2021 vuodelle meillä ei kaiketi ollut mitään tavoitteita. Toivottiin vähemmän koronaa ja Käämille terveyttä. Kide toivoi leluja silputtavaksi, ja näyttelymenestystä tavoiteltiin. Ihan salaa mielessäni toivoin Käämille RTVA:ta, mutta koska koronatilanne, niin ei tiennyt edes onko kokeita.
Käämi valioitui keväällä vuoden ainoalla kokeella, joka olikin ihan loistava suoritus! Käämi on myös pääosin ollut terveenä. Käämi kastroitiin varalta loppukesän paise-episodin yhteydessä. Hetkellisesti se tuntui hyvältä päätökseltä, sillä sen jälkeen Käämiä selvästi vähemmän vaivasi hormonaaliset asiat. Mutta kyllä se myös vanhensi Käämiä. Onneksi Käämi on silti virkeä, lenkkeilee mielellään vaikka tuntitolkulla, treenaa nosea mielellään, mutta sellainen pappa siitä tuli kotioloissa. Käämin maksa-arvot ovat olleet hyvät edelleen, ja maksa onneksi kesti nukutuksen ja lääkitykset. Ruokavaliota jatketaan, muita hoitoja tällä hetkellä Käämillä ei ole. Mutta kyllä se on vanhentunut kevään 11-kuisen olemuksestaan yllättävän nopeasti syksyn aikana papparaiseksi.
Kide sai näyttelyistä ekan sertinsä ja kävi yllätysvisiitillä Rally-Tokossa, kun Käämi ei lääkityksen takia päässyt koronan takia siirrettyyn kokeeseen. Ja kun se meni hyvin, niin Kide kävi kahdessa muussakin kokeessa ja haki itselleen ensimmäisen tittelin, koulutustunnuksen RTK1. Kide on myös tuhonnut ison kasan Riitiltä perittyjä leluja, ja harjoitellut pohjataitoja sekä tokoon että rally-tokoon. Kidestä on kasvanut varsin pätevä ja ihana nuori koira, jolla tuntuisi olevan kaikkea mitä koiralta voi vain toivoa. Se on myös yllättänyt fiksuudellaan ja helppoudellaan. Kaikista pelotteluista huolimatta olemme selvinneet myös turkin kanssa, Heidistä on ollut tässä iso apu. Tällä hetkellä näyttelyturkin ylläpito ei tunnu mitenkään mahdotomalta, kun pesee ja harjaa noin kerta viikkoon, niin siinäpä se pääosin on. Me ei olla turkkia varottu, vaan Kide on saanut rämpiä metsässä ihan vapaasti.
2022 vuodelle toivotaan Käämille paljon terveitä aikoja. Nosea Käämi jatkaa, ja lenkkeilyä, ja hupirallattelua, niin pitkään kuin väkisin mukaan haluaa tuppautua.
Kide aikoo ensi vuonna opetella tokon alokasluokan liikkeet, sekä rally-tokon avoimen luokan temppujen ketjutukset. Tavoitteena on taitojen vahvistaminen, ja useampi koulutuspäivä. Ensimmäinen jo vahvistettu on MariL:n valmennusleiri helmikuussa. Toivottavasti ensi vuonna pääsee taas näyttelyihin, ja sieltä tavoitteena on 2 sertiä lisää. Virallisissa tutkimuksissa olisi myös tarkoituksena käydä, ja niiden perusteella selviää sitten jatkosuunnitelmat. Itse ainakin toivoisin Kidelle pentuja, sillä se on luonteeltaan aivan uskomattoman ihana pikkukoira, eikä sillä ole ollut yleisterveydessä huomautettavaa, edulliseksi on tullut eläinlääkärikäyntien osalta. Tokon ja Rallyn osalta asiat on vähän auki. Vertailin huvikseni
Käämi 1v 5kk tokovideota ja
Kiden 1v 8kk tokotreeniin, niin Kide on teknisesti paljon pidemmällä mm käännöksissä, kaukoissa, jäävien tekniikassa ja perusasentopaikka on parempi. Etäliikkeitä on tehty sitten paljon vähemmän. Voi olla että teemme vain pohjataitoja lisää, toisaalta jos hyvältä näyttää niin en täysin poissulje ettemme kävisi Rallysssa avoimessa tai tokossa alossa.
2022 vuodelle en enää edes toivo koronatonta aikaa, se taitaa olla mahdottomuus, mutta kyllä kovasti odotan paluuta normaaliin harrastusrintamalla. Toivottavasti siihen päästään edes joskus. Minulle koiraharrastuksessa tärkeintä on treenikavereiden tsemppaaminen, kisoissa suoritusten seuraaminen ja niiden vatvominen buffassa. Tällä hetkellä harrastamisesta ja kisaamisesta puuttuu se kaikki, kun on isot turvavälit, ulkona palelua ja yksin hallissa, buffat suljettuna ja treeneissäkin olet paikalla yksin kouluttajan kanssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti