Muistoissa Käämi

Käämi on syksyn kastroinnista asti ollut aikamoinen papparainen. Nyt viimeisen kuukauden aikana se meni huonompaan suuntaan. Lasten kavereita meille ei voinut enää tulla, koska Käämiä ne häiritsivät. Se ei enää leikkinyt leluilla eikä Kiden kanssa. Kuulo heikkeni, ja se alkoi viettää aikaa lähinnä kylppärin nurkassa nukkuen. Ei pysynyt enää pystyssä, jos alla ei ollut mattoja (tästä syystä peitimme koko alakerran lattiat matoilla). Lisäksi talven jälkeen sille alkoi käydä pissivahinkoja. Ensin niitä kävi satunnaisesti, sitten viikottain, ja viimeiset kaksi viikkoa päivittäin, vaikka pihalle pääsi muutaman tunnin välein. Painoa Käämillä oli enää 15,3kg, eli 2,5kg tippunut talven aikana maksasairauden tavoitepainosta, huolimatta siitä että liikunta ja aktiivisuus kokoajan vähenivät. Ja oli kastroitu, ja söi yhden annoksen enemmän kuin ennen kastraatiota. Ruoka silti vielä maistui, ja lyhyelle kävelylle lähti. Sen enempää Käämin vaivoja ei tutkittu, ikää kun olisi elokuussa tullut täyteen 14 vuotta.

Käämi eli hienon ja pitkän elämän. Siitä on todisteena tuloslista, monta bordercollieihin ihastunutta treenikaveria ja 2 koiraelämään ja koiran eleiden lukemiseen kasvatettua ihmislasta. Verrattuna Riitin poismenoon, oli myös kiva, että ehti syömään viimeisen aterian (märkäruokaa koko purkillinen, jota ei ollut saanut vuosiin), käymään viimeisen lenkin, viimeiset leikit ja ottamaan viimeiset kuvat, kuten Indyn kanssa. Hetki tuntuu myös olleen oikea, Käämi nukkui suurimman osan vuorokaudesta, eikä enää nauttinut elämästä pallojen ja riehumisen parissa, kuten vielä talvella.

Jäämme kaipaamaan sinua Käämi, olit hieno koira!

Käämi 12v!

Käämi juhlii tänään 12v syntymäpäiviään!

Pari viikkoa sitten maanantaina oltiin Käämin kanssa nosetreeneissä, ja Käämi oli siellä harvinaisen huolellinen haistelija. Löysi siis kaikki piilot koheltamatta yhtään. Tiistaina en kiinnittänyt mitään huomiota asiaan, mutta keskiviikkona Käämi oli suorastaan apaattinen. Lenkille lähti mielellään ja ruoka kohtuullisesti maistui, mutta kotona vaan makasi. Seurailin sitä päivän ja mitä enemmän seurasin niin sitä sitä pahemmalta se apaattisuus vaikutti. Suunnattiin yliopistolliseen päivytykseen. Ihana eläinlääkäri otti huolen tosissaan, vaikka lääkärissä Käämi vaikutti ihan normaalilta reippaalta ja kiltiltä omalta itseltään. Onneksi Käämi on maailman kiltein, ja antaa tutkia ilman puudutusta ja nukutusta, koska ne eivät ole maksan kanssa kovin suositeltuja. Painoa oli 17,5kg (maksan takia tavoitepaino on 17,5-18kg) eli hyvä. Keuhkot ja sydän oli kuuntelussa normaalit ja hampaat ok. Kuumetta löytyi, joten otettiin verikokeet. Tulehdusarvot olivat lähes sata! Pissassa oli valkosoluja, mutta ei kiteitä eikä verta ja pH oli hyvä. Maha oli kopeloidessa kipeä, mutta eturauhanen ei. Päätettiin ultrata syyn paikallistamiseksi, ja ultrassa vatsaontelosta löytyikin paise/kasvain, ja lisäksi virtsarakon pinta oli paksuuntunut. Hoidon mahdollistamiseksi tutkittiin myös maksa-arvot, koska monet lääkkeet eivät sovi yhteen kohonneiden maksa-arvojen kanssa, mutta maksa-arvot olivat normaalit (kiitos tiukan ruokavalion). Koska ikää jo on, ja paise oli todella haastavassa paikassa, niin päädyttiin ottamaan vain tämmöinen vähän sattumankaupan hoito, ja aloitettiin antibiootit. Pohdittiin myös eturauhasen varohoitoa, mutta siinäkin oli haasteena maksan kanssa yhteensopivuus. Otettiin myös lyhyt Metacam hoito, koska se saattaa rauhoittaa kasvaimia, mutta sekään ei sovi yhteen maksasairauksien kanssa.

Nyt Käämi on taas normaali oma itsensä, joten näillä näkymin hoito tepsi. Mutta voihan myös olla että kasvaim(i)en kaverina oli joku muu tulehdus johon joko antibiootit auttoivat, tai virus joka parani itsekseen, ja kasvaimet jäivät. Se että kyseessä olisi ollut tauti, vähän epäilyttää, koska Kidellä ei ole ollut mitään oireita. Närästys vaivaa yhä, voi olla että se maksa ärtyi tästäkin vähästä lääkityksestä, mutta pääasia ettei vaikuta kipeältä ja väsyneeltä. Jatkohoitona eletään päivä kerrallaan. Tämän ikäisten kanssa ei ikinä tiedä onko tämä päivä viimeinen vai onko vuosia jäljellä vielä useita. Eläinlääkäri ehdotti tilanteen seurantaa ultralla kuukausittain, mutta joskus myös tieto lisää tuskaa.

Kaljuksi ajeltu maha kutkasi, niin piti laittaa kauluri ettei nuole. Käämi oli eri mieltä kaulurin tarpeellisuudesta. Kiltisti piti kauluria vaikka en löytänyt mitään pantaa mihin kaulurin olisi saanut kiinni.

Nosetreeneissä Käämi oli taas eilen, eli ekaa kertaa taudin jälkeen vähän lisättiin liikuntaa ja aktiviteettiä. Oli niin innoissaa kun näki että pääsee treenirepun kanssa mukaan ja treeneissä oli taas ihan normaali kaahottava oma itsensä, se siitä rauhallisesta huolellisesta työskentelystä. Hieman hoikistui taudin aikana, kuvastakin näkyy kun kylkiluut törröttää. Keräillään grammat vähitellen takaisin.

Loppuun kesäfiiliskuva

RTVA Käämi, kolmoisvalio

Käämi kohta 12v tuli viikonloppuna kolmoisvalioksi Salossa luokkavoitolla ja 96 pisteellä Hannele Pirttimaan radalla. Kisaamassa oli 16 mestariluokan koiraa, ja helteestä ja paahteesta johtuen vain puolet sai ylipäätään tuloksen. Käämiä ei ole koskaan lämpö haitannut, saunassakin kun viihtyy. Sen verran säästeltiin, että ei treenattu ennen kisaa kuin parit neliöseuraamiset Maria Riskin vinkein. Radan jälkeen Käämi olisi vain halunnut mennä uudestaan, oli ihan liian lyhyt rata. Video kisasta alla.

FI RTVA FI TVA FI VPVA Käämi. Käämi on kolmas bortsu vastaavalla tulosyhdistelmällä, ainakin jalostustietokannan pikavilkaisun perusteella.

Kiitos menestyksekkäästä ja terveestä yli 10 vuoden kisaurasta ja mahtavasta perheenjäsenestä Jessicalle! Käämi vetäytyy kisamaailmasta eläkkeelle, mutta jatkaa vielä hömpöttelyn ja noseworkin merkeissä.

ATD:n vuoden 2020 2. paras Rally-Tokokoira

Käämi jatkoi huikeaa seniorimenestyksen niittämistä. Viime vuoden kahdella 98p kisalla (ja miljoonalla juuri alle riman menneitä) Käämi saavutti ATD:n vuoden 2. paras rally-tokokoira tittelin. Huimaa menestystä 11,5v koiralta! Kaikille treenikavereille iso kiitos tsemppaamista, koulutusvinkeistä ja kimppakyydityksestä! Käämikin alkaa jo kaikkien näiden vinkkien jälkeen vaikuttaa 10-kuisen sijaan 11-kuiselta....

Kuva lauantain treeneistä, kuvan otti Tiia Hämäläinen.

Kiitos ihanista kuvista Tiialle. Jos korona ja muukin terveys suo, jatkamme tuomareiden kiusaamista kunnes viimeinen yli 95p meille suodaan. Käämiltä jos kysytään, niin eläkkeelle jäädään aikaisintaan 18-vuotiaana.

ATD:n Vuoden 2019 Rally-Tokokoira

Käämi kunnostautui viime vuonna kisaamalla itselleen 2 koularia, RTK3 ja RTK4. Minun 10-v tehopakkaus, uskomattoman positiivinen asenne! Kiitos loistavasta koirasta Jessicalle!
Kuva: Tiia Hämäläinen

ATD:n vuoden koira kisassa kerättiin tuplakoulareiden ansiosta sellainen pistesaalis, että se tarkoitti ATD:n vuoden rally-tokokoira -palkintoa.

Tänä vuonna toivottavasti päästään jatkamaan rallyssa kisaamista, ja tavoitteena olisi saada viimeinen yli 95p tulos RTVA -titteliin, mutta meillä ei ole muita rallytavoitteita. Kuten monille eläkeläisille käy, elämä sen kuin muuttuu kiireisemmäksi: päätimme Käämin kanssa mielenvirkistykseksi kokeilla kesällä uutta eläkelajia: Noseworkia. Siis sikäli mikäli mitään toimintaa kesällä järjestetään.

Käämi 10v!

Käämi täytti 10-vuotta pari viikkoa sitten.

Juhlittiin perhepiirissä, vaikka olikin tarkoituksena pitää isot pirskeet, kuten aikanaan Riitille. Mutta yllätysmuutto Helsinkiin sotki vähän aikatauluja.

