Elokuun tokokurssi

Kide on ollut nyt 4 kertaa Päivin tokokurssilla. Kolmella ekalla kerralla tehtiin kaikki voittajan liikkeet läpi, noin 3 liikettä per kerta, ja 1 liike kerrallaan. Eri liikkeet siis eri kerroilla, ja tehtiin ns koefiiliksellä, mutta valikoidusti apuvälineillä / helpottaen / palkaten. Kaikki on mennyt sinne päin, mutta molempien kesäloma-aivot näkyvät vielä. Mm. luoksetulossa Kide lähti ihan päinvastaiseen suuntaan tai jätti pysähtymättä, paikallaolossa nousi istumaan, tunnarissa ensin toi ekan ennen kuin malttoi haistella, kaukoissa meinasi karata takapalkalle ja seiso-käskyyn reagoi aina vasta toisella kertaa, jäävissä maahanmeno oli unohtunut ihan kokonaan, kiertohässäkässä jätti hyppäämättä, ohjatun noudon seuruu oli todella rumaa, ruudussa jää tosi eteen ja kuunteli vasta toisen tai kolmannen maahanmenokäskyn. En ole vielä päättänyt miten paljon viitsin näitä kaikkia hinkata, osa asioista saa olla, koska 8 on meille ihan riittävä numero, ja osassa yleinen varmuus varmaankin korjaa ongelman. Mutta ainakin tuohon ekaan käskyyn reagoimiseen pitäisi nyt panostaa. Täytyy miettiä mikä olisi sopiva, ehkä Sirkeltä voitais kysellä vaikka sitä seuraavissa treeneissä syyskuussa.
Kuvituskuvana Kide äitinsä kanssa elokuun lopussa, edelleen on lämpimät välit heillä, samanlaisesti ihana äiti huolehtii ja pitää pennun lämpimänä.

Neljänsissä treeneissä alkoi jo selvästi palautua toko takaisin mieleen. Tehtiin kiertohyppyhässäkkää, ja saatiin jo stoppia lukuunottamatta ihan riittävä suoritus. Kide pysähtyi niin myöhään, että en tiedä olisiko siitä ollut mahdollista enää suorittaa hyppy, mutta sitä ainakin voitaisiin harjoitella, eli hypylle hakeutumista mahdottomistakin kulmista. Hirvittävä hinku oli Kidellä varastaa, ja muutenkin tässä palaset ei ole enää ketjutettuna mielessä, toisin kuin vielä viime vuonna minusta oli jo. Ja mitenkähän me siitä stopista saataisiin vielä kisavalmis... Sitten tehtiin tunnari, siis lähettämistä (jonka tein höpöttäen) ja palautusta (joka oli tiputus metriä ennen) lukuunottamatta koemaisesti, ja se itse kapulan etsintä oli ihan täydellinen! Luovutusta treenaillaan nyt erikseen, saatiin siihen hyvät vinkit, mitä on helppo toteuttaa kotona. Ja lopuksi vielä ohjattu, jossa namilla seuraaminen, ja se oli ihan valmis paketti.

Vikalla kerralla valmistauduttiin vähän myös viikonlopun rally-tokokisoihin, eli tehtiin merkin kiertoa ja sivuhyppyä, seuraamisen askeltehtäviä, kaukoja ja jääviä. Ja paikallaolo. Tehtiin kaikki siten, että palkan sai helposta suorituksesta ns kesken liikeen. Sivuhyppy on ihan tosi haastava, en nyt oikein käsitä mikä siinä on tullut, kun ennen se sujui niin hyvin. Luoksetuloa ja ruutua ei yllättäen ehditty. Mutta noin periaatteessa toko-rintamalla ei mitään isompaa kunhan palaset loksahtelee paikalleen. Koutsikin kovasti kannusti kisoihin, mutta sanoin että vielä tässä on palasia liitettäväksi yhteen ja haluaisin vähän lisää varmuutta esim paikallaoloon ja siihen että ekakin käsky totellaan. Talveksi me ilmoittauduttiin Marisan/Katin joka toinen viikko tokokurssille ja kerran kuussa Sirken rally-kurssille, toivotaan että mahdutaan molempiin. Ehkä jopa 2027 tokon voivoi-kisoihin? Rallya kisataan nyt syksy noin kerta kuussa tahdilla ja katsotaan miten käy.

Lisäksi eilen kun kampasin Kiden naamaa ennen treeniä, huomasin Kiden hurjat silmänaluset. Pitkä tarina, mutta: Kide söi pentuna jotain tosi hyvää raksua, minkä maahantuonti lopetettiin. Sitten meillä oli pitkään sopiva raksu hakusessa, ja Kiden silmät siihen reagoivat. Oikein mikään ei tuntunut sopivan, mikä näkyy hyvin noissa kasvukuvissakin, joskus 9kk iän tienoilla värjäytyi silmänaluset ja vasta oikeastaan 2v iässä alkoi turkki olla taas kauniin vaalea. Mutta nyt se on syönyt vuosia NP Lamb White sapuskaa, kun sattui sopiva löytymään. Jossain vaiheessa keväällä siirryimme koti/raakaruokaan, vähän siksi kun minua harmitti tuon ruoan alhainen lihapitoisuus ja myös tuntui kivalta tietää mitä koira syö. NP Lamb White on kuitenkin Kidelle aina sopinut tosi hyvin, mahalle etenkin ja siinä yhteydessä en ole havainnut naamassa värjäymiä, vaikka se söi ohessa ihan tavan nameja, lihapullia, kaikki mitä lattialle lapsilta tippuu jne. Mutta nyt näköjään naamalle ei enää sovi tuo nappula, tai näin ainakin luulen koska ajallisesti sopisi täydellisesti tähän. Liekö resepti muuttunut? Nyt täytyy etsiä uusi raksu (joku suositteli Farminaa) tai sitten jos vain jaksamme niin palaamme takaisin raaka-kotiruokayhdistelmään. Täytyy hoitaa asia pian, oli hurja ero silmänalusten kanssa edeltävään, ja on pitkä aika kasvatella puhtaat vaaleat karvat takaisin... Alla naama kesäkuussa ja sen alla eiliseltä.