Elokuun tokokurssi

Kide on ollut nyt 4 kertaa Päivin tokokurssilla. Kolmella ekalla kerralla tehtiin kaikki voittajan liikkeet läpi, noin 3 liikettä per kerta, ja 1 liike kerrallaan. Eri liikkeet siis eri kerroilla, ja tehtiin ns koefiiliksellä, mutta valikoidusti apuvälineillä / helpottaen / palkaten. Kaikki on mennyt sinne päin, mutta molempien kesäloma-aivot näkyvät vielä. Mm. luoksetulossa Kide lähti ihan päinvastaiseen suuntaan tai jätti pysähtymättä, paikallaolossa nousi istumaan, tunnarissa ensin toi ekan ennen kuin malttoi haistella, kaukoissa meinasi karata takapalkalle ja seiso-käskyyn reagoi aina vasta toisella kertaa, jäävissä maahanmeno oli unohtunut ihan kokonaan, kiertohässäkässä jätti hyppäämättä, ohjatun noudon seuruu oli todella rumaa, ruudussa jää tosi eteen ja kuunteli vasta toisen tai kolmannen maahanmenokäskyn. En ole vielä päättänyt miten paljon viitsin näitä kaikkia hinkata, osa asioista saa olla, koska 8 on meille ihan riittävä numero, ja osassa yleinen varmuus varmaankin korjaa ongelman. Mutta ainakin tuohon ekaan käskyyn reagoimiseen pitäisi nyt panostaa. Täytyy miettiä mikä olisi sopiva, ehkä Sirkeltä voitais kysellä vaikka sitä seuraavissa treeneissä syyskuussa.
Kuvituskuvana Kide äitinsä kanssa elokuun lopussa, edelleen on lämpimät välit heillä, samanlaisesti ihana äiti huolehtii ja pitää pennun lämpimänä.

Neljänsissä treeneissä alkoi jo selvästi palautua toko takaisin mieleen. Tehtiin kiertohyppyhässäkkää, ja saatiin jo stoppia lukuunottamatta ihan riittävä suoritus. Kide pysähtyi niin myöhään, että en tiedä olisiko siitä ollut mahdollista enää suorittaa hyppy, mutta sitä ainakin voitaisiin harjoitella, eli hypylle hakeutumista mahdottomistakin kulmista. Hirvittävä hinku oli Kidellä varastaa, ja muutenkin tässä palaset ei ole enää ketjutettuna mielessä, toisin kuin vielä viime vuonna minusta oli jo. Ja mitenkähän me siitä stopista saataisiin vielä kisavalmis... Sitten tehtiin tunnari, siis lähettämistä (jonka tein höpöttäen) ja palautusta (joka oli tiputus metriä ennen) lukuunottamatta koemaisesti, ja se itse kapulan etsintä oli ihan täydellinen! Luovutusta treenaillaan nyt erikseen, saatiin siihen hyvät vinkit, mitä on helppo toteuttaa kotona. Ja lopuksi vielä ohjattu, jossa namilla seuraaminen, ja se oli ihan valmis paketti.

Vikalla kerralla valmistauduttiin vähän myös viikonlopun rally-tokokisoihin, eli tehtiin merkin kiertoa ja sivuhyppyä, seuraamisen askeltehtäviä, kaukoja ja jääviä. Ja paikallaolo. Tehtiin kaikki siten, että palkan sai helposta suorituksesta ns kesken liikeen. Sivuhyppy on ihan tosi haastava, en nyt oikein käsitä mikä siinä on tullut, kun ennen se sujui niin hyvin. Luoksetuloa ja ruutua ei yllättäen ehditty. Mutta noin periaatteessa toko-rintamalla ei mitään isompaa kunhan palaset loksahtelee paikalleen. Koutsikin kovasti kannusti kisoihin, mutta sanoin että vielä tässä on palasia liitettäväksi yhteen ja haluaisin vähän lisää varmuutta esim paikallaoloon ja siihen että ekakin käsky totellaan. Talveksi me ilmoittauduttiin Marisan/Katin joka toinen viikko tokokurssille ja kerran kuussa Sirken rally-kurssille, toivotaan että mahdutaan molempiin. Ehkä jopa 2027 tokon voivoi-kisoihin? Rallya kisataan nyt syksy noin kerta kuussa tahdilla ja katsotaan miten käy.

Lisäksi eilen kun kampasin Kiden naamaa ennen treeniä, huomasin Kiden hurjat silmänaluset. Pitkä tarina, mutta: Kide söi pentuna jotain tosi hyvää raksua, minkä maahantuonti lopetettiin. Sitten meillä oli pitkään sopiva raksu hakusessa, ja Kiden silmät siihen reagoivat. Oikein mikään ei tuntunut sopivan, mikä näkyy hyvin noissa kasvukuvissakin, joskus 9kk iän tienoilla värjäytyi silmänaluset ja vasta oikeastaan 2v iässä alkoi turkki olla taas kauniin vaalea. Mutta nyt se on syönyt vuosia NP Lamb White sapuskaa, kun sattui sopiva löytymään. Jossain vaiheessa keväällä siirryimme koti/raakaruokaan, vähän siksi kun minua harmitti tuon ruoan alhainen lihapitoisuus ja myös tuntui kivalta tietää mitä koira syö. NP Lamb White on kuitenkin Kidelle aina sopinut tosi hyvin, mahalle etenkin ja siinä yhteydessä en ole havainnut naamassa värjäymiä, vaikka se söi ohessa ihan tavan nameja, lihapullia, kaikki mitä lattialle lapsilta tippuu jne. Mutta nyt näköjään naamalle ei enää sovi tuo nappula, tai näin ainakin luulen koska ajallisesti sopisi täydellisesti tähän. Liekö resepti muuttunut? Nyt täytyy etsiä uusi raksu (joku suositteli Farminaa) tai sitten jos vain jaksamme niin palaamme takaisin raaka-kotiruokayhdistelmään. Täytyy hoitaa asia pian, oli hurja ero silmänalusten kanssa edeltävään, ja on pitkä aika kasvatella puhtaat vaaleat karvat takaisin... Alla naama kesäkuussa ja sen alla eiliseltä.

Lomakuu

Lomakuu vietettiin lomalla, viikonpäivä oli lomapäivä ja kellonaika lomatunti. Ja näytettiin metsäläisiltä.
Tässä eräänä lomapäivänä Kide ja vanhat tutut menossa saunanlämmitykseen:

Uusi 19 viikon ikäinen maalaisystävä

Jolle opetettiin hyvät käytöstavat

Kide marjastaa

Kide kalastaa

Kide varmistaa ettei eväs karkaa

Käytiin me kerran kisaamassakin, kaikki meni hyvin, ei saatu valiotuloksia. Tuomari kehui kovasti koiraa ja harmitteli sattumuksia minkä takia ei saatu valiotulosta. Eikun uutta matoa koukkuun. Näillä näkymin palaudutaan loma-aivoista takaisin arkeen ja treenataan jotain ensin, ja sitten syyskuussa Kirkkonummelle. Elokuu ollaan 4 kerran tokokurssilla, ilmoittautuessa kurssille ajatuksena oli alunperin treenata kisavalmiiksi voittajaluokkaa, mutta aivot on niin lomalla, että ehkä koitetaan vain miettiä että mitä tarkoitti tänne, joka on täysin unohtunut Kideltä lomalla, ja yritetään etsiä hihna jostain, sitä ei lomalla käytetty. Jospa se tästä.

Kesäkuun loput rallykisat

16.6. Rallykisat Ojangossa oli Jenni Susi tuomarin tuomaroima. Kisat oli jaettu isoihin ja pieniin koiriin, ja isot teki ensin ja pienet toisena. Samaan aikaan oli Mikaelan rata, mutta ei jaksettu kahta rataa, niin mentiin vaan yhdelle radalle. Mikaela oli kyllä suositumpi tuomari, että en tiedä tuliko valittua väärin. Kide on kisannut Jennin radalla viimeksi noin 3v sitten.

Rata oli tosi kiva, oli vähän muutakin tekemistä kuin vain tottelua, Kidellä on ollut vähän kevättä rinnassa ja tottelu ei ole ollut sen vahvin puoli tässä muutamaan viikkoon. Radalla oli hyppyjä, kiertoa, ja juoksu! En edes muista milloin viimeksi ois saatu juosta radalla, tosi kiva! Kide oli vähän tahmea, etenkin istumisissa ja oikean takapään käytössä, mutta heilutti silti häntää monessa kohtaa, eli kivaa oli. Oli tosi kuuma, aurinko paistoi radalle suoraan. Onneksi meidän suoritusaikaan oli jo ilta vähän viilennyt. Irtosi kuitenkin innoissaan juoksutehtäviin. Video klikkaa tästä youtubeen, kiitos kuvauksesta Marjalle. Virheitä löytyi sen verran paljon, että tulosta ei saatu, mutta ei se kauas jäänyt. -10 tuli molemmat vasempaan (ei näy videolla, mutta ehkä eriaikaisuus tai vino linja tai jalat huonosti) ja valkovuokosta (videon perusteella linjani ei ollut suora ja molemmat vasemmat jalatkin meni minne sattuu), loput virheet oli -1 tai -5 liian vinoista asennoista kuten sivuaskeleessa tai hidastuksesta, ainakin takaa puolenvaihdossa. Mielestäni en hidastanut, mutta en muista missä kohtaa piti sipsuttaa (=edestä puolenvaihdossa) ja missä ei saanut. Ja kun muita kisaajia katsoin, niin moni teki kaikki tehtävät metriä aiemmin, en tiedä teenkö itse liian myöhään. Eikä tämä uusi tulospaperi helpota asiaa, kun ei tiedä mistä miinus tuli. Marja ehdotti että voisin kävellä vähän reippaammin, jos se vähentäisi tahmeutta. No, ainakin kokeilemisen arvoinen, koska ei näitä tuloksia ole hitaastikaan kävellessä tullut. Mutta ehdottomasti Jennin radalle uudestaankin! Tulospaperissa luki että kaunista ohjaamista, ja tuomarinpalkintokin saatiin siitä hyvästä.

22.6. oltiin Sirken treeneissä ja saatiin taas nippu hyviä vinkkejä, ja vanhojen muistutuksia. Mm. sivuaskeleissa minun käden asento oli väärä, piti ns kurkata kainalosta, että Kiden sai askeltamaan suoraan, ja siinäkin piti jalkojen liikkua yhtä aikaa, ei väliä oliko koira niin suora vai vino, eli tämä ehkä selitti osan miinuksista mitä ihmettelin. Täyskäännöksessä poispäin miinukset todennäköisesti johtuivat siitä, että koiran jalkojen liike poispäin pitää mennä minun kanssa samaa tahtia (ennen oli vartalo) ja huomattiin, että käännös minkä teen, ei ehkä sovi tähän, vaan minun täytyy alkaa tehdä käännös paikallaan teputtaen. Se auttoi myös siihen että seuraamisasento palasi suoremmaksi lopussa mikä on myös yksi arvostelukriteeri mitä en sitäkään ehkä ollut tajunnut. Sirke käski harjoitella enemmän tässä sitä koiran liikettä ilman minun käännöstä. Merkille lähetyksen erottelun opettamiseen saatiin hyvä vinkki, eli se lähellä oleva merkki lähetetään koiran puoleisella kädellä, ja kauempana oleva vastakkaisella, vielä jos itse opin tämän muistamaan. Lähetyksessä piti muistaa katsoa siihen suuntaan minne koira menee. Sen jälkeisessä kutsukyltissä kannatti pitää hitaampi tempo kävelyssä ja jos koira tulee seuraamaan vastakkaiselle puolelle, niin kannatti käyttää takaa puolenvaihdon käsky. Jalan ali puolenvaihdosta on myös saatu kymppi, ja sitä mietiskeltiin, ja todettiin, että Kide ehkä ihan ministi pysähtyy vaihdon jälkeen odottamaan minua, joten voisin opettaa sen alittamaan taaemman jalan, jolloin sille tulee kiire ja pysähtymistä ei tule, niin ei saada kymppiäkään. Sitten oli paljon mietittävää linjaamisissa, jäävien erottelussa ja oikea takapään käyttö todettiin vaativan lisätreeniä. Nyt näkyi treeneissä vähän sellaista perässävedettävyyttä, mitä on ollut parit viime kisatkin, voi olla että on ollut liikaa, mutta sain myös neuvoja palkkaamiseen, jossa keskityin liikaa koiraan kun piti keskittyä enemmän siihen leikin suorittamiseen. Tuli taas niin paljon hyviä vinkkejä, että nämä kun opitaan niin luulen että selätetään syksyllä ainakin ne kympit ja vitoset pois listasta. Saa nähdä miten kolmosten ja ykkösten käy, ehkä niihin riittää huolellisuus, huolimatta molemmista vasemmista jaloista. Seuraava Sirken kurssikerta mihin päästään taisi olla elokuussa.

28.6. Kisoihin mentiin myös vain yhdelle radalle, koska aiempi kisa alkoi 9, niin ei ois jaksettu siihen aikaan vielä muuta kuin juoda kahvia kotiterassilla. Saatiin Marjalta kyyti, ihanaa, niin pystyin jättämään auton puolisolle ja lapsille. Ja tätä kisaa ennen ei voi edes syyttää siitä ettei ois ehditty treenata! Oli viikkoa ennen Sirken treenit, keittiötreeniä ja lisäksi omat treenit ja koirakin pesty ja föönattu ja villahousut ajeltu. Ja kisa viileässä hallissa, eli ei ainakaan paahteessa, kellonaika täydellinen, hyvää kisaseuraa ym. Kide nautiskeli viileästä hallista makasi selällään rapsuteltavana kylmässä maassa vielä juuri ennen radalle menoa. Käytösruudussa oli vähän tahmea, mutta vapautui alkupalkan jälkeen. Kannustin lähtösuoralla, koska se oli tosi paha, kohti kolisevaa ulko-ovea (muistoissa Ojanko) ja yleisö ihan puolen metrin päässä, ja se toimikin tosi hyvin. Mutta pirhanan hyppy! Kide ei nähnyt hyppyä, huomasin sen jo valmistellessa Kidettä 2 kylttiä etukäteen, ja siitä saatiin kymppi. Ilman sitä olisi ollut eka kiinnitys valionarvoon! On tää kyllä pienestä kiinni, jäi kuitenkin sellainen olo, että pitäisikö mennä kokeilemaan vielä heinäkuussa vaikka Tuusulaan, sää on tosin todella iso riski. Saatiin tuomarinpalkinto, Pia kehui että kide heilutti ihan kokoajan häntää, etenkin istuessaan. 3 ykkösen miinusta saatiin joiltain kylteiltä, en edes katsonut miltä, ainakin sivuaskel ja edessä sivuaskel olivat aavistuksen vinot, niin varmaankin ne. Tässä vielä linkki videoon, kiitos kuvaajalle (en muista nimeäsi). Palkaksi Kide pääsi juoksemaan bordercollien kanssa ja kävi kahlaamassa rantavedessä. Olisi saattanut uidakin, mutta en kannustanut, kun oltiin vieraan ihmisen autossa, niin ei kastele koko autoa.

Kiden turkki alkaa näyttää jo lähes näyttelykelpoiselle. No mut senioireihin meillä on vasta suunnitelmissa mennä.

Kahdet rallykisat

Kide piti toukokuun juoksutaukoa. Kidellä on ollut tasainen juoksuväli, aina juhannuksena ja jouluna. Mutta nyt päättikin aloittaa juoksut heti huhtikuun loppuun. En muista tarkkaa päivämäärää. Saa nähdä onko alle 5 kuukauden juoksuväli uusi normaali.

Mutta sitten kisoihin, ensin sunnuntain kisoihin. Kisat oli harvinaista herkkua, eli omalla treenihallilla ekat ikinä pidetyt rallykisat. Toivottavasti ei jää ainoiksi. Omalta osalta kisat meni vähän penkin alle, sillä lastenhoitajalta sain 15 minuuttia ennen kotoalähtöäni tiedon että hän on sairastunut, eli lähdin sitten kisoihin 4 lapsen kanssa. Ryhmä Hau:n avulla sain käydä rataantutustumisessa ja oman suorituksen, mutta lämmittelemään ei päästy kunnolla, eikä oikein loppupalkkaakaan, kun kaikki aika meni huolehtimaan yhtä vessaan ja toiselle välipalaa ja kolmannelle laasaria jne. Saatiin kuitenkin tulos, 71p. Radalla oli kaikki 3 jäävää ja ne onnistuivat, sitten oli uusi edessä sivuaskeleet kyltti, muuten pääosin aiemmin tuttuja kylttejä. Kide teki kaikki tehtävät periaatteessa oikein, mutta saatiin tosi monelta kyltiltä -1 - -5p. Oli varmaan eriaikaisuutta (tuomari sanoi olevansa niistä tosi tarkka) ja ehkä vinoutta tms. En saanut suoritusta videolle, koska puhelimeni oli Ryhmä Hau -käytössä. Itsestä tuntui että meni hyvin, silti joka tehtävästä tuli miinuksia, eikä edes tiedä miksi kun ei ole videota. Tuomari kehui että hyvin ohjattu. Kisoissa kuitenkin 2 koiraa sai 100p, joten rata oli ihan mahdollinen. Sirke oli toinen 100p saanut, ja hän on kehunut että Kidellä menee treeneissä tosi hyvin, niin ehkä täytyy nyt alkaa vaatia treeneissä tiukempaa ohjeistusta, että päästään eroon pikkuvirheistä. Ainakin viimeksi Sirke sanoi, että minun pitäisi ohjata huolellisemmin ne hetket kun lähdetään liikkeelle, että lähdettäisiin yhtäaikaa, ja Kidelle on opetettu tokotyyliä, että ei saa ennakoida vaan liikkeelle lähdetään vasta minun jälkeen, se on ainakin ollut virhe rallya ajatellen. No, saatiin kuitenkin uusien sääntöjen henkinen RTK4 kasaan.

Alla kisojen häiriötekijät hallin laidalla "kiipeilytelineessä":

Seuraavat kisat olikin sitten jo keskiviikkona ja ne olivat ulkona hiekkakentällä, olipas kiva pitkästä aikaa kisata pihalla! Maanantain treenit oli peruttu, joten kisojen jälkeinen palauttava treeni jäi välistä, mutta se ei näyttänyt haittaavan. Kide oli ekana ja jo odotellessa tosi kivassa vireessä, sen kanssa oli taas tosi mukava kisata, katsokaas nyt videoltakin miten ihanasti heiluu häntä lähtöruudussa! Radalla oli meille supervaikea edessä peruutus (kyltti 422 nro 3), joka kotona sujuu, treeneissä lyhyellä matkalla ja kisatilanteessa ekan kerran kokeilussa tänään Kide peruuttikin ehkä 2*10 cm. Se on kuitenkin jo ihan hyvä saavutus sekin kisatilanteessa, ja enskerralla vähän enemmän! Samoin törpön kiertoon Kide irtosi hienosti, se tosin kierrettiin väärin päin (kyltti 418 tehtävä 12). Saksalaisessa käännöksessä menin liian lähelle kylttiä ja Kide kiersi kyltin ja sekoili puolessa sen jälkeen (kyltti 201 tehtävä 17). Lisäksi takaakierrossa haisteli maata, tuomari tulkitsi sen myös kympin virheeksi, tästä olin vähän eri mieltä, mutta lopputulokseen se ei vaikuttanut (kyltti 309 nro 1). Ja pikkuvirhettä oli sitten myös usemmalla kyltillä (ainakin liikeestä istuminen ja oikealla takapään käyttö), eli 50p tältä radalta eli ei tulosta, mutta tosi kiva rata, ja ihan 95p suoritus ois tässäkin ollut mahdollinen. Tuomarinpalkintoa ei jaettu ollenkaan, se vähän yllätti, ei ollut Kide kuitenkaan ainoa koira jolla häntä heilui koko radan. Videointi onnistui tällä kertaa, iso kiitos Raion omistajalle (klikkaa videolinkkiä tästä). Päästiin myös kokeilemaan mittatikkua epävirallisesti, ja Kide on ihan siinä ja siinä rajalla onko se 29,5cm vai 30cm, joten mittaus ei olisi helppo, eli ei nyt oteta sitä virallista mittausta ihan vielä, vasta sitten jos saadaan Kidelle tuttu mittaaja ja on harjoiteltu sitä siruntarkastusta. Minun mittaamana mittauksessa ei ollut mitään haasteita, sekin oli kiva tietää.

Sitä seuraavat kisat olisi Ojangossa 16.6. (vain 1 rata) ja harkinnassa on vielä kuun loppu 28.6. Yritetään käydä nyt kisa per kuukausi tästäkin eteenpäin. Heinäkuulla ei näyttänyt olevan lähellä kisoja, joten heinäkuu jää lomakuukaudeksi. 1.8. olisi taas Ojangossa ulkokisat. Mutta niitä treenejä pitäisi saada kalenteriin lisää, jotta saataisiin kaikki miinukset pois. Oikeasti Kiden taitojen osalta meidän olisi pitänyt aloittaa mestarissa vasta joskus loppusyksystä, mutta tässä on kyllä saanut itse hyvää kokemusta uusien kylttien radoista ja mitkä kohdat ovat haasteellisia, ja mitä kaikkea radalla pitäisi huomioida, sitä ei vaan saa treeneistä yhtä hyvin.

Kide Nummelassa ja taustalla rata.

Terveystutkimuksia

Kide kävi tutkituttamassa silmät, sydämen ja polvet 6-vuotis synttäreiden kunniaksi. Minä toimin kuskina, koska Kidellä ei ole vielä ajokorttia. Lotta ei löytänyt Kidestä mitään vikaa, eli sydänkuuntelu - ei sivuääntä, silmät terveet, polvet edelleen 0/0. Nyt kelpaa taas porskuttaa. Jalostusnettiin oli jo tullut polvet ja sydän, silmät tulee kuulemma muutaman päivän päästä.

Kiden fiiliksiä: "se hetki kun kuulet että synttärilahjasi on eläinlääkärikäynti"

Pitkäperjantain rally-kisat

Pitkäperjantaina oltiin kisaamassa Porvoon ihanan rauhallisessa hallissa. Kide oli suorastaan riehakas odotellessa, repi lelua ja meinasi tunkea ovesta aina ensimmäisenä. Myös itse radalle mennessä oli rento, selkeästi erotti kisatilanteen, mutta oli silti innokkaasti mukana.

Rata oli hurjan vaikea, peräkkäin helposti sekaisin meneviä temppuja, jotka pitäisi tehdä liikkeessä, eli puolenvaihdot ja ympärikierto. Muuten temput meni tosi hienosti, mutta eka ympärikierto jonka Kide ehkä ymmärsi tai kuuli väärin tai ohjasin huonosti, ja teki eri liikkeen, joten siitä -10p. Kidellä meni poskikarva suuhun, ja puolet radasta meni sitä karvaa sylkiessä. Päädyin odottelemaan kehuen Kidettä kaikissa paikallaan istumis- ja seisomistehtävissä. Mutta koska oltiin yli 2 sekuntia paikallaan, niin saatiin sitten niistä jokaisesta -1p, paitsi seisomisesta -3p. Yllättävää, aiemmin ei olisi tullu mitään vähennyksiä liian pitkästä paikallaanolosta, mutta tietääpä tämänkin sitten jatkossa. Ensikerralla laitetaan poskikarvat ponnarille.

Lopputuloksena 80p, eli toinen tulos uusillä säännöillä. Enää 1 puuttuu uusien sääntöjen henkiseen RTK4seen! Poskikarvat ponnarilla ja yhdellä selkeämmällä ohjauksella ois ollu 100p rata. Eli uutta kisaa vaan katselemaan. Ehkäpä 9.5. Vantaalle, jos vaan mahdutaan.

Sirken rally-treenit

Ai että Kidellä oli eilen hauskaa Sirken treeneissä. Ratana oli hyvin saman tyyppinen kuin nuo kaksi lauantain, puolet toisesta ja puolet toisesta. Ja Kide otti kaiken irti! Oli aika riehakkaalla päällä, ruopi maata ja roikkui ihan raivona lelussa alkuun. Otettiin ihan ekana uutta häiriötä, eli automaattinen ajanotto, josta kuuluu se inha piip. Me vain leikittiin ja sitten ihan helpot istu ja maahan piip-häiriöllä. Ihan vähän Kide kevensi repimistä, eli se siis selvästi reagoi, mutta ei kuitenkaan vaikuttanut muuten. Pitää nyt vaan ottaa näitä joka treenissä vähän, niin äkkiä se siruntarkastus -ahdistus unohtuu.

Sitten tehtiin ihan ekana sitä vaikeinta, eli merkkiä teipeillä. Just ennen tätä käytin Kiden vielä varalta pissillä, ettei saada uutta pissasakkoa. Tehtiin niin että Kide varmasti onnistuu, merkki oli tutulla paikalla, tutun värinen, erottuva tausta eikä takana ollut mitään mihin mennä, paitsi ne teipit. Kide vähän tuhmaili, meni ensin merkille, mutta ne teipit kiinnostivat. Sirke neuvoi vaan olemaan välittämättä prinsessa pikkiriikin tuhmuroinnista ja palkkaamaan oikealle paikalle, mihin haluan että Kide menee, ja jatkossakin on Kiden suoritus mikä tahansa - kehuu ja palkkaa oikeaan paikkaan, niin tuhmurointi unohtuu.

Sitten itse rata, Kide teki ihan tosi upean radan! Minä sain huomautusta liian pitkistä askeleistani, oikealla pitää palkata vasta kun koira luopuu namista jotta päästään eroon sellaisesta pienestä elämisestä, harjoitella pujotteluun pikkukäännöksiä ja peruuttaen tulevia käännöksiä vähän yllätyksenä, että motivaatio paranee. Myös tuo merkki teipeillä onnistui radalla! Mutta sitten taas niihin tuhmurointeihin. Kide karkasi taas merkiltä houkutuksen karvaleluun. Karkaamista saatiin lievennettyä paremmalla ohjauksella ja palkalla, ja sitten hämy unohtui. Koira oikealla oli ihan uusi tilanne vaikka sama paikka ja Kide karkasi TAAS. Eihän siinä voinut kuin nauraa. Saatiin ehdotuksena miettiä parempi käskysana, joku missä on painokkaampi lopputavu, että se sana jo sisältää vihjeen siitä että kohta jatkuu seuraaminen. Oli taas ihan superhyödyllinen kerta.

Lauantain rallykisat, hylsyt molemmista

Lauantaina tuomarina toimivat Maria Riski, joka on ollut meidän koutsi 2 koiraa sitten. Ja toisessa kisassa Riikka Timonen. Kisat olivat iltakisat, eli eka rataantutustuminen alkoi vasta klo 17:30 vai oliko myöhemminkin ja toinen piti olla 18:45, taisi olla vasta klo 20. Mehän ollaan siihen aikaan normaalisti jo iltapalalla ja Kide on hyvin iltauninen. Kide oli ekalla radalla kisanumerolla 4 ja toisella 1. Kisakavereissa oli Kiden ihastus, bordercollie Fame, he on leikkineet yhdessä Kiden ekasta rallykisasta alkaen kehän laidalla palkintojen jakoa odotellessa. Ja Marja ja villakoira oli myös paikalla. Hankalasti ei oltu niin, että olisi saatu videoita, mikä jälkikäteen oli ihan hyvä, en olisi näitä halunnut nähdä. Paljon kisakavereita oli Lahdessa edustusjoukkueen karsinnoissa. Niitä olisi ollut kiva olla katsomassa, mutta ei voi ihminen jakautua.

Ekalla rataantutustumisella ei ehditty 15 minuutissa käydä tuomarin kanssa koko rataa läpi, joten saatiin armollisesti 1 minuutti lisäaikaa. Siinä ei ehtinyt itse kävellä rataa läpi. Kide oli tosi vetämätön, aina kun otin sen boksista niin vaan haukotteli ja palasi aina heti takaisin boksiin nukkumaan peränurkkaan. Sitä myös häiritsi kun tokon maajoukkuekarsinnoista kotiin lähtijät keräsivät tavaroita ja kulkivat ovesta, niin eka rata meni sitä katsellessa. Fiilis oli tahmea ja aiemmin meillä hyvin koossa ollut kupla oli kaukana. Kide ei mm. pysynyt paikallaan liikkeestä istumisessa, karkasi parillakin tehtävällä (mm. merkin kierrosta päätti lähteä houkutukseen ja takaakierrosta loppupalkalle), ei peruuttanut, istui kun piti seisoa ym. Pisteitä ei kertynyt kummasti, oisko saatu 29p. Ei tulosta siis. Mutta sain silti koko radan ohjattua läpi vaikka tahmeaa olikin. Rata oli lisäksi aika vaikea ja tuloksia oli 8, hylsyjä 11, mutta meillä pahin häiriötekijä oli tuo ovista kulkeminen. Uskaltaudutaan Marian radalle kuitenkin toistekin, toisissa olosuhteissa tämä olisi ollut ihan mahdollinen.

Toinen rata oli samassa paikassa kuin maajoukkuekarsinnoissa juoksuisen nartun paikallaolo. Ja käytiin lähdössä jo pariin kertaan kun radan piti alkaa, mutta aina jouduttiin palaamaan takaisin, kun viivästyikin taas uudesta syystä. En edes ajatellut että ne häiritsisivät näin paljon, mutta ehkäpä niistä tuli hajua ja stressiä ja vähän epäselväksi miksi tänne mentiinkään. Kide meni heti ekalla tehtävällä (merkki) maassa olleisiin teippeihin ensin haistelemaan pitkäksi aikaa kuuntelematta yhtään ja sitten suoraan teipin päälle pissille, ja sen seurauksena koko radan alku piti laittaa uusiksi muille kisaajille. No onneksi oltiin ekoja niin oli sama häiriö kaikille, eikä siihen kukaan kauhean pahasti näyttänyt jääneen kiinni, enemmän näytti häiritsevän ne teipit muitakin. Myös se oikealla puolen ollut merkki näytti olevan vaikea koirille. Tosi harmi ettei päästy kokeilemaan rataa pidemmälle, koska rata oli kivempi ja tuloksiakin oli paljon enemmän kuin ekalta radalta. Eipä ole Kidellä tämmöistä ollut ikinä, ja se vielä kävi pissillä noin 30min ennen rataa, että jotain siellä oli tavallisuudesta poikkeavaa. Mutta ei me ihan hetkeen kehdata Timosen radalla naamaa näyttää. Kide oli koko sunnuntainkin ihan outo ja väsynyt, onneksi sentään tänään jo normaali oma itsensä ja riehui koko aamulenkin ilmapompuilla höystettynä. Eikun leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä.

Ei meille enää iltakisoja, ja täytyy miettiä onko tuo Ojanko hyvä paikka, jos ovihäiriöt häiritsivät noin paljon. Tai vähintään pitäisi päästä treenaamaan sinne ennen kisoja sitä ovihäiriötä. Taidetaan sittenkin miettiä lähikisojen sijaan kivoja halleja, kuten Porvoota. Merkin takana olevaa houkutusta pitää tehdä! Ja peruutusta ovihäiriöllä ja loppupalkan lähellä olevia tehtäviä. Teipit myös treeniin ja juoksunartun hajut. Eikun vaan lisääntyy tämä treenattavien asioiden määrä.

Tänään ajateltiin Sirken kanssa katsoa virevinkkejä radalle ja ehkä myös peruutusta.

Sirken treenin muistiinpanoja ja toinen rallykisa uusilla säännöillä

Vaikka juuri uhosin, että nyt jätetään tokon sekaisin menevät liikkeet tekemättä, niin päädyin kuitenkin pohtimaan ongelmaa Sirken kanssa. Sirke löysi heti syyn, miksi Kidellä on hukassa ajatus merkin kierrosta - sille ei ole selvää mitä liikkeessä tehdään. Eli nyt täytyy alkaa ketjuttamaan selväksi, mitä liikkeessä tapahtuu, eli kierrosta seuraa hyppy. Jätetään stoppi hetkeksi pois ja tehdään sitä erikseen ilman merkkiä (esim luoksetulossa), ja Kide saa tehdä kivan hypyn aina tylsän merkinkierron jälkeen. Otettiin Kidelle täydet matkat, mutta minulle lyhyemmät, eli siirrettiin minut lähemmäs merkkiä, jotta Kide saa tukea minusta. Sirke myös sanoi että satunnainen palkka merkin takana ei ole yhtään huono ajatus Kidelle, ei vaan liian usein. Jäi kysymättä kerrotaanko Kidelle milloin se on siellä vai onko se yllätys. Kidelle ei ehkä sovi yllätykset, joten oma tulkinta on että kerrotaan. Saatiin pari tosi hienoa toistoa ja Kide oli aivan innoissaan tosi hyvällä vauhdilla eikä yhtään epävarma. Sirke kannusti myös ottamaan mukaan kapulat eli tekemään tästä suoraan EVL-valmiin liikkeen.

Sitten katsottiin luoksetuloa, mitä pitikin katsoa. Se onkin sitten näköjään melkoinen soppa vielä. Tehtiin 3 targetilla, ja ajatuksena siinä oli, että koira ei opi ennakoimaan, vaan kuuntelemaan. Kiden eka toisto oli huippu, mutta seuraaville Kide valitsi sen targetin mikä oli otettu ensimmäisenä. Vahvistusta tarvitaan myös siihen melkein heti lähdön jälkeen pysähtymiseen, se oli nyt liian vaikea. Tämä näkyy nyt sekä ruudussa että rallyssä, että kaukana tehtävät asiat eivät ole helppoja Kidelle. Napanuoraa täytyy vähitellen venyttää. Lisäksi Kide varasti ihan joka kerta luoksetuloon! Tätä täytyy näemmä hinkata. Tällä kertaa ei päädytty hinkkaamaan sitä, vaan jätettiin Kidelle jarrunami pysymisen vahvistamiseen, että saatiin tehtyä mitä tänään haluttiin. Meille on ehkä kesällä sanonut kouluttaja, että en palkkaa paikallaoloa kunnolla vaan siihen täytyisi saada yhtä hyvä palkka kuin luoksetuloonkin, ei mikään tylsä takaisinkävely ja nami. Tätä täytyy nyt ottaa treeniin ja kunnon palkka siihen. Luoksetulossa on tärkeää että kaikki osat on yhtä kivoja, eli palkkaa täytyy tulla yhtä paljon pysymisestä, pysäytyksestä, vauhdista, sivulletulosta ym. Huh huh miten paljon treenattavaa.

Treenikaveri katsoi voittajan ohjattua, ja siihen seuruuseen motivaatiota, se oli tosi hyvä treeni! He ottivat kapulan heitot sivuun ja seuraaminen ja heti palkka kun seuraaminen oli hyvää. Matkitaan tämä treeni meillekin. Sirke myös ehdotti, että koiran nähden viedään vain se kapula jota ei haeta ja toinen on siellä valmiina, ja se pitäisi hakea. Tämä vahvistaa sitä että koira kuuntelee eikä tee itse päätöstä kumman kapulan hakee. Hyvä treeni tämäkin mutta ei ehkä tunnollisen koiran kanssa niin oleellinen. Voidaan toki kokeilla kerran, koska voisihan olla kokeessa tilanne ettei koira jostain syystä näe kapuloiden vientiä (vaikkapa pitää kontaktia liian tunnollisesti).

Kaukoja on tehty kotona, ja 5-6 metristä onnistuu nyt puhtaasti istu-maahan-istu ja seiso-maahan-seiso vaihdot. Tai no siis puhtaalla tarkoitan että 8 saadaan. Hallilla onnistuu vasta ehkä 2 metristä. Vielä se seiso-istu-seiso sarja ja vähän lisää välimatkaa. Ja se sama seiso-maahan sinne ruutuun myös.

Sirken Rallykurssilla tehtiin mestarin rata, lyhyt sellainen, olisikohan ollut 12 kylttiä. Se oli ihan mahdollinen! Muutavaa tehtävää hinkattiin aika paljon, mutta Sirke kehui että koira on kyllä tosi taitava, ja minulla on enemmän opeteltavaa näissä uusissa säännöissä ja niiden ohjaamisessa.

Sitten toiseen rally-kisaan. Anna Pekkalan kisa oli tänään iltapäivällä Vantaalla. Mestariluokka oli vikana. Rata oli tosi kiva, kaikki tehtävät sellaisia mitä suunnilleen osataan. Ei vahvasti, mutta ei ollut samanlainen epätoivorata kuin viimeksi. Rataantutustumisessa ehdin kävellä radan jo kolmesti, eli oli paljon vahvempi olo. Ja jännitti jo paljon vähemmän, mutta silti jännitti. Kisaamassa meidän kanssa oli taas Päivi, ja myös Marja, jota ei oltu nähty pitkään aikaan! Marja teki hurjan hienon 100 pisteen radan, kyllä me oltiin kateudesta vihreitä. Muutenkin oli 3 koiraa jotka teki 100p radan. Kyllä ihmiset ovat treenanneet hienosti uusia tehtäviä! Mutta ei mennyt huonosti Kidelläkään! Paljon paremmin kuin Iivo Niskasella tänään.

Kide oli ehkä aavistuksen laiskalla tuulella, mutta ei lainkaan häiritsevästi. Pesin ja föönasin sen turkin eilen, niin saattoi olla ihan vaan väsynyt, oli päässyt aika takkuun takin käytön takia, niin meni turkkia selvitellessä varmaan 1,5h. Itse kävelin mielestäni liiallisen hitaasti, mutta kun videota katsoo niin voisin kävellä VIELÄ hitaammin. Suorastaan maleskella. Jos olisin kävellyt hitaammin, olisi ollut aikaa onnistua liikkeestä takaakierrossa paremmin (oikea käsky olisi voinut myös auttaa asiaa) kyltti 17. Mutta yleisöä kohti tehtävää täyskäännöstä täytyisi harjoitella, sen kymppi oli hyvinkin ansaittu (kyltti 7). Lisäksi saatiin -1p lievästä eriaikaisuudesta yhdellä tehtävällä (peruutus kyltti 5) ja kyltti 12 lievä vinous myös -1p. Ilman omaa mokaani käskyssä ja jos olisin ohjannut yleisöä kohti olleen pyörähdyksen paremmin, niin ois voitu saada eka kiinnistys valionarvoon. Aika hienosti siis. Nyt tulos oli 78p. Päivin kuvaama video löytyy klikkaamalla tästä, iso kiitos taas!

Uusi yritys kuukauden päästä Vantaalla!

Ekat rallykisat uusilla säännöillä

Aloitataan tylsästä osasta, kisathan meni juuri niinkuin odottaa saattoi, tulosta ei saatu. Kidettä ei myöskään saatu mitattua, enkä oikein tiedä miksi. Tilanne oli jotenkin tosi omituinen, ei olla harjoiteltu tuollaista. Kahviotilassa, 3 vierasta ihmistä ihan ympärillä toppatakeissa ja ensimmäinen otti sirun niin etten ehtinyt alkaa syöttämään edes namuja, niin sitten kun tuomari tuli tikun kanssa, Kide ei suostunut tulemaan lähellekään mittatikkua. Kerran suotui kävelemään mittatikun ali, mutta siitä ei saatu varmuutta niiasiko Kide vai ei. Todettiin Kide 30-39cm korkeaksi, eikä se kauhean kaukana todellisuudesta ole. Kotona olen saanut 29-31 cm samoin kuin lapset mitataan, mutta mittatikkua meillä ei ole. Toisaalta ei sillä koolla ole niin väliä koska Kide hyppää kyllä 20cm esteen hyvin. Edellinen mittaus meillä oli pöydällä ja Kide ei edes tajunnut että tikkua voisi pelätä, vaan oli tosi reipas. Siksi ei olla edes oikeastaan harjoiteltu tätä. Ehkä tuo tilanne liittyi nyt enemmän joko 3 painostavaan ihmiseen toppatakeissa kahvilan seinää vasten kuin varsinaisesti mittaamiseen. Hyvä huomio kuitenkin tulevaisuuteen, sillä tokoon tarvitaan mittaus ennen voittajan kisaamista, että tätä täytyy nyt harjoitella muutenkin kuin näyttelykoirana pöydällä. Oli myös jännä nähdä omasta koirasta ihan eri puoli, jota ei olla arjessa ennen nähty, ja kivaa oli myös että tilanne ei jäänyt Kidelle yhtään mieleen, eli söi tuomarilta namuja kädestä tuon jälkeen ja oli ihan reipas koko muun kisatilanteen ajan.

Mistähän aloittaisin. Nähtiin pitkästä aikaa Päiviä! Oli niin ihana jutella, ja meillä oli melkein samanikäiset koronakoirat, yhtä höpsöt ja söpöt. Täytyisi joskus taas mennä Päivin koulutukseen. Lisäksi kisoissa oli melkeinpä tuomarikollegio, kun näki tosi monta tuomarin tekemää suoritusta. Tuomarina oli myös ihanan huolellinen Iiris, joka vielä kauniisti kertoi kaikille yhteisesti mikä meni pieleen. Kysyin myös rataantutustumistumisessa Iirikseltä pitkän listan kysymyksiä, ja sain kaikkiin hyvät ohjeet. Rataa en ehtinyt kävellä läpi kuin 2 kertaa tosi nopeasti, ja se oli liian vähän, en muistanut tehtäviä (tai niiden suoritustapoja) ulkoa. Rata oli mukavan haastava mutta ei mahdoton. Paljon uusia tehtäviä mistä sai kysellä. Ja koutsi Olivia oli myös kisoissa, heidän radasta olisi ollut hyvä ottaa mallia.

Ensimmäinen hihnanirroitusalue-tehtävä ja lähtö sujui hienosti! Kidellä heilui häntä ihan kokoajan. Kaikki asennot meni oikein. Kide kuunteli kaikki käskyt ja lähti suorittamaan niitä. Onnistuttiin jokaisessa uudessa tehtävässä suurinpiirtein! Peruutus oli superkaunis! Kide ei lannistunut yhtään epäonnistumisista vaan jatkoi heiluttaen häntää. Kaikki uudet seisomistehtävät onnistuivat! Lopetusruutuun seuraaminen oli kaunis ja lopetusruudussa odotus oli häntä heiluen ja paikallaan ollen. Koko rata oli tosi hallittu ja Kide kauniisti kuulolla ja fiilis ja vire täydellinen. Video tästä klikkaamalla youtubessa.

Nämä voisi jättää sanomattakin, mutta ehkä opiksi tulevaisuuteen tässä vielä ne virheet miksi tulosta ei saatu. Pyörähdyskäännökset eivät tänään onnistuneet kumpikaan, ei ihme koska ei olla ehditty treenata näitä yhtään viimeiseen kahteen kuukauteen ainakaan (kyltit 3 ja 16 2*-10). Merkkikäännökselle Kide ei irronnut tarpeeksi ajoissa (-10). 6 tehtävässä pysähdyin väärässä kohtaa itse (-10), oikea suoritustapa on askel-pysähdy, käänny (älä pysähdy) ota askel ja pysähdy ennen kuin kutsut koiran. Paitsi kuulemma jossain toisessa kokeessa oli pitänyt pysähtyä käännöksen jälkeen eli jatkossa varmista tämä tuomarilta rataantutustumisessa. 7 tehtävässä jouduin hidastamaan (-3p). 8 tehtävässä annoin väärän käskyn hypylle ja Kidelle jäi epäselväksi pitikö hypätä vai ei (-10). Pujottelu ei ollut kaunis (-3). 11 käännöksessä pysähdyin väärässä kohtaa (-10). Merkki yleisöhäiriöllä oli liian vaikea (-10). 14 käännöksessä Kiden käännöksessä oli liikaa sivuttaisliikettä (-1p). Lopputuloksena jos poistetaan ihan turhat mokat niin tämä olisi ollut 99p rata! Saatiin tuomarinpalkinto kun Kide teki niin innoissaan ja tuomari kehui suoritusta, että Kide ei tiennyt tehneensä yhtään kylttiä väärin. Tämä oli ihan ansaittu tuomarinpalkinto! Kide oli supersöpö, teknisesti päivän taitavin peruuttaja ja meidän kupla oli kaunis. Myös seuraaminen oli kaunista tuomarin mielestä. Ja pisteitä tuli huomattavasti enemmän kuin edellisellä Iiriksen radalla, melkein päivälleen 10 vuotta sitten. Ja ehdottomasti meidän kannattaa nyt vaan jatkaa kisaamista, koska minua jännitti aivan hirvittävästi, ja radan lopuksi ei tuntunut yhtään pahalta, ettei nosteta rimaa liian korkeaksi vaan jatketaan nyt vaan. Ehkä tuplakisat on itselle liikaa koska on niin paljon opeteltavaa vielä, mutta yritetään löytää kalenterista joku kisa läheltä taas pian. Ja toivotaan sinne eri kyltit, että opitaan myös ne.
Kiitos kuvista ja videosta Päiville! Toivottavasti nähdään taas pian!

Loppuun vielä Kide shelttiystäviensä kanssa kauniissa Hämeenlinnan talvimaisemassa.

Tammikuu on treenikuu

Tammikuu onkin ollut treenikuu. Kiden kanssa ilmoittauduttiin Olivian (vuoden 2024 rallytokon MM Suomen edustaja) rally-tokon mes uudet kyltit -kurssille torstaisin. Kurssilla tehdään yhtä kylttiä kerrallaan ja kaikki tekee yhtäaikaa. Koska Kiden keskittyminen ei riitä treenata koko tuntia, niin meille tämä ei ole ihan paras tapa, käyttäisin ajan mieluummin 10-15min yksäriin kuin kimppatreeniin, joten tuskin menemme toiselle kurssille. Ekalla kurssikerralla katsotiin uutta kylttiä 422 ja vähän myös kylttiä 421, jossa kartio ja kylttihäiriö. Olivia opettaa peruutuksen takatassutargetilla, ja se ei ole minun lemppari, vaikka tässä se varmasti olisi oikotie onneen ja helppo häivyttää. Mutta en pidä targetin aiheuttamasta ergonomiasta (epämukava peruutus jalkoja nostellen), mutta koska tarvittaisiin sama myös tokon ruutuun, niin voi olla että joudun joustamaan tämän periaatteeni kanssa, mutta aioin ensin keskustella tästä myös Sirken kanssa. Toisella kertaa oli ajatuksena katsoa sivuaskeleita, ja voi olla että jatketaan tuon 422 kyltin kanssa kun se on ihan kesken. Hyödyllistä kun tulee keskityttyä kunnolla yhteen kesken olevaan tehtävään.

Lisäksi 5-7 viikon välein olevat Sirken rally-tokon talvitreenit osuivat maanantaille. Aiemmilla kerroilla on kokeiltu törpön kiertoa ja estettä, ja seisten tehtäviä täykäännöksiä. Nyt maanantaina tehtiin ihan oikea rally-rata uusilla kylteillä! Päädyttiin kuitenkin tekemään noin 2-5-kylttiä putkeen ja sitten treenaamaan ko. kohdalle kylttiä jota ei osata. Törpönkiertokäännöksessä sain vinkin kääntää kroppaa koiran kulkusuuntaan ja se yllättäen auttoi. Sirke kuitenkin muistutti että Kide ei irtoa tarpeeksi ajoissa joten kymppi tehtävästä tulisi.

Viistoaskeleisiin täytyy opettaa koiralle väistäminen, liikkua hitaasti ja auttaa käsiavulla ja tarpeeksi ajoissa tulevalla käsimerkillä, että mitä tapahtuu. Pääasia kuulemma muissa liikkeissä minun kropalla on että varpaat osoittaa oikeaan suuntaan, mutta koiran osalta viistoaskeleissa koira ei saa poikittaa. Viistoaskeleissa siksi voi auttaa jos minun kroppa on suora, niin koira ei ylitulkitse mitä sen tulee tehdä.

Sitten keskusteltiin tuosta peruutuksesta, mikä jäi Olivian kurssilla vaivaamaan mieltä. Peruutuksessa Sirken periaate on, että koira viedään loppuasentoon, palataan itse käskypaikalle, annetaan käsky ja käydään palkkaamassa koira sinne oikeaan paikkaan (Kide palkataan kädestä koska jää muuten nenä mattoon). Tämä sopi Kidelle kuin nenä päähän ja kolmen kokeilun jälkeen Kide alkoi tarjoamaan itse peruutusta häntä heiluen! Tehtiin myös kyltin 411 lopetusta, jossa tärkeintä on palkata noin 2 häiriönsietoa yhtä kutsua kohden. Kauhun tasapaino.

Lisäksi istu - kierrä koira oli yllättävän vaikea, näitä täytyy tehdä kotona lisää. Ja täyskäännöksessä ym pitäisi mennä tarpeeksi kauas kylttitelineistä, menin kokoajan liian lähelle vaikka suorituspaikka on 1m. Sitten saatiin vinkki että voitaisiin harjoitella seuraamista edessä, koska Kidellä on siinä paikka vähän hukassa. Kuulin myös että alkuvuoden radat on sen takia nyt niin vaikeita, että niillä tehdään maajoukkuekarsinnat.

Ja vielä on käyty itsekseen treenaamassa rallyrataa, kisoja ajatellen, ja on varattu halli jopa kahdesti viikossa. On yritetty tehdä rataa, vaikka kaikki kyltit eivät ole vielä valmiita. Tässä viime sunnuntailta Kiden ratatreeni uusilla kylteillä: videolinkki - paina tästä. Paljon treenattavaa, mutta myös paljon hyvää. Ei olla vielä niin pitkällä että hankalia kylttiyhdistelmiä voisi edes treenata, mutta ehkä 80-90% kylteistä on jo ihan kohtuullisesti hallussa? Eli hyvällä radalla ja oikealla kuun asennolla 100p olisi mahdollinen. Ei puhuta siitä toisesta ääripäästä.

Ei ole mikään kauhean vahva olo 17.1. rallykisoista, mutta tarkoituksena olikin mennä kyselemään säännöistä ja katsomaan mitä arvostellaan ja miten kylteillä kuljetaan, ja vähän hakemaan miten paljon apuja saa antaa. Ja rataantutustumiseen minulla on post-it lapulla kysymyslista. Tuomarina on Iiris Harju, jonka kisasta olen aikanaan saanut aiemmalla bordercolliella muistaakseni -88p eli lopputulos oli 12 pistettä. Ei pääsisi tuolla tuloksella maajoukkueeseen!

On käyty myös jokatoinen viikko myös tokossa, siellä tehtiin tammikuussa kimppatreeninä luoksetuloja, muiden käskyjen kuuntelemattomuutta, esteelle hakeutumista sivusuunnasta, ruudussa maahanmenoa ja kaksi Kiden ensimmäistä tunnaria vierailla kapuloilla. Maahanmeno on ollut nyt tosi huono ja Kide ei ole tykännyt myöskään treenistä, mikä on näkynyt ruudun motivaatiossa. Samoin hyvältä aiemmin näyttänyt merkki-este-hässäkkä on kärsinyt rallyn merkkitreeneistä, ja Kide ei tällä hetkellä lähde merkille ilman käsimerkkiä ja silloinkin laiskasti. Voi olla että joudumme jättämään jomman kumman lajin tauolle, koska tällä hetkellä ne eivät tue toisiaan, ainakaan kun ehdimme treenata sen verran harvoin. Koska talveksi on jo ilmoittauduttu tälle kurssille, niin ajattelin, että joko keskitytään nyt tähän täysillä, ja jätetään rally tauolle kevääksi, tai sitten tehdään kurssilla rallystä selvästi eroavat liikkeet kisavalmiiksi, eli lähinnä tunnari, luoksetulo ja paikallaolo, sekä liikkeiden alut ja siirtymät. Molemmat olisi varmasti hyödyllisiä. Kesän osalta täytyy sitten miettiä kumpaa lajia tehdään, mutta kesälle en ota molempia, kun muutenkin kesä on töissä kiireisintä aikaa, ja lapset on samaan aikaan lomalla. Itselläni ei vaan riitä aika molempiin juuri nyt, ja Kide on sen verran tunnollinen, että sillä epävarmuus ja asioiden sekoittminen näkyy passiivisuutena. Edellinen koirani oli opportunisti ja ei ollut ikinä passiivinen (ei missään tapauksessa helppoa sekään), ja sitä edellinen purki epävarmuutensa ääntelyksi. Tibbe taas teki vain mikä sitä huvitti, joten siihen verrattuna tunnollisuus on ihana ominaisuus. Tunnollisen koiran kanssa minun tulisi olla paljon selkeämpi ohjaajana, kuin olen. Ja palkata enemmän ja selkeämmin.

Kunhan päästään tokossa samaan tasoon, että joka liikkeestä 8 on teoriassa mahdollinen, kisataan siinäkin. Kyllä sekin hetki tänä vuonna voisi tulla? Tällä hetkellä tuntuu että kaukot on kauimpana tästä. Ja paljon myös apujen häivytystä, ja häiriöitä ei olla otettu oikeastaan mihinkään.

Kuvituskuvina kasa Kiden arkea: lukukoirana (tai monorail-kissana) toimimista, Shampanjan ja Timantin joululahjaksi saama sampanjapullo, velipuolen pojan Arlan kanssa riehumassa, rankkaa toimistokoiran elämää, ja koululaisen pitämä anatomian oppitunti kaksosille (missä koiran nenä).