää saada sille vastaanottajalle asti.

Lopuksi yhdistettiin nämä kolme yllämainittua palasta ja liitettiin mukaan vepen aloitusmaneerit, eli köyden kelaaminen, valmis-sanat, lähetyskäskyt ja lopputuloksena Käämi teki kuivaviennin köydellä ämpäriin, irroitti köyden ämpäriin ja palasi takaisin minun luo saamaan palkan.

Lisäksi on myös heitelty palloa veteen ja vahvistettu sillä uimaan lähtemistä hankalistakin paikoista.

Ajatuksena minulla oli tässä se, että kokeessa se vastaanottava ihminen on käytännössä ämpäri. Yhtä mitäänsanomaton, ei kutsu tai kehu koiraa, on passiivinen, ja se köysikin pitää vielä saada ihmiselle asti samaan tapaan kuin ämpäriin, se ihminen ei kurkottele köyden perään, eikä sano irti jos koira ei köydestä irrota. Ämpäri otettiin myös siksi, että sitä voi treenata yksin, eikä aina tarvitse selittää avustajalle mitä sen nyt pitäisi tehdä. Ja jos koira tekee viennin ämpärille, niin eiköhän se tee sen ihmisellekin. Tähän olisi helppo lisätä myös haastetta, eli esim kireä tai kesken viennin kiristyvä köysi, niin iso esine ettei sen kanssa oikein pysty juoksemaan, korkeareunaisempi ämpäri, ihmis&koirahäiriöt, maassa olevat hyvät hajut tai lelut ym mitä nyt voikaan olla kokeessakin. Ja olisihan ämpärin voinut laittaa veteenkin, mutta niin pitkälle me ei päästy. Voin myös sanoa, että jos näiden palasten yhdistäminen kuivalla maalla oli näin suuren työn takana, niin epäilen että tuon saman työn tekeminen vedessä olisi ollut vielä tuskaisempaa.

Kiitos noutajille, nyt päästiin kokeilemaan samaa rannalla, ja huipustihan se toimi. Olisi voinut ihan hyvin olla myös niin, että ämpäritekniikan yhdistäminen veteen ei olisi ollut ollenkaan simppeli juttu, mutta onneksi näin näytti olevan, tai sitten vaan tauko teki hyvää. Kaksi vientiä tehtiin ja hienosti meni molemmat. Käämi istui odottamassa köyttä ja lähtölupaa, meni uimaan itsevarmasti, eteni katsomatta taakseen tai epäröimättä, vaikka köysi kiristyi ja vahvistelin vientiä "vie" sanalla, nousi venettä vasten tarjoamaan köyttä, irroitti köyden käteen, sai palkan ja ui takaisin. Tehtiin myös liikkuvat veneet kahteen kertaan, ekalla kertaa Käämi oli vähän hämillään kun lähetin sen liian ajoissa, eikä se löytänyt köyttä ilman avustusta, mutta toisella kertaa liikkuvat veneet onnistui ihan kympin arvoisesti.

Tulispa enskesä pian. Tahtoo analysoida, treenata ja kisata vepeä!

Vuoden ihan oikeasti vikat vepetreenit

Päästin tuuraamaan Helsingin rantaan, joten pitihän sinne ehdottomasti mennä. Vesi oli 11,5'C, ilma +8'C, eli vesihän oli suorastaan lämmintä. Aurinko paistoi ihanasti, ja soutaessa ja kannellessa tavaroita tuli ohjaajalle lämmin.

Käämi teki ensimmäisenä liikkeenä köyden viennin. En tiedä johtuiko veden kylmyydestä vai mistä, mutta Käämi ei suostunut neljännelläkään yrittämällä lähteä ensimmäisestä käskystä ilman kutsuja viemään köyttä 30 metrissä olevalle veneelle. Ei edes vaikka houkuteltiin rannassa pallolla ja hetsattiin taputtamalla venettä. Kaikilla kerroilla saatiin kyllä onnistunut toisto kutsuttuna, mutta se ei kantanut vartin päähän että olisi lähtenyt seuraavalla toistolla ilman kutsua. Tämä liike ei siis meillä ole vielä koevalmis ainakaan vieraassa rannassa. Harmi ettei saatu onnistunutta suoritusta, mutta ei millään viitsitty vaivata vierasta treeniporukkaa viidettä kertaa, ensin tämä pitää saada 100% varmaksi omassa rannassa.

Toisena liikkeenä tehtiin liikkuvat veneet, jossa lähes koemainen suoritus, tosin Käämillä oli pelastusliivit, tämä on aika rankka liike ilman. Käämi fokusoi hienosti veneeseen, irtosi sinne hyvin, ja koska lähetin sen inan liian myöhään, Käämi joutui uimaan venettä kiinni metrin pari. K sai veneen kiinni ja sai ohjattua veneen oikealle kurssille. veneen liikkeelle saaminen oli aika tuskaa, koska veneessä oli aikamoinen vauhti ja K vilkuilikin mua pari kertaa, mutta usko riitti hommaan! Sitten rannasta kutsuttiin pari kertaa vahvistukseksi, ja lopuksi keppien keskeltä tultuaan rannasta tuomarilta Käämi sai purkillisen herkkuruokaa. Oikein hieno suoritus, ois ollu ihan täysien pisteiden arvoinen.

Kolmantena liikkeen tehtiin rannansuuntainen vienti, vähän viistosti kohti rantaa. Hienosti meni, ihan täydet pisteet olisi tullut tästäkin.

Oli oikein hyödyllistä ja kivaa päästä muualle treenaamaan, mutta opittiin samalla myös, että meidän tarvitsee vielä treenata ennen voittajaluokan korkkausta.

Syksyn vikat vepet?

Käämi teki viime viikolla rannansuuntaisen viennin, liikkuvat veneet ja köyden viennin. Kaikki hetsattuna ja helpotettuna ja superpalkoilla. Vähän oli vaikeuksia liikkuvissa veneissä, kun ihan ei ole niissä vielä idea hallussa, mutta viennit meni oikein hienosti.

Tällä viikolla taas köydenvienti, päätettiin vaihtaa palkka pelkkään ruokapalkkaan, jotta Käämi ei tartu vahingossakaan köyteen. Luovutukseen otetaan selkeä käytäntö, eli tyyppi sieltä veneestä ottaa köyden itselleen, kehuu koiran, ja kehuessaan syöttää koiran suun täydeltä herkkuja, mutta vasta kun köysi on kokonaan veneessä. Tämän jälkeen tyyppi hiljenee, minä karjaisen sanan irti, ja koira palaa rantaan. Ideana siis se, että kokeessa kun vastaanottaja on hiljaa saadessaan köyden, ja koira kuulee sanan irti, se ehkä luovuttaa veneellä uiskentelun ja tulee rantaan? Ekalla yrittämällä itse vienti meni hyvin, mutta Käpy jäi pyörimään veneelle ja loppujen lopuksi palatessaan Käämi tarttui köyteen kiinni. Tästä nuhtelut ja uusi yritys. Uudella yrittämällä kuvio oli ehkä koiralle selkeämpi, eikä se jäänyt veneelle pyörimään kehujen ja herkkujen loputtua, eikä se irti-sanan jälkeen tarttunut enää köyteen kiinni. Arjessa meillä on tässä tilanteessa käytössä jätä-käsky (suu tyhjäksi eikä saa ottaa enää uudestaan sitä himoitsemaasi juttua ja tänne heti), en tiedä olisiko se kuitenkin koiralle selkeämpi kuin irti. Se taas vaatisi että itse muistaa kokeissa ilmoittaa käyttämänsä sanan.. Täytyy pohdiskella.

Liikkuvissa veneissä lähetän Käämin aivan liian ajoissa (sama ongelma kuin Riitin kanssa). Käämi fokusoi jo hienosti veneeseen, sekä melko hyvin rantaan, mutta ajoitusta pitäisi hioa, sekä opettaa koiralle paremmin mistä päästä venettä köysi löytyy.

Nämä taisivat olla kauden viimeiset vepet? Säät ennusteiden mukaan antaisi myöten vielä treenata ainakin viikon-pari, kun yölämpötilatkin ovat ennusteiden mukaan yli 10 asteen, ja päivisin huidellaan liki 20 asteessa, mutta riittävää määrää porukkaa alkaa olla hankala saada kokoon.

Eiliset vepetreenit

Eilisessä vepetreeneissä otettiin taasen kolme kierrosta. Ekana koemittainen vienti, veneelle uintiaika ehkä 15 sekuntia. Huippu suoritus! Palkat veneeltä. Paluu ei ollut ihan suora, joten sitä hiukan hiottiin.

Toisena liikkeenä oma vene. Soudettiin venettä niin ettei Käämin tarvinnut vetää, ettei kokeen epämiellyttävä suoritus jäisi mieleen. Tässä ei mitään ongelmaa, huippupalkat rannasta.

Kolmantena liikkeenä voittajaluokan liikkuvat veneet, ja nyt ekaa kertaa Käämi fokusoi hienosti veneelle, ja suorituskin oli siksi hienompi kuin olisin voinut odottaakaan. Huippupalkat rannasta.

Valitettavasti meillä ei ole enää kuin yksi koepaikka tälle vuodelle. Loput varasijat on jo niin epätodennäköisiä, että tuskin päästään. No, pitää toivoa parasta tuolta vikalta kokeelta!

Keskiviikon vepet

Otettiin keskiviikon treeneissä kolme kierrosta. Alkuperäinen suunnitelma oli hinkata ensin vientiä, sitten ottaa väliin joku rentouttava liike, ja sitten hinkata lisää vientiä. Mutta penteles, otettiin märät pelastusliivit, vieras vastaanottaja, 35m vienti, eikä lähtöhetsauksia kummempia apuja, niin Käämi teki ekasta käskystä aivan täydellisen viennin! Ei me sitten hinkattukaan tänään vientiä. Voi kun sunnuntaina menisi yhtä hienosti kokeissa vienti!

Toisella kierroksella tehtiin voittajaluokan toinen vene avustettuna, ja rannasta kutsuttuna. Ekalla kierroksella Käämi ei oikein tiennyt minne suuntaan lähteä, vaan jäi etsimään köyttä meidän veneen vierestä. Mutta kun veneeltä heilautettiin köyttä, niin Käämi lähti hienosti tekemään oikein. Toisella kertaa Käämi tiesi jo mistä oli kyse. Vaikka olin lähettänyt Käämin vähän liian aikaisin, ja jouduin uudelleen ohjaamaan veneen toiselle puolelle, niin loppujen lopuksi liike meni oikein hienosti. Käämi ei vetänyt venettä, vaan sille soudettiin vene rantaan, ettei rasiteta pientä hauvaa liikaa. Meillä on kokeitakin niin paljon ja vedet alkavat viiletä, niin koitan välttää turhaa vetämistä. Ei ole tarkoitus rikkoa pientä koiraa tässä lajissa.

Loppuun vielä hukkuva siten, että veneestä ei saanut lähteä omin luvin. Kokeissa siis Käämi on lähtenyt omin luvin, mutta vasta sen jälkeen kun hukkuva on ollut jo vedessä. Ei siis varsinaisesti ole varastanut, mutta en haluaisi että se alkaa ennakoida yhtään enempää, joten parempi puuttua asiaan ennen kuin ongelmia tulee. Hienosti Käämi uskoi kun kiellettiin, ja istui takaisin vaikka hukkuva räpiköi jo vedessä. Sen jälkeen Käämi tuli vasta luvan kanssa. Hukkuvalta Käämi sai dummyn, jonka kanssa uiskenteli tyytyväisenä rantaan.

Pohdintaa

Käytiin maanantain treeneissä tuuraamassa, koska mua jäi vaivaamaan kisojen outous. Analysoinnista uusien ihmisten kanssa oli hyötyä, ja todettiin että on treenattu vähän väärin suhteessa kisatilanteeseen.

- Meillä on aina kuivat esineet, kun kisoissa esineet on pääosin märät ja siten myös painavammat. Vaikka varioidaan esineitä, ei se muodon variointi auta ellei esineen painokin muutu. Samoin kisoissa esine on rannassa keskellä edellisen jäljiltä, kun taas treeneissä esine on korissa sivussa. Jatkossa treeneissä on märkä esine valmiina odottamassa rannassa, eikä kuiva esine korissa sivussa.
- Treeneissä tuomari on hiljaa ja veneeseen puhutaan, kun taas kisoissa veneessä ollaan hiljaa ja tuomari puhuu. Jatkossa siis myös treeneissä tuomari puhuu.
- Treeneissä suodetaan, kun taas kisoissa joskus myös huovataan. Tähän pitää kiinnittää huomiota.
- Treeneissä vene soudetaan poijulle nopeasti, kisoissa veneen kiinnitykseen poijulle menee aikaa, ja lisäksi tuomari ei kysy ”oletko valmis” heti, vaan vasta paperityöt valmiiksi saatuaan.
- Ennen treenin alkua aina keskustellaan veneessä olijoiden kanssa miten vastaanotetaan, miten päin soudetaan, mihin asti ym, ja alkusäätöön menee aikaa. Kisoissa tilanne oli tosi nopea, eli minun olisi pitänyt itse tehdä siitä treenimäisemmät. Minun olisi pitänyt kysellä ohjeita ja suhtautua tilanteeseen rennommin.
- Minun olisi pitänyt jättää Käämi istumaan taakseni odottamaan ja käydä veneellä kertomassa että toivoisin että taputat venettä ja kutsut iloisesti Käämiä. Se jäljittelisi jo enemmän treenitilannetta, sillä yleensä minä annan herkut ja tavarat veneeseen. Tai sitten pitäisi jättää tämä rutiini pois treeneistäkin.
- En myöskään kisoissa valmistellut koiraa odottaessamme vuoroamme samoin kuin treeneissä. Treeneissä Käämi istuu odottamassa vieressäni ja rapsuttelen sitä nakin hajuisin sormin, kun taas kisoissa oli nakittomat sormet ja käskin koiran makaamaan taakseni.

Jos tekee kaiken toisin kuin treeneissä, onko se ihmekään jos koira ei toimi samoin kuin treeneissä?

Mutta siis, eilen tehtiin vientiä, ekalla kertaa kuten toimin kisoissakin, ja matka vain 15 metriä, eikä Käämi lähtenyt ekalla käskyllä. Avustuksella lähti kuitenkin. Toisella kiekalla otettiin 30m matka ja aivan kuten treeneissä yleensäkin toimin, ja Käämi lähti hienosti ekalla käskyllä huolimatta märästä esineestä. Syy kisaepäonnistumiseen siis ehkä löytyi. Nyt täytyy ryhdistäytyä viikonloppuun! Sitä ennen käydään ottamassa vielä vientiä ja ehkä oma vene muualla kuin omassa treenirannassa.

Miksi ei voi lopettaa kun menee hyvin?

Käämi teki maanantaina ja keskiviikkona vepeä. Koska meillä on ollut vähän lähtöongelmia, ja kokeet oli tulossa, päätettiin ottaa maanantaina kahdesti vienti. Kutsuttuna ja hetsattiin paljon, sillä vastaanottajana oli vieras ihminen, ja lisäksi lyhyt matka, ehkä 15 ja 20 metriä. Hyvin meni. Palkkana grillimakkara ja pallot.

Keskiviikkona otettiin ekalla kierroksella vienti 25 metriin, vene vietiin peruuttamalla, ja aikaa meni siihen kun poijusta otettiin kiinni. Vastaanottajana oli vieras ihminen. Vienti meni ihan superhyvin! Palkkana kaksi nakkia ja pallot. Toisella kierroksella toinen vene lyhyellä matkalla, pelkällä köydellä ja tuomarihäiriöllä, ja sekin meni ihan tosi tosi hyvin. Olisi pitänyt lopettaa siihen.

Kolmannella kierroksella päätin ottaa viennin uudestaan. Jouduttiin hinkkaamaan, koska Käämi ei lähtenyt ekalla käskyllä, vaikka matka oli lyhyt, hetsattiin paljon ja ihminen tuttu. Ongelma oli vakio: veteenmeno esine suussa. Pieni hauva ja isot esineet, niin lienee inhottavaa mennä veteen kun saa suun ja korvien täydeltä vettä. Olisi kivempi tiputtaa esine, hypätä perässä ja ottaa esine suuhun vasta kun on itse vedessä. Tässäkin tapauksessa kun Käämin sai veteen asti, vienti oli todella varma. Toisella kertaa onnistui myös veteenmeno ekasta käskystä, kun avustettiin enemmän veneestä.

Mietin että pitäisikö Käämi opettaa menemään veteen rauhallisemmin. Silloin tuota uppeluksiin joutumista ei tulisi, ja ehkä koirallekin tämä olisi miellyttävämpää. Toisaalta on kivaa kun koira lähtee täysillä käskyn saadessaan.

Täytyy toivoa parasta kokeiden osalta, vähän jännittää. Varasin nyt kolme koepaikkaa elokuulle, ja yhtä vielä kärkyn, sillä kaksi ykköstulosta tarvittaisiin vielä avoimesta. Vieraissa rannoissa on kuitenkin niin iso se yllätysaspekti, ettei tiedä miten käy. Uudet ihmiset, erilainen ranta, erilaiset sääolosuhteet.

Kuvat viime viikolta. Kiitos kuvista Jasminelle!

Vepeilyä

Käämin kanssa otettiin kaks kierrosta vientiä ja välissä toisen veneen haku. Ekoissa vienneissä oli taas lähtöongelmaa, jostain syystä se ekat kaks metriä on se vaikein. Jos niistä menee yli niin sit menee tosi varmasti ihan miten kauas vaan.

Väliin toisen veneen haku, Käämi yksin veneellä. Kiusattiin Käämiä ylimääräisillä käskytyksillä ja kehumisilla, ja Käämi istui kuin tatti kutsuun asti. Hieno eläin! Autettiin soutamalla, ettei olisi liian rankkaa.

Loppuun vientiä uudestaan, ja edelleen samaa lähtöongelmaa. Lopuksi superhelppo, 10 metrin vienti, ja se onnistui ongelmitta. Vaikein esine Käämille on dummy, pelastusliivit ja poiju on paljon helpommat kun eivät muistuta lelua.

Parasta vepessä

Käämin mielestä parasta vepessä on:

Huomaa tuplapallot ja tuplanakit. Motivoivasta palkkauksesta vastaa Vepehauvojen Puolesta -yhdistys VPY.

Kiitos kuvista Jasmine!

Vepeä kuvin

Koska Käämi on nyt elokuun puoliväliin sairaslomalla, emäntä kyllästyi treenaamaan vepen avoimen liikkeitä. Siirryttiin siis voittajan treeneihin:

Köyden vienti (Eka lähtö oli vähän vaikeaa, kun naru roikkui missä lie. Toinen tosi hienosti! Matkat noin 20m ja hetsattuna + kutsuttuna)

Rannansuuntainen vienti (Kahdella esineellä, koematkaa lyhyempi matka, hetsattiin ja kutsuttiin, oikein mallikelpoiset suoritukset)


Liikkuvat veneet (avustettiin paljon, matka oli lyhyt ja suoritus meni juuri oikein)

Hukkuvan pelastus (varaslähtö, jonka takia nostin Käämin takaisin veneeseen, mutta uusinnalla hienosti)

Oma venekin otettiin muistutuksen vuoksi

Emäntä suoritti kesän velvollisuutensa

Kiitos loistavista kuvista Jasmine!

Vepeä

Viime viikolla Käämillä oli vähän lähtöongelmia viennissä. Veteenmeno esine suussa oli lähes mahdoton tehtävä, sen sijaan vienti olisi onnistunut ilman esinettä tai niin että K meni veteen ennen esineen antoa. Tätä hieman taisteltiin ja saatiin onnistunut suoritus, mutta pisti vähän jännittämään. Eilen viennissä ei kuitenkaan ollut mitään ongelmaa millään esineellä. Lisäksi viime viikolla omassa veneessä Käämi otti varaslähdön, ja pääsikin niskaprs-otteella takaisin veneeseen. Ihan hyvä että kokeili varaslähdön omassa rannassa, eikä esim kokeissa. Keskiviikkona mennäänkin kokeilemaan Inkoon rantaa, saa vähän uusia haasteita. Hukkuvakin on otettu pari kertaa, siinä ei ole ollut mitään ongelmaa.

Vepehullut

Kuin kaksi marjaa:
Saariston puikkonokkaeläimet Riitti ja Käämi

Särkänniemen pullokuonodelfiinit Eevertti ja Leevi

Maanantaina oltiin tuuraamassa poissaolijoita. Käämi teki ehkä elämänsä ensimmäisen toisen veneen rantaan viennin, ja se sujui erinomaisesti. Hetsattiin voittajaa ajatellen heittämällä köyttä veteen, ja minä olin Käämin kanssa ulapalla. Käämi pysyy kuitenkin veneessä pitämättä, joten voipi olla että kokeillaan sitä, että Käämi seilaa kokeessa kuitenkin ulapalla yksinään. Rannassa Käämiä kutsuttiin runsaasti, ja vähän piti pyöriä ekalla kokeilulla, mutta toinen meni ihan nappiin. Rannassa leikittiin köydellä ja pallolla.

Otettiin myös vienti, matkaa ehkä 15m, ja ekalla kerralla ihan pieni lähtöongelma, mutta muutoin ihan nappi. Toisella kerralla minä ahnehdin, ja matkaa oli ehkä 17m, ja se oli liikaa. Lähdössä ongelmaa, mutta kun lähtö saatiin onnistumaan, itse vienti oli varma. Ongelma siis tuntuisi olevan sama kuin lähes kaikilla, joko esine suussa veteen hyppääminen/esine suussa uimaan lähteminen. Käämi vei köyden ja pienet pelastusliivit. Tätä täytyy nyt vain vahvistaa vähitellen. Uudet esineet lyhyellä matkalla ja helpoilla esineillä pidempää matkaa. Nähtiin myös tosi kiva treeni, jossa koiraa palkattiin veneestä ulapalle, ja koira pääsi tekemään useita luovutuksia. Tuollainenkin voisi olla kiva kokeiltava myös.

Keskiviikon vepeissä tehtiin ensin vienti, matkaa 15m ja vastaanottajana taas tuttu ihminen. Esineenä pienet pelastusliivit, ei vielä niitä kokeessa vietäviä. Käämi otti huonon otteen ja tiputti liivit, mutta nosti liivit itse, ja lähti viemään. Tosi pähee suoritus. Palkattiin ensin nakilla ja sitten maanantain treeneistä opitulla kahden lelun leikillä: vastaanottaja heitti ulapalle Käämille lelua, K toi lelun takaisin veneelle, ja sitten heitettiin toista lelua ulapalle, ja kun K toi sen taas veneelle, niin viimeinen lelu heitettiin kohti rantaa.

Toisella kiekalla tehtiin toisen veneen haku siten että minä olin rannassa. Käämi istui tosi varman oloisena veneessä, joten tehdään tämä kokeissa varmaankin näin päin, vaikka treenattaisiin toisinpäin. Ekaa kertaa K myös veti veneen rantaan ilman soutuavustusta, ja sekin meni hienosti.

Kolmannella kierroksella vielä kerran vienti, esineenä helppo dummy, vastaanottaja tuttu, ja matkaa oli tarkoitus olla 17m, mutta tuuli liikutti veneen noin 20m. Oli oikein huippu lähtö, ja varma uinti ja täydellinen luovutus. Palkkana sama leikki kuin viimekerralla.

Varmaan tulee viikonloppunakin vepeiltyä, kun mennään mökkeilemään. Haluaisin että K veisi lepuuttajan köydestä, ja vientiä onkin harjoiteltu pelkällä köydellä. Seuraavaa vaihetta varten ajattelin askarrella köyden päähän pienen painon dummystä, vaihtaa sen vähitellen isompaan, ja loppujen lopuksi lepuuttajaan. Liivitkin ois tarkoituksena vaihtaa vähitellen koekokoisiin.

Vepekauden avaus

Eilen oli ekat vepetreenit. Koska meillä on sää oli aivan karmiva, niin otettiin vain yhden veneen liikkeitä. Vettä satoi vaakasuorassa kaatamalla, tuuli, ja oli jäätävän kylmä.

Käämi teki ekalla kierroksella vientiä. Ekalla viennillä matkaa otettiin 15m tutulle henkilölle ja esineeksi helppo tuttu dummy. Veteen meno kesti hetken, mutta muuten oikein hieno vienti ilman epäröintejä tai kääntyilyjä. Palkkana oli nakki ja frisbee. Otettiin uudestaan kunnolla hetsattuna, matkaa ehkä 17m, että saadaan parempi lähtö, mutta Käämi ei meinannut lähteä ollenkaan! Sitten kun sai itsensä uimaan ekat 2m niin taas tosi varma vienti. Oli pakko ottaa kolmas, ja otettiin tosi lyhyt matka, ehkä 7m. Se meni kuin oppikirjasta. Luovutukset kaikissa kauniita käteen asti tuotuja, ja ilman irroituskäskyä.

Toisella kiekalla otettiin oman veneen haku, matkaa ehkä 15m. Olin tarkkana siitä, että veneestä ei yhtään ryysitä pois, vaan vasta luvan kanssa saa hypätä, vaikka kuinka köydellä hetsailisi ja rannasta huudeltaisiin. Eikä siinä sitten ollutkaan mitään ongelmaa, Käämi istui hienosti pitämättä kiinni. Ekalla kerralla K vei rantaan vain köyden, toisella kertaa otettiin alkunykäisy, ja sen jälkeen K sai viedä pelkän köyden. Tuomaria esittänyt leikitti Käämin rannassa köydellä. Palkkasin Käämin heittämällä köyden veteen noudettavaksi, eikä rannasta lähdössä ollut mitään ongelmaa.

Loppuun vielä pikakierroksella vienti, sama vastaanottaja, eri dummy, matkaa 10m ja paljon hetsausta. Ei ollut mitään ongelmaa, oikein kaunis suoritus. Palkkana pallo ja nakkia.

Tämä vienti pitää vähitellen lähteä rakentamaan, kunnon palkat veneestä, kunnnon hetsaukset, itse palkkaan rannasta kaikki palkkaukset heittämällä lelua veteen jotta rannasta lähtemiseen tulee varmuutta. Veneen vetäminen otetaan myös ihan pikkupätkissä, alkunykäisy ja sivuttaistuuliharjoitukset, muutoin saa vetää tyhjää köyttä, tai jos vetää venettä niin avustetaan soutamalla.

Käämiä palelsi niin että se ihan tärisi, onneksi oli kylpytakki jonka sisällä oli mukava nukkua kerällä. Unohdin ottaa haalarin, pitää enskerralle muistaa se odotusajoille päälle.