Hyvää Joulua ja 2024

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!

Tämä joulu vietettiin kotona influenssassa, onneksi Kidettä tämä ei haitannut.

Tavoitteena vuodelle 2024 Kidellä on RTK3 ja mestariluokan korkkaus syksyllä, jos tokolta ehditään. BH houkuttaisi myös.
Toko alo ja avo -luokissa yhdet käynnit ja voi luokan liikkeet valmiiksi, paitsi jos päädytään rally-tokon mestariluokkaan mieluummin. Molemmissa riittää opeteltavaa, kaukot ja tunnari on aloittamatta, samoin rallyn putki ja edessä peruutus. Joku kouluttaja melkein 20 vuotta sitten sanoi että varman tunnarin opettamisessa menee vuosi, joten voi olla että tokon voi-tavoite on liioiteltu. Mutta jospa koittaisi aloittaa ne liikkeiden opettelut kuitenkin. Onneksi on nuori koira, ehtii vielä hyvin. Moni harrastuskoira on parhaimmillaan noin 7-8 vuotiaana.

Silmäpeilaus menee vanhaksi, joten se pitää uusia joskus, tuskin vielä maaliskuussa budjettisyistä. Eikun hetki tutkittuani se olikin polvet mikä vanhenee.

Houkuttaisi myös käydä jalostustarkastuksen luonnekuvauksessa, mutta se melkein vaatisi että itse organisoisi tapahtuman. Voi olla että mietitään varalle sitä luonnetestiä.

HSKH:n Rally-Tokon voittajakisa

Kide oli tänään HSKH:n seuranmestaruuskisoissa Ojangossa kisaamassa Rally-Tokoa, voittajaluokassa, jo kolmas kerta tässä luokassa. Nyt oli treenattukin jo! Käytiin juuri edellisellä viikolla pari kertaa Ojangon hallissa, ja päästiin harjoittelemaan palkallista rataa, se oli tosi hyödyllistä. Kokeiltiin myös loppupalkkaa molemmilla kerroilla, ja se oli Kidellä nytkin muistissa, toimi aika hyvin, mutta en tiedä onko se sopiva kuitenkaan pidemmän päälle, se selvästi toi vähän imua radalta pois.

Tuomarina oli jälleen Tarja Hiissa, ja kun kyseessä oli seuranmestaruus, oli ratakin melko vaikea. Ja sama tälläkin kertaa, tuntuu että ei ollut kuin pari avoimen ja alokkaan kylttiä, loput oli voittajaluokkaa, kuten hyppy oikealla, peruutus, 2 puolenvaihtoa, 2 perskukkasta, liikkeestä seiso, seisominen asennonvaihdoissa, oikealla käännöksiä ja pujottelu ym, yhteensä 11 kylttiä voittajan tehtäviä.

Kide teki ihan tosi kauniin radan, tehtiin se yhdessä omassa kuplassa, häntä heilui jo lähdössä, ja eipä minusta yhtään virhettä tehnyt koko radalla, eli treenien tasoon nähden oli ihan 100 pisteen rata. Minä sen sijaan mokasin perskukkasen, säädin vastaisella kädellä, sekä annoin väärän käskyn. Siitä tuli ihan turhat -13p, tämä oli minun virhe ihan täysin. Lisäksi 2 temppua oli vinoja (ei minusta siltä radalla tuntunut, mutta videolta voi jokainen itse arvioida), niistä -1p, kyltit 1 (istu takaa puolenvaihto istu) ja 13 (istu täyskäännös istu). Lopputuloksena 85p ja hyväksytty tulos, eli toinen kiinnitys koulariin. Kide olisi saanut ilman minun mokaani myös sijoituksen kolmanneksi, nyt taidettiin olla noin 7/18. Tuomari kehui hyppyä ja pyörähdystä, sekä taitavaa yhteistyötä.

Kiitos kanssakisaajalle videoinnista (linkki videoon tässä)!

Seuraavaa kisaa ollaan suunniteltu vasta ensvuodelle, sillä yhtään vapaata viikonloppua ei ole. Ja täytyykin katsoa että tuomari on eri.

Syysmuotia

Kide sai uuden syysturkin. Syylliset näkyy taustalla.

Tässä vielä viimeiset syyskuvat kauniilla turkilla.

Ja nyt muoti on vähän toisenlainen.

Kokeilussa vähän isompi auto, joka on loppujen lopuksi aika pieni.

Lopputulos hieman harmittaa, koska Kiden turkki on ollut helppo pitkänä, eli tavallaan turkki lähti turhaan. Mutta nyt se on erittäin helppo, ja se on tähän elämäntilanteeseen välttämättömyys. Kiva että turkin alla on kuitenkin ihan kivan näköinen koira, joka kiinanharjis-lookissaan on ihan söpökin. Ja kasvaa se karva takaisin. Nyt on vaan näyttelyt hetken aikaa poissuljettuja.

Talvella jatketaan toko ja rallytreenejä fiiliksen ja ehtimisen mukaan. Aikaa saattaa olla vähän vähemmän ja häiriöitä enemmän? Onneksi treeniporukka on ihana ja ymmärtäväinen!

Kide Alppiruusupuistossa

Muistoissa Käämi

Käämi on syksyn kastroinnista asti ollut aikamoinen papparainen. Nyt viimeisen kuukauden aikana se meni huonompaan suuntaan. Lasten kavereita meille ei voinut enää tulla, koska Käämiä ne häiritsivät. Se ei enää leikkinyt leluilla eikä Kiden kanssa. Kuulo heikkeni, ja se alkoi viettää aikaa lähinnä kylppärin nurkassa nukkuen. Ei pysynyt enää pystyssä, jos alla ei ollut mattoja (tästä syystä peitimme koko alakerran lattiat matoilla). Lisäksi talven jälkeen sille alkoi käydä pissivahinkoja. Ensin niitä kävi satunnaisesti, sitten viikottain, ja viimeiset kaksi viikkoa päivittäin, vaikka pihalle pääsi muutaman tunnin välein. Painoa Käämillä oli enää 15,3kg, eli 2,5kg tippunut talven aikana maksasairauden tavoitepainosta, huolimatta siitä että liikunta ja aktiivisuus kokoajan vähenivät. Ja oli kastroitu, ja söi yhden annoksen enemmän kuin ennen kastraatiota. Ruoka silti vielä maistui, ja lyhyelle kävelylle lähti. Sen enempää Käämin vaivoja ei tutkittu, ikää kun olisi elokuussa tullut täyteen 14 vuotta.

Käämi eli hienon ja pitkän elämän. Siitä on todisteena tuloslista, monta bordercollieihin ihastunutta treenikaveria ja 2 koiraelämään ja koiran eleiden lukemiseen kasvatettua ihmislasta. Verrattuna Riitin poismenoon, oli myös kiva, että ehti syömään viimeisen aterian (märkäruokaa koko purkillinen, jota ei ollut saanut vuosiin), käymään viimeisen lenkin, viimeiset leikit ja ottamaan viimeiset kuvat, kuten Indyn kanssa. Hetki tuntuu myös olleen oikea, Käämi nukkui suurimman osan vuorokaudesta, eikä enää nauttinut elämästä pallojen ja riehumisen parissa, kuten vielä talvella.

Jäämme kaipaamaan sinua Käämi, olit hieno koira!

BH ja toko kurssit

Käytiin Kiden kanssa toukokuussa 5 kerran BH kurssi, vetäjänä oli kokenut BH kurssien vetäjä ja palveluskoiraharrastaja Hanna. Kurssilla oli monta tuttua koiraa, puolet ei niin perinteisiä palveluskoirarotuja. Tämä oli minunkin elämäni eka BH kurssi, edellisten kanssa ollaan menty kokeeseen vain henkseleitä paukutellen, ja siltä se on näyttänytkin. Onneksi jälkipolville ei ole jäänyt todistusaineistoa. Tiesittekös että BH koe tarkoittaa liikennevarmaa seurakoiraa, ja kokeessa katsotaan koiran liikenneturvallisuus, sosiaalisuus ja tottelevaisuus.

Ekalla kerralla katsottiin ulkoa opeteltavan kaavion opettelu ja se tuleekin olemaan vaikeinta. Toisella kerralla oli pitkän suoran seuraamismotivaation lisääminen, ilmoittautuminen ja luoksepäästävyys, sirun tarkastus sekä paikkamakuuseen siirtymä. Kolmannella kerralla jäävät ja paikamakuu. Neljännellä luoksetulo ja paikallamakuu vaikka toista koiraa kutsutaan luokse, sekä muut häiriöt. Viimeisellä kerralla oli kaupunkiosuus, muuten tämmöiselle reippaalle lapsiperheessä elävälle city-koiralle kaikki kaupungissa tapahtuva on tuttua. Tosin meillä myös kierros jäi vähän lyhyeksi kun emäntä jaksoi lähinnä pienen kierroksen kävellä. Huojentavaa oli tieto että koiralle saa jutella ihan kuten normaalistikin lenkillä juttelisi, enpäs ole tätä edellisten kanssa tiennyt.

Hanna kehui Kidettä kovasti, että on todella hyvä motivaatio ja jaksaminen ja ihan varmasti päästään BH läpi heti kun minä vaan sen uskallan sinne viedä. Katsotaan jos oma seura järjestäisi, tai lähtisi kaveriporukalla johonkin kokeeseen, niin ehkä sitten. Muuten jätetään välistä, sillä en luota että muiden osallistujien koirat ovat ystävällisiä.

Lisäksi käytiin 5 kerran tokokurssi, Liina vetäjänä. Liina oli samoissa Maaritin ja Oilin koulutuksissa meidän kanssa keväällä, joten päästiin jatkamaan kesken jääneistä asioista, ja itsenäiseen treeniin verrattuna oli kokoajan ne toiset aivot ja kädet käytössä palkka-avuksi ja pohtimaan mikä meni pieleen ja mitä tehdään enskerralla toisin. Eli ruutua ja hyppyä tehtiin joka kerta ja tässä ehkä edettiin taas iso harppaus. Lisäksi riippuen miten jäi aikaa, tehtiin myös kaukoja, lyhyttä kokeenomaista seuraamista (Rallyn jatkuvasti kehutun sijaan), luoksetuloa, seisomista, häiriötreeniä ja paikallaoloja. Vikalla kerralla jaksoin enää istua hallin lattialla ja katsottiin siinä sitten luoksetulon pysäytystreeniä ja vinoja lähetyksiä ruutuun ja merkille. Huippuhyvä kurssi ja tuli täydelliseen hetkeen.

Nyt jäädään pitkälle treenitauolle, oma maha alkaa olla jo tiellä kaikessa. Ehkä syystalvella ehtii taas treenata? Riippuu millaiset näistä avustajista tulee.

Kide Rally-Toko Voittajaluokan korkkaus

Lähdetään liikkeelle siitä, että me ei olla treenattu voittajaluokan liikkeitä. Olin ilmoittautunut avoimeen luokkaan, koska kisat oli kivan lähellä ja monta monta kisaa kevättalvella meni niin ettei mahduttu kisoihin tai ei saatu kyytiä. Mutta kuten alla lukee, niin 2 viikkoa sitten me saatiin Voittaja-luokkaan nousu. Kyselin kisajärjestäjältä onko mahdollista perua ja saada rahat takaisin, mutta ei ollut. Eli eikun tuurilla kokeilemaan, ja vielä tuplakisat. 2 viikkoa harjoiteltiin oikean puolen seuraamista, puolen vaihtoja, persjättöjä, eteentuloja, takaakiertämisiä, sivuaskelta ym ym. Naureskelin, että onneksi meillä ei ole kyytiä kisoihin, koska ei me osata liikkeitäkään. Mutta eilen järjestyi kyytikin, niin ei sitä sitten välistä voinut jättää.

Ensin oli B kisa, tuomarina uusi tuttavuus Tarja Hiissa. Rata oli aika paha, mutta ei mikään mahdoton voittajaluokan radaksi. Alku oli kiva, avoimesta tuttuja liikkeitä, ja loppuun pieni pätkä oikealla seuraamista ja oikean puolen liikkeitä. Alussa oli kaikkia pikkuvirheitä, jotka minä olisin voinut ohjata paremmin, mutta myös treenien vähyys ja painottuminen uusiin asioihin näkyi. -1 ja -3p TVÄ ja OV merkintöjä oli lappu täynnä. Lopun oikealla puolella seuraaminen oli selvästi haastavaa, mutta yhdessä selvittiin maaliin asti. Tuomarin kommentti oli että "Iloista yhdessä tekemistä ja hieno peruutus!"

Lopputuloksena siis yllättävät 83 pistettä, ja tällä tuloksella sijoituttiin toiseksi! Käsittämätön voittajaluokan korkkaus, en olisi ikinä uskonut!!

A-rata oli Jenni Susi -tuomarin käsialaa, ja siinä paha alku, helpompi loppu. Mokasin itse alusta yhden liikkeen ohjauksen ihan urakalla, joten siitä tuli kasa virheitä, ja lisäksi toisen liikkeen jonka Kide todistettavasti osaa, siitä -10 OV (selitteenä luki koski koiraa, en kyllä mielestäni koskenut, mutta en voi olla ihan varma, sen verran siinä oli kaikkea), ja sitten kaiken huipuksi astuin Kiden varpaille peruutuksessa kun en mahani takaa nähnyt koiraparkaa. Siitä ihan aiheesta kasa virheitä myös. Kide hienosti tsemppasi itsensä takaisin yhdessä tekemisen fiilikseen, vaikka takuulla sattui. Lopputuloksena 68 pistettä, ihan ei riittänyt tulokseen pisteet, kun 70p on raja. Tässä tuloksettomuus meni kyllä ihan minun piikkiin, ilman minun möhlimistä olisi saatu tulos, ja käytännössä virheitä vain kolmelta kyltiltä. Jossitteluna vähän pienempi ohjausmoka liikeestä seisomiseen, selkeämpi ohjaus eteen istumiseen tai vähän varovaisempi peruutus, niin se ois ollu tulos. Mutta ihan aiheesta ei tulosta, niin en edes kysellyt enempiä tuosta, että koskinko koiraan vai en. Tuomarin kommentti oli Kauniisti ohjattu *sydän*

Mutta nyt me ei kisata ainakaan ennen talvea, koska ihan oikeasti me ei olla näitä liikkeitä treenattu kisavarmoiksi, ja tuo 1 tulos ja 1 lähes tulos oli ihan tuuripeliä. Lisäksi valtava maha häiritsee jo tekemistä reilusti, en oikein jaksa enää kuin maata, ja maha vaan tästä kasvaa loppukesää kohti. Alkusyksystä taas voi olla pari muuta asiaa mielessä.

Kuitenkin kaikesta huolimatta, Kidestä tuli tämän myötä rodun ensimmäinen koira joka on saanut voittajaluokasta hyväksytyn tuloksen. Taitava ihana pikku-Kide! *sydän*

Kide RTK2

Kide oli tänään Helsingissä HAU:n järjestämissä Rally-Toko kisoissa, Jenni Susi tuomarina, avoimessa luokassa. Päivä oli kamalan helteinen, hiekkakentälle porotti aurinko pilvettömältä taivaalta ja tuloksilla ei näissä kisoissa juhlittu...

Helteestä johtuen päätin pitää Kiden mahdollisimman pitkään varjoon saadussa autossa. Käytiin vain pikkukävelyllä ja otettiin auton vieressä 3 liikettä harjoituksena, muun ajan Kide joi märkäruoka-vettä tai oli varjossa. 1 koira ennen meitä hain Kiden odottelemaan kentän laidalle varjoon ja juuri ennen kehää annoin seuraamisesta 2 namua. Lämmittely oli sopiva, Kide oli tosi kivassa vireessä koko radan, innokas, mutta ei tehnyt ylimääräisiä. Seiso- kierrä koira sanoin ehkä odota liian hiljaa, kun vähän liikkui, siitä -1 TVÄ ja istu-käännös-istu liikkeessä kenties ehti hieman liian pitkälle ja peruutti perusasentoon, niin siitä myös -1 TVÄ. Käytännössä kuitenkin virheetön rata!

Ja kauhean monta hieno -kommenttia ja ai että mieltä lämmittää kun tuomari kehuu pikkukoiraa teknisesti taitavaksi ja itseä että kauniisti ohjattu. Voiton vei moninkertainen tottelevaisuusvalio ja tokosta kasan arvokisamitalleja kerännyt Fisu-bordercollie, onnea! Ihan aiheesta tultiin toiseksi. Ja kolmanneksi tuli ihana treenikaveri Sulmu!

HSKP Nuorten koirien tokoringin koulutusviikonloppu

Viikonloppuna oltiin Helsingin seudun kennelpiirin nuorten koirien tokoringin viimeisessä koulutuksessa. Nyt Kide ei enää ole virallisesti nuori koira, joten annetaan tilaa porukassa nuoremmille. Eikun pentujen kanssa paikkaa hakuun, valintakokeet on todennäköisesti heinäkuussa.

Lauantaina kouluttajana oli Maarit Hellman, jolla mm. tokon SM-kulta 2016, SM-kulta 2021, MM-hopea 2017, MM-kulta 2021. Aikamoinen paketti. Maaritin kanssa ehdittiin katsoa kahta asiaa kunnolla ja kolmatta sivuttiin nopeasti. Kyseltiin ohjeita hyppynoudon palautukseen ja kaukoihin sekä juteltiin hetki liikkeestä seisomisesta. Lauantain osallistuminen oli itsellä hieman puolittainen väsymyksen takia, ei tullut tehtyä muistiinpanoja. Kuvia Maaritin koulutuksesta otti Marja, kiitos kuvista!

Sunnuntaina kouluttajana oli Oili Huotari, jolla mm. tokon SM kultaa 2022, ja kasa pohjoismaiden ja maailmanmestaruusmitaleja. Oilille leijonat olivatkin tuttu rotu, ja hänellä oli ihania vinkkejä myös borderterrieriajoiltaan pienempien koirien haasteista. Oili kehui Kidettä ihanan avoimeksi, tarkkaavaiseksi, motivoituneeksi ja huolelliseksi. Oilin kanssa katsottiin Kiden ruudun paikkaa, ohjattua noutoa ja luoksetulon pysäytystä. Sunnuntaina oli myös parempi olo itsellä ja sain kirjoitettua ison kasan muistiinpanoja. Ehkä yleishuomiona oli, että paljon lisää perustreeniä ja pitää antaa koiran olla röyhkeä. Kuvia Oilin koulutuksesta otti Ida-Lotta, kiitos kuvista!

Lauantain väsymyksen todennäköiset aiheuttajat alkavat näkyä jo kuvissa, kun treeniliivi ei mene kiinni...

Loppuun vielä ne muistiinpanot, iloisesti sekaisin molempien kouluttajien vinkit ja kentän laidan keskustelut:

Hyppy: Maaritin arvio oli, että Kidellä on hyvä hyppytekniikka, vauhti ja hyvä hyppymotivaatio (karkasi monesti hypylle), mutta kun kapula tulee suuhun, niin uskallus ei riitä. Eli lisää motivatiotreeniä ja helppoja suorituksia, jotta koiralle saadaan varmuutta, mitään varsinaista ongelmaa tässä ei ollut. Kokeiliin ihan vain kutsuttuna ja hyppytekniikka säilyi kohtuullisena, aavistuksen Kide jätti pään liian alas, sen pitäisi opetella nostamaan pää ylemmäs. Oma huomio on myös kapulan paino, olen heittänyt pitokapulaa, joka on 150g. Se on sama jos Käämi tekisi tokon hyppynoudot 650g kapulan kanssa (tai saksanpaimenkoira 1kg kapulan kanssa). Joten tarvittava treeni on samaa tasoa kuin PK hypyssä, ei ole itsestään selvyys, vaan pitää harjoitella oikea kapulan nosto ja pito tekniikka, ponnistuspaikat ja kapulan pitotapa hypyn aikana vaikka naksuttelemalla, tai vaihtaa kapula n 50g painavaan, jolloin suoritus vastaa ennemmin tokon muiden koirien suorituksia. Hyppyä katsoi moni muukin sekä Oilin että Maaritin kanssa, ja saatiin myös kasa apinoituja vinkkejä. Hyvä muistutus oli että tässä on itseasiassa todella monta liikkuvaa osaa, ja ne kaikki pitää opettaa koiralle erikseen ja lisäksi vielä ketjuttaa, ei ole mikään itsestään selvyys. Hauska vinkki oli 2 ruokakuppia esteen molemmin puolin, ja koiralle kapula suuhun ja aina kun menee esteen yli niin saa ruokaa kuppiin. Tätä kokeillaan ehdottomasti. Sillä sai harjoiteltua myös linjaa evl kiertonoutohyppyyn, eli ohjaajahäiriö saa liikkua mutta kuppi pysyy koiran hyppylinjalla. Ja toinen hyvä vinkki oli hypyyttää koiraa kapula suussa ohjaajaa vasten, jotta koira oppii nostamaan kapulan riittävän ylös. Kentän laidalla sekä Maaritin kanssa myös pohdittiin, että kun ohjatussa kapuloiden nimet on oikea ja vasen, niin voiko hypyt olla oikea ja vasen, ja entä rallyn oikealla seuraaminen joka meillä myös on nyt oikea. Käskyihin pitää nyt hieman laittaa mietintää lisää. Hitsi kun en kirjoittanut ylös Sirken vinkkejä näihin käskyihin, hänellä oli tähän tosi hyvät vinkit.

Seuraaminen:Tosi moni katsoi seuraamista, ja tässä tärkeä huomio oli, että nykyisin seuraaminen ei tarkoita enää vain oikeaa paikkaa, vaan siinäkin on monta liikkuvaa osaa, jotka kaikki pitää opettaa erikseen, ja myöhemmin ketjuttaa. Ensimmäinen asia ja tärkein kriteeri on pään kantaminen "luonnottomassa" asennossa, tavoitteena se evl:n 4 minuuttia. Vaikka kuinka säännöt painottavat luonnollista asentoa, niin eihän koiran luonnollinen pään asento ole kuono kohti ohjaajaa, vaan ennemmin kuono kohti maata. Toinen tärkeä asia on paikka, mutta päähän nähden tämä on toissijainen. Vielä joku aika sitten paikka oli se tärkein kriteeri. Myöhemmin sitten tulevat takapään käyttö, vauhdin muutokset ym ym. Lisäksi sitten oli perinteiset palkan ajoitukset ja etukäteen suunnitellut palkkauskriteerit ja helposta perusasennosta aloittaminen jonka vähitellen pidentäminen 1-askel, 5-askelta, minuutti jne. Oili neuvoi perinteistä nakki kainalossa tekniikkaa pika-apuna näille keillä on paikka ollut se tärkein kriteeri, ja se vaikutti hyvin toimivan monilla, ja sitä vihjettä voi käyttää kokeessakin "seuraavaksi seuraaminen" virittelyssä. Tätäkin voisi kokeilla Kiden kanssa, vaikka olenkin aika tyytyväinen sekä Kiden paikkaan että pään kantoon, mutta motivaatio- ja vihjetreeninä ei huono.

Ruudun paikkatreeniä teki myös moni. Tosi moni koira oli jäänyt jumiin siihen, että ruutu = target. Tähän saatiin vinkkejä, sekä tuttuja että uusia. Perinteinen target ruudussa, target pois, target ruudussa, ja sivu ja takapalkka, mitä oli edellisissäkin koulutuksissa. Ja pitkälle matkalle motivaatiojuoksua ruokakupille, jotta itseluottamus kasvaa, tavoitteena 30 metriä. Kidelle ohje oli sijoittaa target aavistuksen taaemmas ruudussa kun nyt ollaan pidetty sitä Korrien ohjeen mukaan keskellä ruutua. Myös intensiteettiä voisi lisätä vetämällä palkasta poispäin koiraa kevyesti, jolloin ruutu-käskyn lähtöön tulee enemmän vauhtia.

Seisominen: Kiden kanssa katsottiin niin liikkeestä seisomista kuin luoksetulon seisomista. Kiden seisomisen käsimerkki pitäisi nostaa ylemmäs, ja sen pitäisi olla nopeampi jopa vähän "säikäyttävä", jotta pääsemme siitä tulevaisuudessa eroon. Heittonami sopii heti-palkkaamiseen, ja vaihtoehtona sitten staattinen luopumispalkka, jos palkkaan koiran omasta kädestä. Kolmas vaihtoehto on vaihtaa palkkaaja, eli apuohjaaja/namiautomaatti antaakin palkan ja minä vain vapautan koiran palkalle. Siinä toimi tosi hyvin Kidelle nopea käsimerkki ja vapautus heti, tulevaisuudessa tavoitteena nopea käsimerkki, pieni odotus ja sitten vapautus apuohjaajalle. Ja kisaliikkeeksi rakentaminen meni niin että ensin tehdään ns luoksetuloon se pysäytys, sitten edessä peruutukseen ja vasta sitten siirretään se seuraamiseen. Eli ihan toisinpäin kuin olin itse ajatellut (että ensin seuraaminen ja vasta joskus sitten luoksetulo). Tässäkin jollekin koiralle ehdotettiin myös samaa kuin ruudussa, eli takapalkka ja koiraan lisää voimaa / intensiteettiä kun vedetään kevyesti koiraa pois palkasta ja sitten vapautetaan.

Ohjattu: Kokeenomainen esitellään koiralle vain harvoin, pääpaino yksittäisissä osissa. Kide osasi tosi hyvin tämän jo kokeenomaisena liikkeenä ihan liikkuroituna, yllätyin itsekin. Tähän saatiin suositus opettaa vielä katsominen pyydettyyn suuntaan, Kide oppii sen kuulemma nopeasti, ja se auttaisi kaikkiin muihinkin etäliikkeisiin (katso ruutu, katso merkki, katso hyppy, katso oikea, katso vasen jne).

Kaukot: Kidellä on tosi kaunis maahan-istu pomppu ja vatsalihasten käyttö siinä, sama pitäisi nyt saada muihinkin vaihtoihin. Takajalkakaukoissa ollaan käytetty etu- ja takajalkatargettia, mutta kuulemma pelkkä etujalkatarget riittäisi tässäkin. Hyvä vaihtoehto olisi myös joku merkki, jonka yli vaihto suoritetaan, ja jättää jalkamerkit pois. Tällöin vaihdot namikädestä toiseen, eli toisessa kädessä on istumispalkat ja toisessa seisomispalkat ja koira vaan vaihtaa oma-alotteisesti namista toiseen. Kidellä oli kuulemma hyvin hallussa jo idea, mutta matkaa valmiiseen liikkeeseen vielä riittää. Kädet oli tärkeä pitää riittävän alhaalla, noin koiran rinnan tasolla. Minulla oli liian ylhäällä, mikä ajaa koiran tassut helposti liikkeeseen. Ensin on tärkeää saada vaihdot sujumaan oikealla tekniikalla, sitten tassujen paikallapito ja lopuksi vasta etäisyys.

Lausunnot tulivat

Olipas kennelliitto nopea.

Kyynärät: 0/0 (terveet)
Selkä: terve (ei spondyloosia, välimuotoinen lanne-ristinikama normaali, nikamien epämuotoisuus normaali)
Lonkat: C/C

Soittelin lausuneelle eläinlääkärille kennelliittoon ja kyselin mistä C johtuu. Hänen mukaansa ainoa syy oli se, että maljan reuna on aavistuksen matala, B ja C rajalla, vain juuri ja juuri C puolella. Eli lonkat on siistit, pyöreät, yhdenmukaiset, tiiviit, ei ole nivelrikkoa tai epätasaisuutta. Ja kun ei 3-vuotiaana ole merkkejä, niin tuskin tuleekaan. Ei vaikuta harrastuksiin tai tule vaivaamaan elämän aikana koiraa mitenkään.

Harmi, että paperilla menee C puolelle, mutta toki hyvä koiran kannalta, että on luustoltaan terve.

(C lausunto voi myös tarkoittaa: Reisiluun pää ja lonkkamalja eivät ole yhdenmukaiset, Norbergin asteikko on noin 100° ja/tai lonkkamaljakon kraniolateraalinen reuna on vähän mataloitunut. Epätasaisuutta tai korkeintaan lieviä nivelrikkomuutoksia lonkkamaljan kraniaali-, kaudaali- tai dorsaalireunassa tai reisiluun päässä tai kaulassa.) Kiden tapauksessa onneksi vain 1 noista 5 mahdollisesta huomiosta.

Läpivalaisut suoritettu

Kide kävi röntgenkuvissa, lonkat, kyynärät ja selkä. Yritin katsella kuvia ja kuvausohjeita, mutta en osaa kyllä sanoa mitä nämä ovat. Ihan siistit ainakin omaan silmään, ei näy minun silmään nivelrikkoa, spondyloosia tai muuta. Eläinlääkäri ei suostunut alkaa arvailemaan, mutta sanoi että tuskin tulee oireita kun fiksun näköinen luusto ja pieni koira. Itse en sanoisi että A:n lonkat, koska malja on ehkä vähän matala? Vaikka onkin siisti, tiivis ja pyöreä. Sitten eikun tuloksia odottelemaan kennelliitosta.

Nuorten koirien tokoringin koulutus

Carita oli koutsina pääsiäisen nuorten koirien tokoringin koulutuksessa. Kide pääsi tekemään ekana, kun ei ehditty jäädä koko päiväksi. Oli noin 20min per koira aikaa. Tässä muistiinpanoja ulkomuistista:

Kyselin apuja siihen kun Kide menee herkästi häiriöihin, ja miten se oppisi tietämään mistä liikkeestä on kyse (esim että on seuraaminen vaikka liikkuri kantaisi esteen viereen). Myös etenkin puhuvat ihmiset on paha, koska ne selvästi haluaa rapsuttaa. Kävi ilmi että on edetty liian nopeasti liian vaikeisiin treeneihin, ja piti palata enemmän perusteisiin ja kun on helppoja treenejä alla, niin sitten lisätä sitä häiriötä. Esim helppo seuruupätkä ja siitä palkka. Sitten lisätä yksittäinen häiriö esim passiivinen ihminen ja siitä palkka ja sit taas helppo seuraaminen ja palkka. Seuraavalla kerralla helppo seuruupätkä - palkka - puhuva ihminen - palkka - helppo seuruu - palkka. Jne. Sama myös muut liikkeet. Carita kehui että Kidellä on kaunis seuraaminen, se oli kiva kuulla.

Ruudussa katsottiin, että Kiden pitäisi olla huolellisempi paikan pitäjä, joten siinäkin paluuta targettitreeniin. Targetin häivytystä taas voisi tehdä niin että 1 targetille, toinen ilman ja kolmas taas targetille, ja riittävän helppoja. Tässä on tullut ahnehdittua liikaa. Myös eteenlähetyksiä namikupille ja vaikka paluu ruudun namikupille juoksutreeniin etenkin ulos mennessä olisi tarpeen, jotta motivaatio irtoamiseen kasvaa. Namikupin kanssa matkaa voi ottaa helposti 30 metriä. Nyt motivaatio ja selkeys oikeasta paikasta eivät ihan täsmänneet. Carita ei ollut huolissaan kaikkien metodien sotkemisesta. Voisi myös kokeilla jos tekee 20 toistoa namikupille irtoamista niin onnistuisiko kuolleelle pallolle irtoaminen myös. Ja omana muistiinpanona, että voisihan ne kuolleet lelut myös opettaa, ei oo sekään mahdoton homma. Tässä myös ihmishäiriö oli tosi paha, eli oma muistiinpano, että pitäisi ottaa tähänkin niitä treenikavereita mukaan.

Sirken tokokurssi

Kide oli keväällä Sirken 3 kerran tokokurssilla, eli yhteensä tunti yksityistreeniä. Katsottiin Sirken kanssa monta eri juttua, hain lähinnä vinkkejä, miten edetä niiden asioiden kanssa, joita en itse osaa. Kurssi oli superhyödyllinen! Alla muistiinpanoja, jotka ei välttämättä ole Sirken sanomaa vaan voi olla myös menneet sekaisin omien ajatusten kanssa tai olen muistan väärin.

Kisamaisen suorituksen luominen tokoon: Tavoitteena on aluksi kahden liikkeen yhdistäminen niin, että ensimmäisestä tulee vain sosiaalinen palkka ja toisesta palkataan lähtövalmistelujen jälkeen. Sitten vähitellen vaihdellaan palkan paikkaa (mutta kisatreenissä ei ikinä liikkeen jälkeen vaan aina muu kohta kun koira ns vähiten palkkaa odottaa) ja myöhemmin lisätään liikkeitä. Voi myös treenata niin että ensin tekee kisamaisen setin jossa palkat aina liikkeiden alkuun ja lopuksi treenaa ne liikkeet erikseen ja palkkaa liikkeet.
Luoksetulon seisominen: Tähän haettiin pompulla / yllätyspalkalla vauhtia, eli heitin namin jonka Kide syö, ja kutsuin luokse, kesken matkan heitinkin namin ja vapautin syömään. Sitten tehtiin pari valeheittoa yhdistettynä käskyyn ja heitto heti perään. Tämän Kide hoksasi tosi hyvin. Tavoitteena olisi että seuraavaksi vaihdetaan niin päin että ensin käsky ja sitten namin heitto. Tämä sitten voidaan yhdistää myös seuraamiseen.
Seisomisen pysyminen: tähän paljon treeniä että oikeasti jokainen jalka pysyy paikallaan vaikka mitä tapahtuisi. Paljon palkkaa ja vähitellen lisää haastetta mukaan, voi koittaa häiritä liikkumalla hieman, sitten koskettamalla koiraa, lopulta tiputtamalla tavaroita, heittämällä palloa ym. Ensin helppoja ja vähitellen vaikeuttaen. Tämän koirat oppivat yleensä aika nopeasti, joten pääpaino tuossa ylemmässä treenissä.
Kaukojen seisominen: Pitäisi ensin päättää että etujalka vai takajalkakaukot. Ollaan nyt harjoiteltu molempia ja se ei varmasti helpota koiraa... Etujalkakaukot on koiran kuulemma helpompi hahmottaa, mutta meillä ei ole kympin kaukot tavoitteena, niin en tiedä onko niin väliä. Namit pitää jättää pois käsistä ja sitten alustalla kriteeriksi tassun pito alustalla (josta paljon palkkaa, ks. yllä). Palkka sekä asennon vaihdosta että sen jälkeen asennon pidosta.
Hyppynouto: Kapula suussa esteelle hakeutumista ja siitä palkkaa aina heti jos hakeutuu esteelle. Vauhtia ei tarvita paljoa, mutta vaikeita kulmia ja etäisyyttä. Ajatuksena hakea koiralle mielikuva, että aina kun on kapula suussa niin haetaan este, jonka jälkeen saa herkun.
Viimeisellä kerralla katsottiin myös vähän rallya, ja kyselin apuja oikean puolen seuraamiseen. Kide osaa tosi hyvin vapaan kuljetuksen oikealla, mutta muu on jäänyt vasemman puolen jalkoihin sitten pentuajan. Katsottiin perusasentoa alustalla, Asentoon hakeutumisessa olisi tärkeää ottaa kaikkia suuntia, ei vain luoksetulosuunnasta, jotta oikea paikka ihan oikeasti vahvistuu. Oikealle istu tulee eri käskyllä kuin oikealla (seiso/seuraa). Kidellä meni nämä ihan tosi hyvin. Katsottiin myös seuraamista, jossa palkan paikka oli tärkein millä siirretään kuljetus oikeaksi seuraamiseksi. Minun pitää tosi paljon nyt kiinnittää huomiota siihen mistä kohtaa palkkaan ja miten päin pidän käden, jotta paikka ja suoruus säilyy. Kide vastasi palkkausmuutokseen noin kolmannella toistolla, joten uskoisin että tästä tulee ihan hyvä suht nopeasti, kun tämä ei ole täysin uusi juttu Kidelle. Ei mene vuotta, niin kuin Käämillä jolla aloitettiin nollasta ja pohjalla oli 8 vuotta vasemmalla seuraamista. Sirke kehotti vaan paljon palkkaamaan ja tekemään pujottelua ja spiraaleja eri askellajeissa, jotta pysymisestä tulee vahva. Puolenvaihdot suositteli opettelemaan vasta kun oikean seuraaminen on vahvempi.

Kide toinen RT AVO tulos

Kide oli 4.3. Vantaalla kisaamassa rallya jälleen, tällä kertaa Pia Heikkisen rata, ja meidän toinen kerta avoimessa luokassa. Saatiin kyyti (ja video) Annikalta, iso kiitos ja onnea luokkavoitosta!

Rata oli tosi kiva, katsoin jo alkuun että ei tarvetta treenata mitään muuta ennen rataa kuin kerran istu-seiso-kierrä koira. Kide oli hieman väsynyt, johtuikohan iltakisoista, vai mistä, joten hyväkin että pystyi vaan ottamaan suoraan boksista radalle. Oltiin myös ekoja, niin kiva että sai tulla suoraan radalle aika sopivan olotilaisen koiran kanssa. Kide oli tosi kivassa fiiliksessä radan, häntä heilui vaikka ihan hieman väsymys näkyi, kun ei jaksanut tehdä ylimääräisiä maahanmenoja joka kyltille. Eka kyltti uusittiin, en ehkä antanut käskyä selkeästi ja jäin miettimään mitenkähän tämä nyt meni. Seisomisesta ja pyörähdyksestä taas -1p. Lopputuloksena 95p, hyväksytty tulos ja 2. palkintosija. Ja tuomari kehui että iloinen ja tarkka suoritus.

Video täältä

Kide Rally avo

Kide kävi 12.2. Lohjalla Rally-Toko kisoissa, ekaa kertaa avoimessa luokassa. Riikka Timonen oli tuomarina. Saatiin ihanalta treenikaverilta Ninalta kyyti ja videointikin.

Rata ei ollut mikään paha, mutta siellä oli liike jota ei vielä osata, eli istu-seiso-kierrä koira. Ollaan sitä nyt viikko tehotreenattu päivittäin, niin pienellä käsiavulla se onnistuu. Tästä tuli -1p. Pyörähdyksessä vartaloavusta myös -1p. Kerran unohdin pyytää koiran mukaan seuraamaan ja yllättäen se ei osannut istu-käskyllä lukea ajatuksia ja seurata. Sitten loppuradalla hieman lentoon lähdössä oleva leijona teki muutaman ylimääräisen maahanmenon, joten niistä miinuksia. Houkutuksen joulukinkku ja lahjapaketti ohitettiin kunnialla. Lopputulos oli kaikesta huolimatta 79p. Sanoisin että suhteessa siihen miten nätisti rata meni fiiliksen mukaan, niin pisteet ei täsmänneet yhtään. Tuomari kehui että tarkkaa ja huolellista suorittamista.

Video löytyy täältä.

Vuosikatsaus ja tämän vuoden suunnitelmat

Tavoitteet toteutuivat erinomaisesti. Käämi 13v papparainen voi edelleen hyvin ja virkeästi. Muistaa vielä useimmat rallyliikkeet ja nose on edelleen lempparia. Ryhmäpaikka me luovutettiin nosesta nuoremmille. Kide on oppinut tokossa ja rallyssa alon ja avon liikkeet (ainakin pääosin), saanut 2 ihanaa reipasta pentua, ja käynyt terveystutkimuksissa polvien ja silmien osalta. Kiden tyttö on jo käynyt suojelutreeneissä, ja saanut kehuja hyvistä hermoistaan.

Vuodelle 2023 Käämi jatkaa papparaisen eloa toivottavasti mahdollisimman pitkään. Muita suunnitelmia ei ole kuin lenkkeillä ja nauttia ruoasta ja rapsutuksista. Vielä jaksaa leikkiä Kiden kanssa ja juosta kilpaa.

Kidellä taas on liuta tavoitteita 2023 vuoteen.

Kiden tavoitteena olisi Rallyssa RTK2 ja voittajan liikkeet kuntoon, ehkä jopa voittajan korkkaus. Mikäli tokokärpänen puraisee pahemmin, voi olla että joustetaan voittaja vähän myöhemmälle. Tokossa tavoitteena olisi opetella kaikki voittajankin liikkeet (myös vielä ihan alkeissa olevat tunnari ja kaukot, ehkä syksyllä tosin vadsta). Tokon kisaaminen vähän riippuu siitä, että miten paljon panostetaan rallyyn ja uskalletaanko mennä tokokisoihin. ALO olisi jo ihan mahdollinen Kiden kanssa, ja kivasti Helsingissä olisi SM:tkin, minne varmaan seura kaipaisi osallistujia. Toisaalta olisin toivonut jotain ihan pikkukyläkisoja ekaksi tokokisakokemukseksi. Kide aikoo käydä myös terveystutkimuksissa vähän laajemmin, mikäli minun budjettiin mahtuu, sekä olen harkinnut myös luonnetestiä Kidelle. Se on sen verran täpäkkä tyttönen, että en uskoisi sille jäävän mitään traumoja testistä. Keskimäärin se palautuu kaikesta mitä arjessa tulee vastaan ravistamalla kerran turkin, eikä ilotulituksetkaan kiinnostaneet.