Hyvää Joulua!

Makoisaa Joulunodotusta!

Tänä vuonna lumeton joulukorttikuva, harmillista, kaikki aiemmat taitaa olla saatu edes pienen valkoisen huurteen kanssa. Nytkin on ollut lunta, mutta ei niin että olisin ollut valoisaan aikaan kotona. Jostain syystä viime vuoden joulukortti on jäänyt laittamatta blogiin, pitää kaivella se arkistosta ja lisätä tänne.

Meidän vuosi on ollut ihana! Kide saapui ja siitä on kasvanut hieno ja lupaava koiranalku. Käämi on ollut iästä huolimatta hyvässä kunnossa ja sen kanssa on ollut paljon onnistumisia kisoissa. Lepäily ja koronatauko ei ole ollut Käämin mieleen, vaikka sille on kovasti yritetty kertoa että tässä iässä olisi syytä alkaa jo siirtyä eläkkeelle. Mutta onneksi nykyisin kotonakin on leikkikaveri, joka jakaa kiinnostuksen palloihin ja vinkuleluihin, jos töitä ei ole tarjolla.

Tässä on hauskasti vierekkäin Käämi sivupaneelikuvassa muistaakseni noin 1,5vuotiaana ja nyt 10 vuotta myöhemmin. Ilme on ihan sama, posket ovat hieman vahvistuneet, muuten ei juuri eroa. Rallytuomarikin tituleerasi nuoreksi bordercollieksi. 11-vuotta nuori.

Toivotaan että ensi vuosi on vähemmän koronainen, kaikilla riittää terveyttä ja toivottavasti jossain vaiheessa treenit ja kisatkin jatkuvat normaalisti. Ensi vuodelle Käämi toivoo pitkää ikää ja terveyttä, jotta saa jatkaa rakastamansa rally-tokon parissa. Kide toivoo lisää leluja silputtavaksi, vanhat alkaa olla tuusannuuskana! Pantaa ei tarvitse pukin tuoda, ilmankin pärjää!

Pentutokoa ja muuta

Kide oli syyskuun HSKP pentukurssilla. Opeteltiin siellä erilaisissa häiriöissä kontaktia, luoksetuloa, luopumista ja leikkimistä. Kurssi oli tosi kiva, ja kaikki pennut hurjan päteviä! Tuli sellainen määrä lisää opittuja häiriöitä ettei ilman olisi varmasti tullut tuota kaikkea. Sade, sateenvarjot, toiset pennut, irti olevat muut koirat, äänet, lätäköt, pupun papanat, herkut, lelut ym. Kuva kaatosadepäivän kurssilta.

Talvi vietetään Marin (toko SM 2019) pentuopeissa ja Sailan (kisaa pienten koirien kanssa) tokokurssilla, ja mahdollisesti myös HSKP:n marras-joulukuun 6 kerran tokokurssilla. Marin kurssilla keskusteltiin meidän lähes koko vuoro, koska minun edellisistä tokotreeneistä on tosi pitkä aika. En tiedä edes millaisia liikkeitä 2020 tokoon kuuluu, ja vuoden vaiheessa muuttuu taas säännöt, kolmas muutos sen jälkeen kun olen viimeksi kisannut. Alkeita kaikkiin liikkeisiin olisi silti tavoitteena tehdä. Näytettiin Marille meidän sivullaolopaikka, ja Mari opasti, että paikan pitäisi olla aavistus taaempana ja lähempänä. Eli siitä siis palkkaillaan lisää. Sivulletulo tasapainotyynyn avulla joskus myöhemmin, nyt vasta erikseen palkkaa sivulla olosta, ja tasapainotyynyllä takapään käytöstä. Lisäksi liikkeelle lähtöä voi tehdä kaikkiin suuntiin siten että koira seuraa kosketuskeppiä tms joitain senttejä ja saa heti palkan. Sitten katsottiin hetki kaukokäskyjä, joihin olen ajatellut takajalat paikallaan, koska en osaa opettaa etujalat paikallaan. Seisomasta istumaan ei ole vielä tehty lainkaan. Tähän saatiin vinkiksi opettaa lisää pomppuja ja leikkiä ja että jo pienemmästä osasta vaihtoa pitäisi saada palkka. Sitten tehtiin eteenlähetyksiä, lelulle Kide irtoaa tosi hienosti ja kaunis vauhti, mutta ruokakupille irtoaminen ei mennyt samalla vauhdilla. Kotiläksyksi saatiin ruokakupille irtoaminen ja liikkuvan kosketusalustan opetus, lisää oikeasta sivullaolopaikasta palkkaamista, ja lisää pomppupalkkaa! Kuulemma nykyisin sekä kaukot että jäävät opetetaan pompun kautta, tämä oli minulle ihan uusi tieto. Odotetaan innolla Sailan kurssia, jotta saadaan lisää vinkkejä mm. käsikosketukseen.

Kide on jo oppinut hallin, treenikentän ja treenirepun. Heti jos pakkaa reppua, niin on takuulla lähdössä mukaan, ja mieluiten kaikilla lenkeillä pitäisi päästä hallille. Ja jos muuten kävelee vetämättä, niin ei varmasti, jos on treenireppu selässä. Ihana että jo näin pienenä tykkää näin paljon. Menee myös mielellään häkkiin odottamaan vuoroaan (ja syömään raksuja). On muutenkin ihan tosi reipas, rohkea, leikkisä ja iloinen pentu.

Käämi on kisannut Rally-Tokossa muutaman kerran, pisteitä 90 ja 92, eli viimeinen valiotulos antaa vielä odottaa, mutta on sijoituttu palkinnoille. On tienannut talouteen sellaisen kasan herkkuja ja ruokaa, että saa nähdä milloin kaikki on syöty. Emäntä sen sijaan söi kaikki palkintosuklaat jo...

Kide 4kk ja pentutreeniä

Kukkaistyttö

Kide pääsi HSKP:n syyskuun pentukurssille Pirkko Bellaouin oppiin, hienoa. Olisi päästy jo elokuun pentukurssille, mutta missasin sähköpostin ja ekan kerran. Saatiin siirto onneksi syyskuulle. Siihen asti harjoitellaan kotona kaikenlaista. Noutotreenissä ollaan harjoiteltu, että tavaroista ei irroteta ennen kuin ne on ohjaajalla kädessä. Leluilla onnistuu jo tosi hyvin, kepeilläkin edistytään. Meidän pitäisi ostaa oma pikkukapula, niin päästäisiin tekemään pitotreeniä. Löysin youtubesta hyvän videon ja ajateltiin kokeilla tuota metodia. Epäilen että Käämin 650g noutokapula on aavistuksen iso tähän tarkoitukseen, joten oma pitää hankkia. Maahanmenossa on aloitettu lisäämään jo ihmisen liikehäiriötä, tavoitteena päästä kiertämään koiran ympäri ja että asento säilyy silti samana ilman lonkan vaihtoa. Muissa asennoissa odottamisessa ei olla vielä ihan näin pitkällä, edetään hitaasti, että tulee varmasti hyvä.

Kide 9 viikkoa

Kide on ihan tosi reipas ja avoin pikkupentu. Menisi mielellään tervehtimään kaikkia vastaantulijoita, ihan sama keitä ne on tai millä ne liikkuu. Se on myös mitä mainioin etätyöapuri. Lisää keskittymistä ja sen sellaista.

Kotitoimistolaisen etätyöapuri nukahti kesken tärkeiden hommien.


Hauskoja asioita kotipihassa on kastelukannun vesisuihkun alle juokseminen, mullan ja kasvien syöminen, lapioiden pureskelu, kahvimukin ja teelusikan varastaminen, vissyn juominen salaa lasista, karvamaton tapporavistelu, ja leikkiminen. Sisäsiisteydessä kasvattaja on kyllä tehnyt loistavan pohjatyön, sillä ulos tulee suurin osa tarpeista, kun vaan muistaa viedä unen, leikin ja syömisen jälkeen, meillä ei ole tullut kuin ehkä 1 vahinko päivässä. Noudon pohjiksi on tehty kahden lelun leikkiä, ja välillä idea on hyvin hallussa, ja toinen lelu tulee jo puoliväliin takaisin omimisen sijaan.

Ja leikkiminenhän on kivaa.


Kide hoksasi vähän vajaa 9 viikkoisena, miten vinkulelun saa vinkumaan

Käämi pari viikkoa nuorempana vingutti vielä tassuilla


Käämin kanssa on vähän haasteita, kun pikkuleijona on omasta mielestään jo melko iso leijonakuningatar, ja Käämi taas väistää kaikki konfliktitilanteet. Joten vähän ennakkovarautumista kiihdyttävissä ja resurssienjakotilanteissa, ettei neidistä tule pikkustyrankia. Jos taas neiti lähestyy nätisti, niin saa jo tulla ihan viereen haistelemaan ja nukkumaan ilman että Käämi lähde karkuun, mutta vain takapuolen kohdalla. Pikkuhiljaa.


On pyöritty vasta omilla huudeilla, mutta vähitellen olisi tarkoitus laajentaa maailmaa, kun tässä iässä se totuttelu maailman ihmeisiin on niin paljon helpompaa. Jännittäviä asioita katsoo hetken, mutta menee sitten heti tutustumaan. On tässä lähistöllä käyty jo metsässä, ojan varressa (tassunpohjienkin kastuminen sai aikaan ravistelureaktion), junassa ja bussissa. On nähty sauvakävelijöitä, pyöräilijöitä, potkulautoja, lapsia, rekkoja... Kotona on opeteltu avautuvan oven odottamista ryntäämättä, seisomista pöydällä, erilaisia ääniä, kynsien leikkausta, tassujen pesua. Melko rankkoja nämä pikkupennun elämän ekat viikot, ilmankos suurin osa päivästä menee nukkuessa. Tässä metsän ihmeisiin tutustumassa.

Kide ensimmäistä viikonloppua kotona

Käämin kanssa tutustuminen on mennyt hyvin.

Kide on kiinnostuneempi Käämistä kuin Käämi Kidestä.

Vesikuppi on melkein uima-altaan kokoinen

Pääsiäiskoristeetkin tulee siivottua pois

Metsässä tutustumassa

Pikku Gremling

Painia maton kanssa

Kastelukannustakin löytyy hampaan jäljet

Oravan sukua?

Keppileikkiä

Kauhea määrä pentukuvia

Perjantaina on kotiutumassa tämä söpöli
(tai kuten 3-vuotias tähän hetkeen sopivasti sanoo: pöpö)

Näitä pentukuvia on pyydetty, niin tässäpä niitä sitten olisi.
Painikaverit 5 viikkoa

Lopuksi tuli uni...

Ja 6 viikkoa:

Ja taas uni voitti

Painikaverit 7 viikkoa:

Ja taas voitti uni

Pientä luksusta elämään...

Tämä vuosi tuntuu olevan vähän joka suunnalla pentuvuosi...

Kasvattaja kyseli, kun pentuja katsomassa kävimme, että onkos jo paljon tehtynä tavarahankintoja. Vastasin, että ei meillä taida olla vielä mitään hankittuna. Eipä vissiin... Elämään on siis tulossa reilun viikon päästä pientä luksusta, shampanjaa ja timantteja. Pennusta kirjoittelen varmasti enemmän myöhemmin.

5-viikkoiset painikaverit:

6-viikkoiset söpölit:

Tämä ihanuus on toivottavasti tulossa meille:

ATD:n Vuoden 2019 Rally-Tokokoira

Käämi kunnostautui viime vuonna kisaamalla itselleen 2 koularia, RTK3 ja RTK4. Minun 10-v tehopakkaus, uskomattoman positiivinen asenne! Kiitos loistavasta koirasta Jessicalle!
Kuva: Tiia Hämäläinen

ATD:n vuoden koira kisassa kerättiin tuplakoulareiden ansiosta sellainen pistesaalis, että se tarkoitti ATD:n vuoden rally-tokokoira -palkintoa.

Tänä vuonna toivottavasti päästään jatkamaan rallyssa kisaamista, ja tavoitteena olisi saada viimeinen yli 95p tulos RTVA -titteliin, mutta meillä ei ole muita rallytavoitteita. Kuten monille eläkeläisille käy, elämä sen kuin muuttuu kiireisemmäksi: päätimme Käämin kanssa mielenvirkistykseksi kokeilla kesällä uutta eläkelajia: Noseworkia. Siis sikäli mikäli mitään toimintaa kesällä järjestetään.

Rally-Toko treenejä kuvina

Muokkailen blogin ulkoasua tässä vähitellen, joten kaikki asettelut eivät ole kunnossa. Edellinen ulkoasu on tehty 2006, joten se ei enää ole kovin optimoitu nykyisille laitteille. Koittakaa kestää.

Oltiin ystävänpäivänä treenailemassa Tiia, Gavan ja Novan kanssa. Viimeksi on treenailtu yhdessä 2014. :D

Kaikki alla olevat kuvat otti Tiia Hämäläinen, kiitos kuvista, ihania kuvia!

Oikealla istuminen

Miksi minusta joskus tuntuu että tallon Käämin takatassuille?

Oikealla seuraamista


Oltiin myös 22.2. Jaana Karppisen tuomaroimana Salossa kisaamassa. Reissattiin Saloon junalla, onneksi kisajärjestäjä otti juna-aikataulut huomioon, ja ehdittiin hyvin. Käämi kaatoi hyppyesteen, joten tuloksilla ei juhlittu. Muuten meni kivasti. Sen jälkeen tehtiin myös hyppysuoraa, ja nyt pysyy pieni bc vähän paremmin hallinnassa myös suoralla hyppysuoralla.

Mestarin ratoja 3kpl, ja valiokello lähti käyntiin

Raili Sonninen-Korhonen oli Salossa tuomaroimassa 18.1. Rally-Tokon Mestarirataa.

Käämillä oli ihana vire, juuri sopivan rauhallinen, ja huolimatta omituisuuksista ja kiihdyttävistä tehtävistä, se kokosi itsensä seuraavaan tehtävään hienosti. Ohjaaja ohjasi hiukan epäselvästi saksalaiset ja ne sotkivat sitten myös valkovuokon. Lopputuloksena pisteitä ei jäänyt kuin 60, joten ei tulosta tällä kertaa. Tuomari kehui yhteistyötä innokkaaksi ja seuruuta hienoksi. Kotiin treenattavaa tuli saksalaiset häiriövartaloavuilla ja pienemmiksi pilkoituilla palasilla.

https://youtu.be/1EMhVsSg_wk




Pia Heikkinen tuomaroi 8.2. Vantaalla,

Taas oli oikein kiva vire, ja paketti säilyi hallussa radan loppuun asti. Rata tuntui jo rataantutustumisessa olevan sopivan haastava, paikoin tosi tiukat välit, mutta ihan mahdollinen silti. Pienet miinukset kylteiltä 14 (-1p tvä) seiso-istu-maahan kyltillä istumisessa melkein maahanmeno ja 18 (peruutus, kontrolli -1p), jossa peruutus oli ehkä hiukan tiiviihkö. 98p, sijoitus 4/45

https://youtu.be/hLzMvuS-nWs




Ja viimeisenä Maria Riskin rata 8.2. Vantaalla,

Kylttien katselua oli yllättävän paljon, mutta tulos oli silti hyvä. 7 kyltiltä OV juoksuun lähtemisestä ja 11 kyltiltä (istu askel sivuun istu) VINO. 98p, sijoitus 3/45.

https://youtu.be/GrOa3MOZECI