Terveystutkimuksia

Kide kävi tutkituttamassa silmät, sydämen ja polvet 6-vuotis synttäreiden kunniaksi. Minä toimin kuskina, koska Kidellä ei ole vielä ajokorttia. Lotta ei löytänyt Kidestä mitään vikaa, eli sydänkuuntelu - ei sivuääntä, silmät terveet, polvet edelleen 0/0. Nyt kelpaa taas porskuttaa. Jalostusnettiin oli jo tullut polvet ja sydän, silmät tulee kuulemma muutaman päivän päästä.

Kiden fiiliksiä: "se hetki kun kuulet että synttärilahjasi on eläinlääkärikäynti"

Lausunnot tulivat

Olipas kennelliitto nopea.

Kyynärät: 0/0 (terveet)
Selkä: terve (ei spondyloosia, välimuotoinen lanne-ristinikama normaali, nikamien epämuotoisuus normaali)
Lonkat: C/C

Soittelin lausuneelle eläinlääkärille kennelliittoon ja kyselin mistä C johtuu. Hänen mukaansa ainoa syy oli se, että maljan reuna on aavistuksen matala, B ja C rajalla, vain juuri ja juuri C puolella. Eli lonkat on siistit, pyöreät, yhdenmukaiset, tiiviit, ei ole nivelrikkoa tai epätasaisuutta. Ja kun ei 3-vuotiaana ole merkkejä, niin tuskin tuleekaan. Ei vaikuta harrastuksiin tai tule vaivaamaan elämän aikana koiraa mitenkään.

Harmi, että paperilla menee C puolelle, mutta toki hyvä koiran kannalta, että on luustoltaan terve.

(C lausunto voi myös tarkoittaa: Reisiluun pää ja lonkkamalja eivät ole yhdenmukaiset, Norbergin asteikko on noin 100° ja/tai lonkkamaljakon kraniolateraalinen reuna on vähän mataloitunut. Epätasaisuutta tai korkeintaan lieviä nivelrikkomuutoksia lonkkamaljan kraniaali-, kaudaali- tai dorsaalireunassa tai reisiluun päässä tai kaulassa.) Kiden tapauksessa onneksi vain 1 noista 5 mahdollisesta huomiosta.

Läpivalaisut suoritettu

Kide kävi röntgenkuvissa, lonkat, kyynärät ja selkä. Yritin katsella kuvia ja kuvausohjeita, mutta en osaa kyllä sanoa mitä nämä ovat. Ihan siistit ainakin omaan silmään, ei näy minun silmään nivelrikkoa, spondyloosia tai muuta. Eläinlääkäri ei suostunut alkaa arvailemaan, mutta sanoi että tuskin tulee oireita kun fiksun näköinen luusto ja pieni koira. Itse en sanoisi että A:n lonkat, koska malja on ehkä vähän matala? Vaikka onkin siisti, tiivis ja pyöreä. Sitten eikun tuloksia odottelemaan kennelliitosta.

DNA testituloksia

Kennelneuvoja otti joku aika sitten Kidestä DNA testin ja lähetti Laboklinille. Testi otettiin lähinnä omasta mielenkiinnostani. En tiedä miten paljon leijonia on testattu Suomessa, mutta USAn osalta tiedän muutamia julkisia tuloksia ja muissa roduissa testattuja on. Tänään tuli tulokset, ja niissä oli mukavia uutisia: Kide on sekä kondrodysplasian että kondrodystrofian osalta terve!

Chondrodysplasia (CDPA) - PCR
Result: Genotype N/N
Interpretation: The examined animal is homozygous for the wildtype allele. It does not carry the causative mutation for CDPA.
Trait of inheritance: autosomal dominant

Chondrodystrophy (CDDY and IVDD risk) - PCR
Result: Genotype N/N
Interpretation: The examined animal is homozygous for the wildtype allele. It does not carry the causative mutation for CDDY.
Trait of inheritance: autosomal dominant

Pari päivää myöhemmin valmistui myös MyDogDNA tulokset, ja niistäkään ei löytynyt mitään. 211 testin (mm prcd-PRA) osalta Kide on terve.

Käämi 12v!

Käämi juhlii tänään 12v syntymäpäiviään!

Pari viikkoa sitten maanantaina oltiin Käämin kanssa nosetreeneissä, ja Käämi oli siellä harvinaisen huolellinen haistelija. Löysi siis kaikki piilot koheltamatta yhtään. Tiistaina en kiinnittänyt mitään huomiota asiaan, mutta keskiviikkona Käämi oli suorastaan apaattinen. Lenkille lähti mielellään ja ruoka kohtuullisesti maistui, mutta kotona vaan makasi. Seurailin sitä päivän ja mitä enemmän seurasin niin sitä sitä pahemmalta se apaattisuus vaikutti. Suunnattiin yliopistolliseen päivytykseen. Ihana eläinlääkäri otti huolen tosissaan, vaikka lääkärissä Käämi vaikutti ihan normaalilta reippaalta ja kiltiltä omalta itseltään. Onneksi Käämi on maailman kiltein, ja antaa tutkia ilman puudutusta ja nukutusta, koska ne eivät ole maksan kanssa kovin suositeltuja. Painoa oli 17,5kg (maksan takia tavoitepaino on 17,5-18kg) eli hyvä. Keuhkot ja sydän oli kuuntelussa normaalit ja hampaat ok. Kuumetta löytyi, joten otettiin verikokeet. Tulehdusarvot olivat lähes sata! Pissassa oli valkosoluja, mutta ei kiteitä eikä verta ja pH oli hyvä. Maha oli kopeloidessa kipeä, mutta eturauhanen ei. Päätettiin ultrata syyn paikallistamiseksi, ja ultrassa vatsaontelosta löytyikin paise/kasvain, ja lisäksi virtsarakon pinta oli paksuuntunut. Hoidon mahdollistamiseksi tutkittiin myös maksa-arvot, koska monet lääkkeet eivät sovi yhteen kohonneiden maksa-arvojen kanssa, mutta maksa-arvot olivat normaalit (kiitos tiukan ruokavalion). Koska ikää jo on, ja paise oli todella haastavassa paikassa, niin päädyttiin ottamaan vain tämmöinen vähän sattumankaupan hoito, ja aloitettiin antibiootit. Pohdittiin myös eturauhasen varohoitoa, mutta siinäkin oli haasteena maksan kanssa yhteensopivuus. Otettiin myös lyhyt Metacam hoito, koska se saattaa rauhoittaa kasvaimia, mutta sekään ei sovi yhteen maksasairauksien kanssa.

Nyt Käämi on taas normaali oma itsensä, joten näillä näkymin hoito tepsi. Mutta voihan myös olla että kasvaim(i)en kaverina oli joku muu tulehdus johon joko antibiootit auttoivat, tai virus joka parani itsekseen, ja kasvaimet jäivät. Se että kyseessä olisi ollut tauti, vähän epäilyttää, koska Kidellä ei ole ollut mitään oireita. Närästys vaivaa yhä, voi olla että se maksa ärtyi tästäkin vähästä lääkityksestä, mutta pääasia ettei vaikuta kipeältä ja väsyneeltä. Jatkohoitona eletään päivä kerrallaan. Tämän ikäisten kanssa ei ikinä tiedä onko tämä päivä viimeinen vai onko vuosia jäljellä vielä useita. Eläinlääkäri ehdotti tilanteen seurantaa ultralla kuukausittain, mutta joskus myös tieto lisää tuskaa.

Kaljuksi ajeltu maha kutkasi, niin piti laittaa kauluri ettei nuole. Käämi oli eri mieltä kaulurin tarpeellisuudesta. Kiltisti piti kauluria vaikka en löytänyt mitään pantaa mihin kaulurin olisi saanut kiinni.

Nosetreeneissä Käämi oli taas eilen, eli ekaa kertaa taudin jälkeen vähän lisättiin liikuntaa ja aktiviteettiä. Oli niin innoissaa kun näki että pääsee treenirepun kanssa mukaan ja treeneissä oli taas ihan normaali kaahottava oma itsensä, se siitä rauhallisesta huolellisesta työskentelystä. Hieman hoikistui taudin aikana, kuvastakin näkyy kun kylkiluut törröttää. Keräillään grammat vähitellen takaisin.

Loppuun kesäfiiliskuva

Käämin geenitestitulos / bc kuulotutkimus

Käämin kuulo ei ole aiheuttanut epäilyksiä, sen antennit toimivat ja pentunimensä mukaan Tutka toimii. Tänään sähköpostiin pompsahti tulos että Käämikin on osallistunut kuulotutkimukseen. Käämillä "on kaksi normaalia geenikopiota sairauteen liittyvästä geenistä, eikä se näin ollen periytä kuurouteen liitettyjä variantteja jälkeläisiin." No, ei Käämillä jälkeläisiä ole (vaikka emäntä edelleen pikku-Käämistä salaa haaveilee), mutta tietona kiva silti.

KOIRAN NIMI: MYYTIN PELASTA MAAILMA
REKISTERINUMERO: ER50637/09
GEENITESTIN TULOS: NORMAALI

Riitin geenitestitulos / bc aikuisiän kuulotutkimus

Olin aikanaan yhteydessä Hannes Lohen geenitestiryhmään, kun kuulin että he tutkivat bordercollieiden aikuisiän kuuroutta. Yritin tarjota Riittiä tutkimukseen mukaan, sillä minun mielestäni Riitti oli kuuroutunut aikuisiällä, tai ainakin kuulo oli merkittävästi heikentynyt, ja arvioin että kuulon heikentyminen alkoi 7-9-vuotiaana. Riittiä ei otettu mukaan BAER-testeihin, koska hän oli liian vanha, ja katsottiin että kuulon heikentyminen saattoi johtua myös normaalista iän myötä kuulon heikentymisestä. Yllätyksekseni monta vuotta myöhemmin sähköpostiini pompsahti geenitestitulokset. Riitti oli geenitestien mukaan kantaja.

KOIRAN NIMI: COVATECO CASINO ROYALE
REKISTERINUMERO: FIN26780/06
GEENITESTIN TULOS: KANTAJA

Hyvä koiranomistaja,
Olette luovuttaneet näytteen koirastanne Helsingin yliopistossa ja Folkhälsanin tutkimuskeskuksessa suoritettavaan koirien geenitutkimukseen. Koiranne näytettä on käytetty tutkimuksessa, jonka tuloksena olemme löytäneet aikuisiän kuurouteen liittyvän perimän alueen ja geenimuunnoksia bordercollieilla.

Aikuisiän kuurous (adult onset deafness, AOD; early adult onset deafness, EAOD) on bordercollieilla autosomaalisesti resessiivisesti periytyvä sairaus. Kuulon heikkeneminen havaitaan yleensä 5-7 vuoden iässä molemmissa korvissa. Geenitutkimuksen tuloksena olemme paikantaneet kuuroutumista aiheuttavan perimän alueen ja siihen liittyviä geenimuunnoksia eli variantteja yhden geenin alueelta. Varsinaista kuurouttaa aiheuttavaa geenivirhettä ei kuitenkaan ole vielä onnistuttu tunnistamaan, joten tutkimus sen löytämiseksi jatkuu. Tulokset antavat kuitenkin mahdollisuuden testata ja tunnistaa koiria, joilla on riski kuuroutua tai jotka kantavat kuurouteen liitettyjä geenivariantteja. Tutkimuksemme perusteella näiden varianttien suhteen homotsygooteilla koirilla on suuri riski kuuroutua. Homotsygootit koirat ovat siis perineet kuurouteen liittyvät variantit molemmilta vanhemmiltaan. Lisätutkimuksia kuitenkin tarvitaan vielä, jotta voimme selvittää, sairastuvatko kaikki homotsygootit koirat. Heterotsygootit eli varianttien kantajat ovat normaalisti kuulevia. Tutkimuksessa oli mukana ~1000 bordercollienäytettä, joista n. 700 oli suomalaisten koirien näytteitä. Aineiston suomalaisista koirista 30% oli kantajia ja 7% homotsygootteja tutkittujen varianttien suhteen.

Tutkimus jatkuu aktiivisena. Kuulotestaus (BAER) on tärkeä tehdä homotsygooteille koirille, jotta saamme selville, kuinka moni kuuroutuu, aleneeko joillakin kuulo vain osittain, missä iässä kuulon aleneminen alkaa ja säilyykö kuulo joillakin normaalina. Tämä auttaa myös varsinaisen sairautta aiheuttavan geenivirheen löytämisessä. Koirat, jotka saavat tulokseksi ”homotsygootti” voivat osallistua BAER-testaukseen veloituksetta tutkimuksen puitteissa. Otamme yhteyttä BAER-testaukseen kutsuttavien koirien omistajiin erikseen, mutta halukkuudesta kuulotestaukseen voi ilmoittaa myös heti sähköpostitse marjo.hytonen@helsinki.fi. Kuulotestaus tehdään Yliopistollisessa Eläinsairaalassa Helsingissä. Mikäli koiras saa tuloksen ”normaali” tai ”kantaja” ja omistaja kuitenkin epäilee koiran kuulon heikenneen huomattavasti alle 10-vuotiaana, toivomme omistajan yhteydenottoa.

Haluamme painottaa, että tässä raportoitava tulos perustuu ns. markkeritestiin ja se ei ole lopullinen, eikä yhtä luotettava kuin varsinaisen geenimuutoksen testaus. Tavoitteemme on löytää varsinainen AOD:ta aiheuttava geenimuutos, minkä jälkeen raportoimme tulokset myös tuon testin osalta. Huomioitavaa on, että rodussa esiintyy myös synnynnäistä kuuroutta, joka voi olla tois- tai molemminpuolista. Toispuolisena se voi olla vaikea havaita ilman BAER-testausta, mikä saattaa vaikeuttaa aikuisena testattujen koirien kuurouden syyn selvittämistä. Synnynnäinen kuuroustyyppi ei liity nyt raportoitaviin geenimuutoksiin.

TULOSTEN TULKINTA

Jokaisella yksilöllä on aina kaksi kopiota kustakin perimän geenistä, joista toinen on peritty toiselta vanhemmalta ja toinen toiselta (poikkeuksena sukupuolikromosomien geenit).

NORMAALI: Koiralla on kaksi normaalia geenikopiota sairauteen liittyvästä geenistä, eikä se näin ollen periytä kuurouteen liitettyjä variantteja jälkeläisiin.

KANTAJA: Koiran toinen geenikopio on normaali, mutta toisessa on variantteja, jotka tutkimuksemme mukaan liittyvät aikuisiän kuurouteen. Kantajat eivät sairastu aikuisiän kuurouteen, mutta ne periyttävät tätä sairauteen liitettyä geenikopiota noin puolelle jälkeläisistään. Mikäli kantajakoiraa halutaan käyttää jalostuksessa, tulisi sille valita geenivirheen suhteen normaaliksi testattu kumppani. Kun kantaja/kantaja-yhdistelmästä voi syntyä sekä homotsygootteja, kantajia että normaaleja pentuja, niin kantaja/normaali-yhdistelmästä syntyy ainoastaan kantajia ja normaaleja pentuja.

HOMOTSYGOOTTI: Koira on perinyt kuurouteen liittyvän geenikopion molemmilta vanhemmiltaan. Koira saattaa kuuroutua noin 5-7 vuoden iässä. Homotsygootti-koira periyttää yhden sairauteen liitetyn geenikopion kaikille jälkeläisilleen. Mikäli koiraa käytetään jalostukseen, tulisi sille valita geenivirheen suhteen normaaliksi testattu kumppani. Tällöin kaikki jälkeläiset ovat kantajia, mutta kuurouden suhteen terveitä.

Hammaskalustosta kuvia

Ensin tärkein, eli hammaskaluston kantolaite (kuvassa alhaalla oleva pyöreä):

10v synttärit lähestyy ja iäkkäämmän koiran terveys alkaa aina huolestuttaa. No, jos jossain on vikaa, niin ainakin hammaskalusto vaikuttaa esittelykelpoiselta. Tässä kuvat tältä päivältä. Eihän ne täydelliset ole, mutta minun silmään pian 10v koiran hampaiksi ihan kohtuulliset.

Glitch in the Matrix

Pönttöpää onnistui rikkomaan tassunsa, juuri sopivasti ennen lauantain kisoja. Ihan kuin tämä olisi sattunut joskus aiemminkin, déjà vu..? Häiriöjännitepiikit sattuvat tässä taloudessa useimmiten sähkömies-Käämille, mutta mikäli niiden osumatarkkuus kohdistuu tassuihin juuri ennen koetilannetta, niin siinä tapauksessa näemmä Riittiin. Tällä kertaa yllättäen eri tassuun kuin tähän asti edelliset ainakin 2 kertaa.

Onneksi lähieläinlääkärissä oli päivystysaikoja ja eläinlääkäri-Elina sai tassun paikattua. Sanoi että pari viikkoa ainakin pitää parannella ihan rauhassa, sen jälkeen sitten voinnin ja tassun kunnon mukaan. Joten tikkejäkin tuli paljon vähemmän kuin yleensä ja arvioitu toipumisaika jää alle tämän talouden ennustettujen keskiarvojen. Eikä edes yhtään osaa anturasta jouduttu poistamaan! Sen sijaan tämän kerran lasku oli samaa luokkaa kuin edelliset käynnit yhteensä.

Piti lisätä vielä linkki, ettei vaan jää keneltäkään huomaamatta muka-hauskat viittaukset.

Hammasjuttuja

Sähköpostiin tuli viesti että Riitin näyte oli analysoitu perinnöllisessä hampaiden kulumistutkimuksessa, ja sen mukaan Riitti oli geeneiltään normaali (eli terve). Ja terve tuo on visuaalisestikin. Etuhampaita on poikki onnettomuuksien takia, mutta kaikki muut hampaat on ehjiä ja kauniita. Hyvin vähän hammaskiveäkään.

"HAMPAIDEN HYPOMINERALISAATIO BORDERCOLLIEILLA
- GEENITUTKIMUKSEN TULOS -

HYVÄ KOIRANOMISTAJA,
Olette luovuttaneet näytteen koirastanne Helsingin yliopistossa ja Folkhälsanin tutkimuskeskuksessa suoritettavaan koirien geenitutkimukseen. Kiitos avustanne! Koiranne näytettä on käytetty tutkimuksessa, jonka tuloksena olemme löytäneet bordercollieilla hampaiden mineralisaatiohäiriötä (hypomineralisaatio) aiheuttavan geenivirheen. Koiranne tulos on seuraavanlainen:

KOIRAN NIMI: COVATECO CASINO ROYALE
GEENITESTIN TULOS: NORMAALI

HAMPAIDEN HYPOMINERALISAATIO
Bordercollieilla on todettu esiintyvän periytyvää sairautta, jossa hampaiden mineralisaatio on puutteellinen. Tämä johtaa hampaiden voimakkaaseen kulumiseen jo nuoresta iästä lähtien. Kuluminen saattaa aiheuttaa hammasytimen paljastumisen ja tulehduksen. Hypomineralisaatiosta kärsivien koirien hampaita joudutaan poistamaan yleensä huomattavan paljon läpi eliniän.

Tutkimuksessamme olemme kuvanneet sairauden patologiaa ja tunnistaneet sairautta aiheuttavan geenivirheen, joka peittyy peittyvästi eli resessiivisesti. Tutkimusprojektissa käytettiin noin 200 bordercollien näytettä. Tämän tutkimusaineiston perusteella kantajien osuus rodussa oli 11%."

Käämiä ei oltu tutkittu tai ainakaan ei tullut viestiä, mutta se on valkohampainen kuin hai.

Pönttöpää ja muita kesän kuulumisia

Onko sinua koskaan haukuttu ala-asteella pönttöpääksi, ja pahoillasi olet salaa miettinyt sanonnan outoutta: "mikä on tuo kumma pönttöpää, mistä ne puhuu?" Riitti tarjoaa teille vastauksen!

Riitti siis onnistui rikkomaan tassun. Tietenkin sen saman tassun, mistä on jo joskus 8 vuotta sitten puoli anturaa poistettu. Ensin katsoin sunnuntaina aamulenkin jälkeen, että hetkinen, miksi täällä on punaista maalia terassilla. Sitten tajusin että Riitin etutassu on maalissa. Eikun hetkinen, veressä. Pieni haava löytyi ja se putsailtiin ja sidottiin. Illalla tarkemmalla syynillä huomattiin myös kannuskynnen repsottavan ikävästi. Eikun eläinlääkäriin, ja lääkäri katsoi parhaimmaksi poistaa kynnen. Nyt odotellaan uuden kasvua.

Muuten kesää on vietetty makkaraa grillaillen (Riitti kuvassa odottaa malttamattomana grillimakkaran noutotreeniä), vepeillen, mökkeillen, sienestäen, marjastaen, jäljestäen ja lenkkeillen, kun kuumuus ei ole pahemmin kiusannut. Harvinaisen mukava kesä sen puolesta. Itikoiden puolesta taas ei, niitä on riittänyt. Lapsi näyttää kasvoista ja kämmenistä siltä kuin sillä olisi vesirokko ja kun neuvolasta kysytään antihistamiinireseptin toivossa mitä tehdään, niin neuvolantäti sanoo että pitää pysytellä sisällä ettei lasta pistä itikat. Mutta ulkona on silti oltu. Raparperilehden alla, sisiliskollakin koti oli kultainen.

Käämi kunnostautui eilen vepekokeessa, ja suoritti kiltisti kaikki neljä liikettä. Mitä nyt köyden viennissä unohti ottaa köyden mukaan. Onneksi hoksasi ilman lisäkäskyjä palata ottamaan köyden mukaan, mutta tuomari rokotti siitä -5p, kommentilla: "koira ei tarttunut ensimmäisellä yrityksellä köyteen". Itse olisin ottanut ennemmin samat miinuspisteet kommentilla: "varaslähtö", koska en ehtinyt edes tarjota köyttä koiralle, nyt tuosta tulee ennemmin kuva että koira oli haluton työskentelemään, kun asia oli toisinpäin, että koira oli liian innokas. Annoin lisäksi varmuuden vuoksi irrotuskäskyn tuplana kun Käämin ilme oli sen näköinen että pian nappaa köyteen kiinni uudestaan, joten siitä myös -1p. Aikaa tuhrautui alkupösilöinnin takia 1:24. Lisäksi liikkuvissa veneissä myöhästyin lähetyksestä, ja siitä johtuen yksi ylimääräinen ohjauskäsky rantaan ja yhden metrin maalilinjan ohitus, eli yhteensä -2p, ja siinäkin aikaa ihan liikaa, 1:21 tuosta lähestysmokasta johtuen. Hukkuvaan meni 2min ja rannansuuntaiseen vientiin 0:23 ilman huomautuksia. Lopputuloksena 92/100p, sijoitus 2/3 ja VOI1 -tulos, eli toinen kiinnitys vepevalion arvoon. Kuvaviihdytyksenä tulevia vesipetoja

Ensi vuonna muuttuukin vepen säännöt, mukavaa että tulee uutta treenattavaa ajankirimisen ja virheiden paikkailun lisäksi! Niistä lisää täällä: http://www.suomenlandseeryhdistys.fi/9

Kotoa puuttuva netti vähentää kummasti blogin päivitystä, toisaalta taas lisää ulkoilua ja siivousta lähes yhtä paljon. Tällä hetkellä näyttää siltä että me muutetaan ihan pysyvästi Tampereelle, joten jatkossa meitä näkee enemmän sielläpäin. Tässä vielä juhannusfiiliksiä Talin siirtolapuutarhalta, Käpyeläimen zen-olotilassa.

Viime viikko

Viime viikolla agilityssä vähän haastavampaa keppikulmaa Riitille. Tarkasti vietynä kepit sujui erinomaisesti, mutta itsenäisesti jos kepit piti hakea niin ei oikein sujunut. Muutoin oikein hieno rata puhtaasti.


Torstain tottiksissa Käämille seuraamista ja luoksetuloa, Riitille oikean seuraamista, hyppy seuraamisesta ja houkutus. Muutoin tottikset vaihtui pääosin hyppytekniikkaan PK-estettä varten, 9 esteen ideana oli PK-esteen meno ja paluu. Treeni sujui molemmilta pojilta hienosti, laitoin jo heti alkuun radalle pari rimaa vinoon, niin pojat keskittyivät suoritukseen hienosti. Riitille este nostettiin 40>80cm ja Käämillä 30>70cm ja takaisin alas. Etenkin Riitille tämä harjoitus tuntui sopivan erinomaisesti, ja sen esteen ylitys näytti erittäin kepeältä. Käämillä oli pari kertaa vähän liian kiire, ja parista rimasta kuului rapsahdus. Yhtään rimaa ei kuitenkaan tippunut. Tällä viikolla ois tarkoitus ottaa takapainoisuutta lisäävä treeni.

Loppuviikosta poikia hemmoteltiin hieronnalla. Riitti ei oikeastaan ollut hieronnan tarpeessa, parissa paikassa pientä jumia, mm niskat lievästi ja rintalihaksesta epäiltiin että se oli täräyttänyt sen johonkin keppiin tms juostessaan. Muutoin oikein hyvässä kunnossa. Käämillä oli yläselkä vähän jumissa, ja toisen etujalan joku mikälie lihas oli jumissa, mutta ne saatiin hyvin auki. Saatiin myös hyvät pakkasaikojen jumppaohjeet. Sannan kanssa parannettiin samalla maailmaa kauhistelemalla koirien kaikenmaailman hoitojen ja lisäravinteiden hintoja ja tarpeellisuutta. Mm kuulemma koirille saa kynsienlakkausta, ja oli olemassa joku lisäravinne joka oli ihanteellinen auringonkukkaöljyn ja rypsiöljyn sekoitus. Uhhuh. Meillä saa luvan pojille kelvata ihan tämmöinen oma miksaus jääkaapissa muutenkin olevista öljyistä, ja kynsien hoidoksi riittää niiden leikkaus silloin kun omistaja muistaa.

Kennelliiton selkälausunnot

Kennelliitosta tuli eilen selkälausunnot. Tässäpä nämä:

Käämi:
Lausuntopäivä - Bedömningsdatum - Date of evaluation 10.12.2013
Lausunnon antaja - Avläsande veterinär - Evaluation made by ANU LAPPALAINEN
Välimuotoinen lanne-ristinikama - Lumbosakral övergångskota - Lumbosacral Transitional Vertebra
0 - normaali - normal - normal
Selän spondyloosi - Spondylos - Spondylosis
0 - puhdas - fri - free

Riitti:
Lausuntopäivä - Bedömningsdatum - Date of evaluation 10.12.2013
Lausunnon antaja - Avläsande veterinär - Evaluation made by ANU LAPPALAINEN
Välimuotoinen lanne-ristinikama - Lumbosakral övergångskota - Lumbosacral Transitional Vertebra
0 - normaali - normal - normal
Selän spondyloosi - Spondylos - Spondylosis
0 - puhdas - fri - free


Tulos oli ihan odotettu, kun on molemmat aiemminkin kuvattu terveiksi, eikä noissa kuvissa mitään hälyttävää omaan tai eläinlääkärin silmään näkynyt. Kyllä nyt kelpaa harrastaa.

Eläinlääkärillä

Käytiin tänään eläinlääkärissä, ohjelmassa oli molempien koirien silmäpeilaukset sekä viralliset selkäkuvat. Riitiltä tutkittiin lisäksi olat ihan huvikseen, kun nyt kerran nukutetaan niin samalla vaivalla. Käämiltä kuvautin huvikseni lisäksi ranteet, koska minusta ne on joskus ehkä narisseet venytellessä, tai sitten kuvittelen.

Silmät olivat molemmilla pojilla kaikilla laitteilla tutkittuna edelleen kaikin puolin terveet, eli J1 molemmille.

Selkäkuvat lähtivät kennelliittoon SP- ja LTV-lausuntoja varten.

Riitin olat olivat terveet, ei irtopaloja eikä mitään muutakaan.

Käämin ranteet kuvattiin neljästä suunnasta. Mitään ranteisiin kuulumatonta niistä ei löydetty, mutta kuvaaja ei saanut niitä ihan millimetrilleen suoraksi, joten sanoi että ne olisi hyvä kuvata esim 2 vuoden päästä uudestaan, ettei niistä löydy sitten myöhemminkään mitään. Lausunut eläinlääkäri ei todennut otettujen kuvien perusteella luustomuutoksia. Joten jos oireita ei ilmaannu, ei me niitä varmasti seuraillakaan.

Pahoittelen kuvien huonoa laatua, en tiedä miten nämä ois kuulunu muuttaa jpgeiksi, joten otin vaan ruutukaappaukset painttiin. Kuvia ois paljon enemmänkin, mutta tässäpä nyt pääpiirteittäin nämä:
Riitin olat:

Riitin selkä:

Riitin kuvia aiemmin
Käämin ranteet:

Käämin selkä:

Käämin kuvia aiemmin

Treenit ja hieroja

Aksassa tehtiin pyöritystä ja irtoamisharjoituksia siten ettei minulle tullut oikeastaan yhtään juoksuaskelta. Riitti oli oikein pätevä koko radan. Käämiltä upeita itsenäisiä kontakteja ja keppejä, ja sen radanlukutaito selvästi kehittyy päivä päivältä. Vähän meillä on Käämin kanssa välillä vaikeuksia, joko minä olen liian hitaana sen tiellä, tai sitten Käämi lukee minun kroppaani liian tarkasti ja ohjaan sen minne sattuu.

Tottiksissa Riitti rallytokoili avoimen ja voittajan liikkeitä, Käämi taasen harjoitteli A- ja hyppyestenoutoja uudensileällä 650g kapulallaan. Jossa on jo ekan noudon jälkeen komeat hampaanjäljet, eli jatkossa treenataan uudenkarhealla kapulalla. Käämi ei ole mikään pehmeä suustaan, sillä on komea ote takahampailla, joka pitää. Ei olisi Käämistä riistaa noutavaksi koiraksi.

Meillä kävi myös hieroja. Käpy ei tapansa mukaan ollut hieronnan tarpeessa, mutta Grimmillä oli jumissa vähän koko selkä oikeastaan koko matkalta. Saatiin hyvät jumppaohjeet, ja seuraillaan nyt riittikö yksi kerta vai pitääkö Sannan käydä uudestaan.

Hieroja

Sanna kävi hieromassa pojat.

Käämi oli muutoin oma vempula itsensä, mutta etutassuista jotkut kauhojalihakset oli aika tiukat. Ja niskat ja ristiselkä vähän kuonaiset. Saatiin ohjeeksi tehdä paremmat lämmittelyt ennen vepeä, inan kevyempiä treenejä (yksi soutu liikkeellelähtöön avuksi), sekä juottaa koiralle enemmän vettä.

Riitti oli toiselta puolelta selkää koko matkalta lavoista lantioon aivan jumissa, ei päästy edes hieromaan. Toiselta puolelta ei yhtään jumissa. Sanna epäili jotain onnettomuutta tms, on mahdollisesti tippunut, törmännyt tai joku muu äkillinen. Mitään vepen aikaisia jumeja Riitillä ei ollut, vaikka se onkin jonkun verran uinut. Saatiin venyttely- ja jumppaohjeet, jotta saataisiin pahimmat jumit korjaantumaan. Sanna tulee siis joku päivä uudestaan hieromaan Riitin.

Mistäs löydettäisiin emännälle yhtä hyvä hieroja?

Hasardieläimen seikkailut

Riitti oli hoidossa kolme viikkoa "ystävänsä" Hallan luona, pari lainattua kuvaa Hallan blogista:


Käämi oli hoidossa toista viikkoa hoidossa ystäviensä Repen ja Humpan luona. Käämillä oli aivan ihana reissu, ja olivat olleet Repen kanssa kuin kaksi pikkupoikaa leikeissään.
Kuvassa ystävykset, kuva lainattu Humpan ja Repen blogista


Reissussa Käämi oli alkanut viimeisinä päivinä vähän aivastelemaan, ja olivat epäilleet Käämillä olevan nenäpunkin. Juuri ennen kotiutumista Käämillä oli alkanut tulla aivastusten mukana hieman verta. Kotiuduttuaan Käämi sai illalla pari voimakasta aivastuskohtausta, ja verta lensi seiniä myöten. Käämi myös selvästi aristi oikeaan sieraimeen koskemista ja ylähuulen nostamista. Lyhyen kasvattajakonsultaatioiden jälkeen päädyttiin vierasesine-epäilyyn (kiitos 24/7 palvelulle!), ja googletettiin kesämökin ja Kuopion läheisyydestä tähystäviä eläinlääkäriasemia. Varailtiin päivystykseen aika heti seuraavalle päivälle Kuopion eläinklinikalle, jolla olikin loistava nettiajanvarausjärjestelmä, ja aika saatiin heti varmistettua!

Ihana eläinlääkäri tutki Käämin, ja kehui sitä erittäin rennoksi koiraksi. Huolimatta pöydällä seisoskelusta ja tutkimisista, Käämin pulssi oli ihan normaali koiran lepotilan pulssi, joten paljoa se ei stressaillut. Antoi myös tutkia nenän, vaikka se selvästi oli kipeä. Mitään ei näkynyt, joten piikki pyllyyn ja koira tähystettäväksi. Eläinlääkäri veikkaili että menee noin vartti tähystyksessä. 45min jälkeen kun eläinlääkäri tuli pois tähystyksestä, arvasin jo että jotain oli löytynyt. Tämmöinen himpan Käämin kuonoa pidempi tikku oli lävistänyt vähän limakalvoja:

Tässä vielä potilas ja matkamuistonsa:


Käämi on toipunut tähystysleikkauksesta hyvin. Antibiootteja Käämillä on vielä pari päivää jäljellä, mutta muuten ei nukutusaineen haihtumisen jälkeen koirasta tietäisi että jotain oli tapahtunut. 28 vrk pysytellään nyt poissa kisoista varoaikojen takia.

Kiitokset Kuopion Eläinklinikalle!

Riitti on terve!

Riitti oli nyt kontrollikäynnillä kaikin puolin terve. Normaalit veriarvot, normaalit virtsa-arvot, eturauhanen, sydän, keuhkot, imusolmukkeet ym normaalit. Eläinlääkärin mukaan se tauti oli vain uusinut, liekö ollut liian lyhyt antibioottikuuri se alkuperäinen kuuri.

Nyt saatiin lupa varata taas hieroja, ja aloittaa treenit vähitellen normaalisti.

Olipahan tauti.

Riitin kuulumisia

Riitillä oli viime viikolla kontrollikäynti tammikuun virtsatie/munuaistulehdukseen liittyen. Valitettavasti tulehdusarvot oli lähteny nousuun uudestaan, joten aloitettiin uusi antibioottikuuri. Joku jälkitauti, tai sitten ko. antibiootti ei ole tautiin purrut. Nyt näyttäisi että löytyi sopiva antibiootti, ja Riitti on ollut kuin eri koira sunnuntailta asti. Samalla tutkittiin kaikki mahdolliset ja mahdottomat paikat, mitä keksittiin. Niiden mukaan Riitti on erittäin terve: ei ole munuaisvikaa, ei maksavikaa, ei haimavikaa, ei sokeritautia, ei kasvaimia ultratuilta osin, ei eturauhasvaivoja, ei kilpirauhasen vajaa/liikatoimintaa, ei borrelioosia, ei sydänmatoja. Mitähän kaikkea muuta siitä tutkittiin? Harvinaisen terve koira siis.

Mutta katsotaan nyt vielä viikko antibioottikuurin jälkeen, josko sitten saataisiin terveet arvot.

Riitin vointi

Riitillä oli kontrollieläinlääkäri. Tulehdus on saatu taltutettua, ja virtsassa oli enää pH vähän koholla; 7,5 kun viimeksi oli ollut yli 8. Eturauhanen ei vaivaa enää. Lisäksi virtsassa näkyi välimuotoisia epiteelisoluja. Eläinlääkärin mukaan solut voivat tarkoittaa vain sitä, että tulehdus oli ollut munuaisissa asti (tai jopa pelkästään siellä?), ja munuaiset ovat tuosta pahasta tulehduksesta ottaneet sitten hetkellisesti vähän itseensä. Suositteli 2 kk päästä vielä yhtä kontrollinäytteenottoa, jotta saadaan varmistettua, ettei solut johdu mistään vakavammasta. Jos on johtunut pelkästään tuosta tulehduksesta, niin solut poistuvat kun koira paranee tulehduksesta kokonaan.

Että hoitakaas ihmiset koirien virtsatietulehdukset, ettei leviä munuaisiin! Tosin meilläkin tulehdus oli lähes oireeton, kaksi tippaa verta lattialla, ei edes varmaa tietoa kummasta koirasta. Muita oireita ei ollut, että hoidapa siinä sitten ajoissa. Minähän itseasiassa näin lattialla verta syksymmälläkin tipan vai kaksi, enkä siihen reagoinut, joten pahimmillaanhan tulehdus on voinut olla monta kuukautta päällä.

Riitin vointi on ihan ok. Välillä se on ollut kipeä, kuten viime torstaina, jolloin se käveli selkä kyyryssä, kun oli riehunut ensin hetken. Viikonloppuna se oksensi tyhjää mahaa pari kertaa, mutta lääkkeet varmasti on tehnyt sen. Muutoin taas vointi on hyvä, syö kaiken, käy tarpeilla normaalisti ja lähtee lenkille mielellään.