Käämi sai kakun sijasta lahjaksi vinkulelun, koska vinkupehmot on Käämin lempparia.

Valittiin tällä kertaa myös meitä ihmisiä miellyttävä vinkupehmo. Tämä on jo talouden toinen heardoggy.


ps: Lenkkiseura Malminkartanosta/Myyrmäestä kelpaa!

Hasardieläimen seikkailut

Riitti oli hoidossa kolme viikkoa "ystävänsä" Hallan luona, pari lainattua kuvaa Hallan blogista:


Käämi oli hoidossa toista viikkoa hoidossa ystäviensä Repen ja Humpan luona. Käämillä oli aivan ihana reissu, ja olivat olleet Repen kanssa kuin kaksi pikkupoikaa leikeissään.
Kuvassa ystävykset, kuva lainattu Humpan ja Repen blogista


Reissussa Käämi oli alkanut viimeisinä päivinä vähän aivastelemaan, ja olivat epäilleet Käämillä olevan nenäpunkin. Juuri ennen kotiutumista Käämillä oli alkanut tulla aivastusten mukana hieman verta. Kotiuduttuaan Käämi sai illalla pari voimakasta aivastuskohtausta, ja verta lensi seiniä myöten. Käämi myös selvästi aristi oikeaan sieraimeen koskemista ja ylähuulen nostamista. Lyhyen kasvattajakonsultaatioiden jälkeen päädyttiin vierasesine-epäilyyn (kiitos 24/7 palvelulle!), ja googletettiin kesämökin ja Kuopion läheisyydestä tähystäviä eläinlääkäriasemia. Varailtiin päivystykseen aika heti seuraavalle päivälle Kuopion eläinklinikalle, jolla olikin loistava nettiajanvarausjärjestelmä, ja aika saatiin heti varmistettua!

Ihana eläinlääkäri tutki Käämin, ja kehui sitä erittäin rennoksi koiraksi. Huolimatta pöydällä seisoskelusta ja tutkimisista, Käämin pulssi oli ihan normaali koiran lepotilan pulssi, joten paljoa se ei stressaillut. Antoi myös tutkia nenän, vaikka se selvästi oli kipeä. Mitään ei näkynyt, joten piikki pyllyyn ja koira tähystettäväksi. Eläinlääkäri veikkaili että menee noin vartti tähystyksessä. 45min jälkeen kun eläinlääkäri tuli pois tähystyksestä, arvasin jo että jotain oli löytynyt. Tämmöinen himpan Käämin kuonoa pidempi tikku oli lävistänyt vähän limakalvoja:

Tässä vielä potilas ja matkamuistonsa:


Käämi on toipunut tähystysleikkauksesta hyvin. Antibiootteja Käämillä on vielä pari päivää jäljellä, mutta muuten ei nukutusaineen haihtumisen jälkeen koirasta tietäisi että jotain oli tapahtunut. 28 vrk pysytellään nyt poissa kisoista varoaikojen takia.

Kiitokset Kuopion Eläinklinikalle!

Karvaisia laukkuja

Karvalaukku on koivun juurisieni, joka kasvaa koivikoissa ja sekametsissä. Tavataan yleisesti koko maassa heinäkuusta aina syyskuun lopulle.

Käämilaukku on matkalaukkuja karvaava eliö, joka kasvaa keittiössä ja ruokakupilla vierailtuaan. Tavataan satunnaisesti Etelä-Suomessa, talvikaudella etenkin agilitykisoissa.

Käämi saunoo

Nyt kun koiramme-lehdessäkin todistettavasti sanottiin että terveelle aikuiselle koiralle saunominen ei ole vaarallista, niin täytyy myöntää että meidän saunasta löytyy aina silloin tällöin yksi ruskea bordercollie. Se seisoo saunan oven edessä niin kauan kunnes joku oven sille avaa, ja sitten se pujahtaa nopeasti, yleensä keskilauteille, joskus ylimmälle lauteelle. Siellä se sitten istuu muiden seurassa kuin ihmiset, ei edes läähätä, ja yleensä suostuu poistumaan vasta viimeisenä.

Bordercollie-saunamittari (kuvassa alhaalla vasemmalla) ja bordercollie (kuvassa ylhäällä oikealla).

Käämi vesipelastaa - kuvin

Tässäpä alokasluokan suoritus valokuvin. Kuvat (c) Mikko Marttinen
Odottamassa omaa vuoroa

1. Liike - Veneestä hyppy

2. Liike - Vienti

3. Liike - Veneen haku

4. Liike - Hukkuvan pelastus

Loppuravistukset

Nyt on taas pakastin täynnä hirveä, kiitos taina! On pojilla juhla-ateriat tiedossa.
Kää-mies odottelee pöytiintarjoilua.

Muuttoa

Meillä on viikonloppuna edessä muutto, ja tähän liittyen kämppä on täynnä muuttolaatikoita. Myös koirat muuttavat mukana, tottakai.

Pakattukin on jo tärkeimmät, eli koiratreenikamppeet ja ...