Aamun tokot kotipihassa. Otettiin nyt ekana se tunnari. Oikein nätti suoritus. Siihen perään ruutua, mikä kans oikein kiva. Hiottiin maasta seuraamaan tuloa, ja se kaipaisi sitä vielä paljon. Yks liikkeestä istuminen, ja se meni nappiin. Kaukojen s-i vaihto, jossa hieno peruutus, jee. Sitäkin pitäisi hioa paljon. Ja luoksetulo, joka osasta palkkaus.
Päivän agiliitelyt mölliryhmässä tuuraajana. Harjoiteltiin kontakteja, haukkumattomuutta, sivuirtoamisia, keppejä. Ratana oli hyppyjen ja yhden putken muodostama pyöritys. Riitti oli aivan upea! Mentiin rata kolmesti, joista ekalla tippui yksi rima, toisella minä ohjasin väärin, mutta Riitti meni silti oikein, ja viimeinen rima tippui. Mulle tosi hyvä harjoitus, että kaikki ei lopu virheeseen. Myös vikalla kerralla tippui viimeinen rima, mutta se tosiaan oli alle 2m seinästä, loppusuoraa, ja minä karjaisin molemmilla kerroilla kehut jo ennen koiran hyppäämistä, niin se tuli alas riman päälle, joten annetaan anteeksi. Pitäis ohjata loppuun asti.
Muutoin kouluttajakin kehui minua, että jee, ohjaaja ei mennyt virheistään lukkoon, vaan korjasi itsenäisesti, eikä ohjaaminen ollut pelkkää huitomista ja paniikissa säntäilyä, mitä se vielä kesällä oli. Agilityä pitäis treenata vuosi ilman koiraa, ja ottaa vasta sitten koira kuvioihin mukaan, kun alkaa vähän hiffata mitä siellä haetaan.
Ja loppuun vähän tokopohdintaa. Erään tuomaritulkinnan mukaan evl:ssa äännähdys on -3p ja jos haukkuminen tai vinkuminen toistuu useissa eri liikkeissä, koko koesuoritus hylätään. Kortteja jaellaan myös koiran poistumisesta sivulta jne. Me ei todellakaan vaihdeta evl:n vielä muutamaan tuhanteen vuoteen. Vois olla fiksua mennä johonkin ohjattuun ryhmään taas välillä, jos vaikka sais jotain järkeä itselleen päähän, ulkopuolista arvioita liikkeiden tän hetkisestä tasosta, ja ohjeita mitä korjattavaa niissä on. Onhan siitä edellisestä taas jo vuosi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti