Käämin toka jälki nurmikkoisella metsäkaistaleella. Tällä kertaa kuiva pohja, tuore jälki, 2 namia per askel, ja jäljellä pituutta noin 7m. Nyt pysyi koko matkan jäljellä, vain alku piti näyttää. Käämi hakee vielä jäljen ulkopuolelta välillä hajua, kun ei ymmärrä vielä sitä että askeleet eivät etene täysin suoraan, vaan vähän vierekkäin. Mutta nenä on kokoajan matalalla, ja löysi itse aina mistä jälki eteni. Eteneminen oli suht suoraviivaista, eikä yhtään tarvinnut jarrutella. Loppupalkka purkissa, ja se ei vetänyt poleensa niinkuin tuo namikasa.
Enskerralla alkuun 3 namia per askel, ja loppuun enää 2 namia askeleelle.
Pari namiruutua ois hyvä tehdä, kunhan saadaan tarpeeksi tilaa niille. Nyt noi sulat kaistaleet on ehkä 1,5m leveitä..
Riitille myös kauden eka jälki. Pituutta ehkä 80m, pohjana sammaleinen ja nurmikkoinen nuori pajukko, puoliksi kuivaa, puoliksi märkää. Jälki ajettiin tuoreeltaan. Esineitä 3, jotka kaikki namipurkkeja, ja sijaitsivat viimeisellä 30m jälkeä. Nameja jäljellä oli alussa joka viidennellä askeleella, ja lopussa noin 10m välein. Ideana oli katsoa alkujälki miten hyvin tuo pysyy jäljellä, ja lopussa hakea esineillä vähän motivaatiota. Riitille ne esineet jäljellä ovat parasta.
Riitti jäljesti rauhassa (emäntä juuri ja juuri pysyi perässä) ja riittävän tarkasti (max metrin jäljen vierestä). Nameista söi ehkä kolmasosan. Namipurkeista ekan huomasi vasta kohdalla, seuraavat jo 5m ennen, vaikka ne oli piilotettu lehtien alle. Emännälle tuli hyvä fiilis. Riitin luontainen jäljestystyyli ei ole mulle mieluinen, mutta tänään se oli riittävän hyvää, että tuli into lähteä mahdollisimman pian uudestaan.
Riitille seuraava jälki hieman vanhempana, sekä kepeillä, joista vaihtokaupaksi namipurkki.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti