Tässä vielä kuva radasta lainattuna Saran blogista:
lauantai 9. tammikuuta 2016
Rallya
Reipastuttii viime kerran jälkeen ja päätettiin kuitenkin mennä kisailemaan, ja autokin oli yhteistyökykyinen pakkasten lauhduttua -19 asteeseen. Mokattiin vasemmalla seuraamisen molemmat vasempaan, liike ei ollut yhtäaikainen niin siitä -10p ja istu-maahan -liikkeessä Riitti korjasi kyynäriään, niin siitä myös -10. Jos nuo ois jätetty mokailematta niin ois saatu tulos. Sillä lisäksi uusittiin 2 liikettä, ja neljässä liikkeessä en taas osannut hallita holtittomia jalkojani, niin niistä -3p. Loppuun vielä -8p pois vonkumisesta radalla. Mutta jäi hyvä fiilis toisin kuin keskiviikon jälkimmäisestä radasta.
Tässä vielä kuva radasta lainattuna Saran blogista:
Tässä vielä kuva radasta lainattuna Saran blogista:
keskiviikko 6. tammikuuta 2016
Vuoden eka rallytulos
Tänään käytiin tekemässä kaksi kisarataa, toinen kisa oli Tytti Linterhoferin. Ihana mukavan fiiliksen rata isoilla suoritusväleillä. Ei liian haastava, ja tuomarointi oli oikein mukavaa ja tuomari oli hyvin kannustava rataantutustumisessa meidän kisailijoiden tyhmille kysymyksille. Meille 72 pistettä, minun ohjausmokista (jalkojen teputuksista ja vääristä suorituspaikoista) taisi lähteä 22 pistettä. Mutta itse suoritus oli minun makuun oikein kiva, Riitti ei ollut ylivireinen eikä juurikaan piipannut tai haukkunut. Sen kanssa oli oikein kiva olla radalla, suoritus parani loppua kohden, ja etenkin viimeinen peruutus oli oikein hyvä!
Toinen kisa oli tuomarimuutoksella ja Iiris Harjun. Ei varmaan olisi ilmoittauduttu alunperinkään, kun minun suorittamiseni jännityksessä ei ole riittävän huolellista. Myös rata oli aika haastava, 17 koirasta vain 2 sai tuloksen ja varmaan puolet menivät houkutuksessa olleen koirapehmolelun harhaan. Meille Riitin kanssa hurjat 12 pistettä lähinnä minun mokistani. 4 vai 5 kymppiä kaiken maailman rintamasuuntavirheistä ja virheaskeleista ja loput -3pisteen virheitä teputuksista. Lisäksi Riitti haukkui pari kertaa ja piippasi osan rataa, eikä ihmekään kun minä jännitin ihan turhaan tiukkaa arvostelua.
Lauantaina olisi myös tuomarimuutoksen takia Iiris Harju, ja en tiedä onko meidän järkeä mennä sinnekään, kun rata tulee varmaan olemaan vaikea, ja itse ei saisi yhtään teputella. Ja minähän teputtelen, kuten yllä tuli taas todistettua. Ja joutuisin vielä menemään paikan päälle julkisilla, kun ei ole autoa käytössä (ensin bussilla Ylöjärvelle ja sieltä vielä reilu 4km kävelyä koepaikalle.
Toinen kisa oli tuomarimuutoksella ja Iiris Harjun. Ei varmaan olisi ilmoittauduttu alunperinkään, kun minun suorittamiseni jännityksessä ei ole riittävän huolellista. Myös rata oli aika haastava, 17 koirasta vain 2 sai tuloksen ja varmaan puolet menivät houkutuksessa olleen koirapehmolelun harhaan. Meille Riitin kanssa hurjat 12 pistettä lähinnä minun mokistani. 4 vai 5 kymppiä kaiken maailman rintamasuuntavirheistä ja virheaskeleista ja loput -3pisteen virheitä teputuksista. Lisäksi Riitti haukkui pari kertaa ja piippasi osan rataa, eikä ihmekään kun minä jännitin ihan turhaan tiukkaa arvostelua.
Lauantaina olisi myös tuomarimuutoksen takia Iiris Harju, ja en tiedä onko meidän järkeä mennä sinnekään, kun rata tulee varmaan olemaan vaikea, ja itse ei saisi yhtään teputella. Ja minähän teputtelen, kuten yllä tuli taas todistettua. Ja joutuisin vielä menemään paikan päälle julkisilla, kun ei ole autoa käytössä (ensin bussilla Ylöjärvelle ja sieltä vielä reilu 4km kävelyä koepaikalle.
tiistai 29. joulukuuta 2015
Unafficial Rally Challenge
Osallistutaan Riitin kanssa viimeisillä virikeseteleillä Rally-Tokon MölliCuppiin Koirakoutsilla. Tavoitteena meillä on lähinnä treenata sitä koesuorituksen virettä, ja palkata jos menee hyvin, ei niinkään harjoitella palkkaamattomuutta.
Riitti oli viime viikon mölli-rallykisoissa lähes äänetön! Pientä keskustelua vinkumalla mun kanssa muutamassa istumis-käännöksessä, mutta ei yhtään haukahdusta! Saatiin hylsy kun neljä liikettä meni TVÄ -10, herran kuono ehti käydä väärällä puolella minua ainakin liikkeissä pyörähdys molemmat oikeaan, edestä takakautta oikealle seuraamisessa siirtymisessä, sekä pujottelu oikeaan ja kerran minä pyörin väärään suuntaan jossain kukkasessa. Mutta sillä ei oo mitään väliä kun tavoitteena oli pitää mielentila oikeana, ei edes otettu uusimisia noihin, kun se ei ollut tarkoitus tässä treenissä. Noiden lisäksi pari -1p minun mokien takia ja -3p jostain väärästä ajoituksesta tms, lopputulema muistaakseni 52p. Tässä välissä ennen paikallaoloa Riitin vire oli hieman kohonnut (mahdollisesti johtuen loppusuoran juoksuosuudesta), mutta sain sen rauhoitettua täysin ennen paikallaoloa. Oma tuntuma oli sellainen, että 95p suoritus olisi ollut hyvinkin mahdollinen hieman suuremmalla huolellisuudella. Yhdenkään liikkeen osalta ei tuntunut siltä että tästä meidän ei olisi mahdollista suoriutua täysin pistein. Kun tähän mennessä ei oo vielä kertaakaan tuntunut siltä koetilanteessa! Wuhuu! Riitti oli myös paikallaolossa hyvässä rauhallisessa vireessä, ei yrittänyt kiivetä ajanottajan syliin, eikä piipannut. Myöskin kehästä poistuessa Riitin vire oli levollinen.
Tänään uudestaan mölleilemään tavoitteena myös rauhallinen suoritus välittämättä kylttien varsinaisesta suorittamisesta, ja ensviikolla ois sitten kahdet viralliset kisat. Joissa tavoitteena sekä rauhallinen suoritus että myös ne oikeat kyltit! Ajattelin myös, että en uusi kisoissa jos vaan pysytään siinä yli 70 pisteessä, koska uusiminen kiihdyttää Riittiä. Jännää.
Viimepäivien treeniohjelmaan kuuluu käskytetyn seuraamispaikan säilyttäminen, eteentulot ja sivulle siirtymät sekä riittävä rauhallisuus suorittamisessa.
Ja ennen mestariluokkaa siirrytään treenailemaan uusia liikkeitä, varmuutta ja etenkin oikealla seuraamisessa tapahtuvaa takapää käyttöä.
Pojat ovat käyneet uimassa Nokian koirauimalassa, ja etenkin Käämi on treenannut kiritystä. Tavoitteena olisi saada Käämille lisää vauhtia ja voimaa uintiin.
Riitti oli viime viikon mölli-rallykisoissa lähes äänetön! Pientä keskustelua vinkumalla mun kanssa muutamassa istumis-käännöksessä, mutta ei yhtään haukahdusta! Saatiin hylsy kun neljä liikettä meni TVÄ -10, herran kuono ehti käydä väärällä puolella minua ainakin liikkeissä pyörähdys molemmat oikeaan, edestä takakautta oikealle seuraamisessa siirtymisessä, sekä pujottelu oikeaan ja kerran minä pyörin väärään suuntaan jossain kukkasessa. Mutta sillä ei oo mitään väliä kun tavoitteena oli pitää mielentila oikeana, ei edes otettu uusimisia noihin, kun se ei ollut tarkoitus tässä treenissä. Noiden lisäksi pari -1p minun mokien takia ja -3p jostain väärästä ajoituksesta tms, lopputulema muistaakseni 52p. Tässä välissä ennen paikallaoloa Riitin vire oli hieman kohonnut (mahdollisesti johtuen loppusuoran juoksuosuudesta), mutta sain sen rauhoitettua täysin ennen paikallaoloa. Oma tuntuma oli sellainen, että 95p suoritus olisi ollut hyvinkin mahdollinen hieman suuremmalla huolellisuudella. Yhdenkään liikkeen osalta ei tuntunut siltä että tästä meidän ei olisi mahdollista suoriutua täysin pistein. Kun tähän mennessä ei oo vielä kertaakaan tuntunut siltä koetilanteessa! Wuhuu! Riitti oli myös paikallaolossa hyvässä rauhallisessa vireessä, ei yrittänyt kiivetä ajanottajan syliin, eikä piipannut. Myöskin kehästä poistuessa Riitin vire oli levollinen.
Tänään uudestaan mölleilemään tavoitteena myös rauhallinen suoritus välittämättä kylttien varsinaisesta suorittamisesta, ja ensviikolla ois sitten kahdet viralliset kisat. Joissa tavoitteena sekä rauhallinen suoritus että myös ne oikeat kyltit! Ajattelin myös, että en uusi kisoissa jos vaan pysytään siinä yli 70 pisteessä, koska uusiminen kiihdyttää Riittiä. Jännää.
Viimepäivien treeniohjelmaan kuuluu käskytetyn seuraamispaikan säilyttäminen, eteentulot ja sivulle siirtymät sekä riittävä rauhallisuus suorittamisessa.
Ja ennen mestariluokkaa siirrytään treenailemaan uusia liikkeitä, varmuutta ja etenkin oikealla seuraamisessa tapahtuvaa takapää käyttöä.
Pojat ovat käyneet uimassa Nokian koirauimalassa, ja etenkin Käämi on treenannut kiritystä. Tavoitteena olisi saada Käämille lisää vauhtia ja voimaa uintiin.
tiistai 22. joulukuuta 2015
maanantai 23. marraskuuta 2015
Kylpylävieraat
Käytiin sunnuntaina poikien kanssa Tampereen kylpylässä. Vai oliko se Tampereen Koirauimala. Uimalassa parasta on kotia paremmat pesupaikat, hintaan kuuluvat shampoot, kunnolliset kuivausvälineet ja ennenkaikkea se kaikki kura, karva ja märät pyyhkeet jää jonnekin muualle kuin omaan kylppäriin. Plussaa on myös se, että pojista on ihana uida.
Erilaiseen ramppiin tutustumisen jälkeen molemmat uivat puoli tuntia ihan vapaauinnilla, välillä rampilla käyden.
En heittele pojille leluja, saavat uida ihan vapaasti, koska silloin se uimatahti on koiran valitsema, lihaskuntoa ylläpitävä, ja kumpikaan ei vedä itseään piippuun. Käämille heitin loppuun pari kertaa palloa kun se on niin söpö palloa noutaessaan.
Eiköhän me käydä useamminkin talvella.
Ollaan rallattu joka viikko, ja hyvin edistyy temput. Ehkäpä tammikuussa voisi katsella Riitille seuraavia kisoja.
Fiilis vaihtelee ralli-innostuksen ja rallimasennuksen välillä. Joskus tuntuu että on toivotonta saada ikinä 95 pistettä mestariluokasta, kun aina on joku takajalan paikka tai oma suorituspaikka väärä, koiran rintamalinja väärä, Riitti ehtii tehdä tehtävänsä nopeammin kuin minä omani tai ylipäätään itse mokaa jonkun tehtävän. Ralli on kyllä 100 kertaa vaikeampaa kuin toko, vaikka rallin juuri pitäisi olla se tokoa rennompi versio. Toisaalta taas välillä kun menee kaikki nappiin, niin vire, itse suoritus, kuin huolellisuus, niin sitten tulee tosi hyvä fiilis. Ei me vielä luovuteta, uhoan aina treeneissäkin, että kyllä me vielä toiset 9,5 vuotta harjoitellaan, ja että kyllä Riitti sitten iän myötä rauhoittuu, niin minäkin ehdin pyöriä samaa tahtia kuin se.
Sellainen neuvo saatiin, että Riitille pitäisi opettaa tämä muotitemppu luopuminen. Kivaa kun on kokonaan uusia opetettavia asioita!
Ennenkaikkea Tehoryhmäläisten kouluttaminen on ollut antoisaa. Taitavia koiria ja innokkaita ohjaajia, ja he edistyvät hurjaa tahtia. Joka kerta saa syödä muffinsseja... Nams!
Erilaiseen ramppiin tutustumisen jälkeen molemmat uivat puoli tuntia ihan vapaauinnilla, välillä rampilla käyden.
Ollaan rallattu joka viikko, ja hyvin edistyy temput. Ehkäpä tammikuussa voisi katsella Riitille seuraavia kisoja.
Fiilis vaihtelee ralli-innostuksen ja rallimasennuksen välillä. Joskus tuntuu että on toivotonta saada ikinä 95 pistettä mestariluokasta, kun aina on joku takajalan paikka tai oma suorituspaikka väärä, koiran rintamalinja väärä, Riitti ehtii tehdä tehtävänsä nopeammin kuin minä omani tai ylipäätään itse mokaa jonkun tehtävän. Ralli on kyllä 100 kertaa vaikeampaa kuin toko, vaikka rallin juuri pitäisi olla se tokoa rennompi versio. Toisaalta taas välillä kun menee kaikki nappiin, niin vire, itse suoritus, kuin huolellisuus, niin sitten tulee tosi hyvä fiilis. Ei me vielä luovuteta, uhoan aina treeneissäkin, että kyllä me vielä toiset 9,5 vuotta harjoitellaan, ja että kyllä Riitti sitten iän myötä rauhoittuu, niin minäkin ehdin pyöriä samaa tahtia kuin se.
Sellainen neuvo saatiin, että Riitille pitäisi opettaa tämä muotitemppu luopuminen. Kivaa kun on kokonaan uusia opetettavia asioita!
Ennenkaikkea Tehoryhmäläisten kouluttaminen on ollut antoisaa. Taitavia koiria ja innokkaita ohjaajia, ja he edistyvät hurjaa tahtia. Joka kerta saa syödä muffinsseja... Nams!
torstai 8. lokakuuta 2015
Pakkasen huurtamaa syysrallia
Tamskin rallit ovat pyörähtäneet käyntiin, ja siinä ohessa on käyty Koirakoutsilla Rallin teemapäivillä harjoittelemassa.
Eilenteemana oli puolen vaihdot, jalkojen läpi, etukautta ja takakautta. Riitillä on tässä ongelmana yliyrittäminen, eli se vaihtaa kiltisti kyllä käskystä puolta, mutta vaihtaa heti takaisin tuplapalkan toivossa. Voi olla että itse seuraaminen ei ole riittävän vahva, koska myönnän, viimeiseen 2 vuoteen en ole varmaankaan kertaakaan palkannut seuraamisesta, aina ainoastaan tempusta. Ja ompas kummaa että ne temput sitten nostaa vähän kierroksia. Itse puolenvaihdoista lähinnä takakautta vaihto on sellainen missä eka käsky voi jäädä noudattamatta, ja siinäkin auttaisi jos valmistelisin tehtävään kunnolla, enkä vaan hutaisisi suorituspaikalla mitä sattuu. Tehtiin kaikkia puolenvaihtoja yksittäisinä ja lopuksi radalla, joka ei ollut mikään vaikea.
Maria kehui minua että suhtaudun Riitin satunnaiseen pöllöilyyn erittäin kärsivällisesti täysin huomioimatta jättämällä ja kehun kauniisti oikeissa tilanteissa ja ohjausta on miellyttävää katsoa. Mutta Maria myös sanoi, että voisin puuttua Riitin seuraa-käskyn noudattamatta jättämiseen pienellä kröhöm-huomautuksella tai vastaavalla, koska ihan oikeasti 9,5v tokovalio osaa seuraamiskäskyn. Mentiin kyseiset tilanteet kuitenkin läpi vain pilkkomalla pienempiin osiin ja rakentamalla niistä kokonaisuudet ja saatiin viimeiset suoritukset näyttämään jo oikein hyvältä.
Pohdiskelin tätä rallien jälkeen ja päädyin siihen että jatketaan tällä samalla metodilla millä on nyt mentykin. Riitti on nuorena kuullut ihan riittävästi huomauttelua (pääasiassa minun taitamattomuudesta johtuen ja täysin väärissä tilanteissa), ja ralli on meidän molempien hyvän mielen laji. Jos me ei hyvällä päästä eteenpäin, niin meille riittää sitten vähempi. En voi tietää että onko R jättänyt noudattamatta käskyä koska se ei kuullut tai nähnyt sitä, vai oliko kyse motivaation puutteesta. Epäilen jälkimmäistä, koska tosiaan palkkaus on ollut nyt ehdottomasti väärissä tilanteissa seuraamista ajatellen. Siksipä minä aion parantaa itseäni ohjaajana ja palkata enemmän seuraamisista, ja rakentaa niistä suorituksista valmiita rataa ajatellen, ei vain yksittäisinä temppuina. Jos koiralla on motivaatio kunnossa, lopputulos voi olla oikein hyvä, ihan ilman että huomautan noista sen pöllöilyistä. Jos se ei auta, niin tämän ikäisellä koiralla voi jo hyvin olla ongelmia myös kuulossa, näössä tai kropan jäykkyydessä, ehkä se ei siksi halua käskyä noudattaa. Joten hyvällä jatketaan.
Maria sanoi myös että Riitti kaipaisi erottelutreeniä. Tämä on sellainen mitä se todellakin kaipaa, ja minkä olen myös täysin unohtanut. Käämille erottelutreeniä on tehty kokoajan treenien ohessa, Riitin ainoat erottelutreenit on ollut istuminen ja seisominen, ja siinäkin edellisestä on aikaa vähintään 2,5 vuotta. Eli nyt erottelutreeniä näihin vaikeimpiin asioihin. Erotteluina tarvitaan ainakin oikean ja vasemman seuraamiskäskyjä, sen voisi toteuttaa kutsuina koira minun takana ja edessä sekä seuraamisen yhteydessä esim jäävistä liikkeistä. Ja noita puolenvaihtoja, etu ja takakautta sekä jalkojen välistä seuraamisen yhteydessä. Loppuvuodesta vedän Tehotreenaajille Muistipeliä, ja tämä voisi olla hyvä teema myös sinne. Toiseksi muistipeliteemaksi olen ajatellut pyörityksiä (kyltit 20-23, 50-51 ja 72-77). Ensviikon teemana oli asenne ja lähdöt, tässä käydään varmaankin läpi vähän sitä ensimmäistä kylttiä, mitä siinä tapahtuu, miten siihen kisoissa tullaan jotta koiralla on ajatus siinä suorituksessa ja ehkä vähän ohjaajankin asennetta, jos kisaaminen jännittää. Enskuussa taisi olla teemana peruutukset, tehdään varmaan näiden kahden varsinaisen peruutuskyltin lisäksi paria muuta kylttiä, jossa koira käytännössä peruuttaa, eli käännöksiä vasempaan koiran seuratessa vasemmalla ja oikeaan seuratessa oikealla.
Kotona meillä on tiukka treeni menossa koirien sijaan lapsella. Pian 1,5v osaa pinota omat kirjansa ja kerätä lelut lelukoriin iltaisin (ja levittää vielä pari kertaa uudestaan ennen nukahtamista), harjata koiria, palkata niitä kynsien leikkuun yhteydessä (koirien mielestä juuri sopivasti tulee palkkaa, emännästä vähän liikaa), lenkittää koiria (tosin joudun työntämään rattaita missä lapsi on, mutta lapsi huolehtii hihnoista, paitsi vähän unohtuu jos näkee hiekkalaatikon tai keinun tai auton tai...), tyhjentää tiskikoneen (jos nostelen astiat yläkaappeihin) ja täyttää tiskikoneeseen hänelle ojennetut haarukat ja lusikat, sekä painaa sen päälle, joskus jo ennen kuin on ehtinyt täyttää koneen. Lisäksi hän osaa täyttää pyykinpesukoneen, laittaa päälle (on niin mukavaa kun se yksi sukka on siellä itsekseen peseytymässä seuraavat 2h), tyhjentää sen (lattialle tottakai), ja ojentaa pyykit narulle ripustettavaksi. Opettelun alla on haravointi ja imurointi (imurin käynnistys onnistuu jo, se on kuulkaas niin mukavaa imuroida kun vähän väliä imuri sammuu ja menee päälle kuin itsekseen), pölyjen pyyhkiminen sujuu jo oikein hyvin jos ei odota liian huolellista lopputulosta. Helpottaa kunhan lapsi oppii kävelemään, nyt joutuu imuroimaan istualteen, niin se käsitellyn lattiapinta-alan määrä on melko ymmärrettävistä syistä rajallinen. Seuraavaksi ajattelin opettaa ruoanlaittoa ja leipomista, pitää ensin vaan vuorata keittiö muovilla ja pyyhkeillä... Tässähän voi pian itse vaan istua sohvalla ja juoda kahvia kun kotityöt hoituu suit sait itsekseen! Joku väitti että lapset lisäävät kotitöiden määrää, mutta minusta nämä näyttäisivät vähentyvän huomattavasti.
Eilenteemana oli puolen vaihdot, jalkojen läpi, etukautta ja takakautta. Riitillä on tässä ongelmana yliyrittäminen, eli se vaihtaa kiltisti kyllä käskystä puolta, mutta vaihtaa heti takaisin tuplapalkan toivossa. Voi olla että itse seuraaminen ei ole riittävän vahva, koska myönnän, viimeiseen 2 vuoteen en ole varmaankaan kertaakaan palkannut seuraamisesta, aina ainoastaan tempusta. Ja ompas kummaa että ne temput sitten nostaa vähän kierroksia. Itse puolenvaihdoista lähinnä takakautta vaihto on sellainen missä eka käsky voi jäädä noudattamatta, ja siinäkin auttaisi jos valmistelisin tehtävään kunnolla, enkä vaan hutaisisi suorituspaikalla mitä sattuu. Tehtiin kaikkia puolenvaihtoja yksittäisinä ja lopuksi radalla, joka ei ollut mikään vaikea.
Maria kehui minua että suhtaudun Riitin satunnaiseen pöllöilyyn erittäin kärsivällisesti täysin huomioimatta jättämällä ja kehun kauniisti oikeissa tilanteissa ja ohjausta on miellyttävää katsoa. Mutta Maria myös sanoi, että voisin puuttua Riitin seuraa-käskyn noudattamatta jättämiseen pienellä kröhöm-huomautuksella tai vastaavalla, koska ihan oikeasti 9,5v tokovalio osaa seuraamiskäskyn. Mentiin kyseiset tilanteet kuitenkin läpi vain pilkkomalla pienempiin osiin ja rakentamalla niistä kokonaisuudet ja saatiin viimeiset suoritukset näyttämään jo oikein hyvältä.
Pohdiskelin tätä rallien jälkeen ja päädyin siihen että jatketaan tällä samalla metodilla millä on nyt mentykin. Riitti on nuorena kuullut ihan riittävästi huomauttelua (pääasiassa minun taitamattomuudesta johtuen ja täysin väärissä tilanteissa), ja ralli on meidän molempien hyvän mielen laji. Jos me ei hyvällä päästä eteenpäin, niin meille riittää sitten vähempi. En voi tietää että onko R jättänyt noudattamatta käskyä koska se ei kuullut tai nähnyt sitä, vai oliko kyse motivaation puutteesta. Epäilen jälkimmäistä, koska tosiaan palkkaus on ollut nyt ehdottomasti väärissä tilanteissa seuraamista ajatellen. Siksipä minä aion parantaa itseäni ohjaajana ja palkata enemmän seuraamisista, ja rakentaa niistä suorituksista valmiita rataa ajatellen, ei vain yksittäisinä temppuina. Jos koiralla on motivaatio kunnossa, lopputulos voi olla oikein hyvä, ihan ilman että huomautan noista sen pöllöilyistä. Jos se ei auta, niin tämän ikäisellä koiralla voi jo hyvin olla ongelmia myös kuulossa, näössä tai kropan jäykkyydessä, ehkä se ei siksi halua käskyä noudattaa. Joten hyvällä jatketaan.
Maria sanoi myös että Riitti kaipaisi erottelutreeniä. Tämä on sellainen mitä se todellakin kaipaa, ja minkä olen myös täysin unohtanut. Käämille erottelutreeniä on tehty kokoajan treenien ohessa, Riitin ainoat erottelutreenit on ollut istuminen ja seisominen, ja siinäkin edellisestä on aikaa vähintään 2,5 vuotta. Eli nyt erottelutreeniä näihin vaikeimpiin asioihin. Erotteluina tarvitaan ainakin oikean ja vasemman seuraamiskäskyjä, sen voisi toteuttaa kutsuina koira minun takana ja edessä sekä seuraamisen yhteydessä esim jäävistä liikkeistä. Ja noita puolenvaihtoja, etu ja takakautta sekä jalkojen välistä seuraamisen yhteydessä. Loppuvuodesta vedän Tehotreenaajille Muistipeliä, ja tämä voisi olla hyvä teema myös sinne. Toiseksi muistipeliteemaksi olen ajatellut pyörityksiä (kyltit 20-23, 50-51 ja 72-77). Ensviikon teemana oli asenne ja lähdöt, tässä käydään varmaankin läpi vähän sitä ensimmäistä kylttiä, mitä siinä tapahtuu, miten siihen kisoissa tullaan jotta koiralla on ajatus siinä suorituksessa ja ehkä vähän ohjaajankin asennetta, jos kisaaminen jännittää. Enskuussa taisi olla teemana peruutukset, tehdään varmaan näiden kahden varsinaisen peruutuskyltin lisäksi paria muuta kylttiä, jossa koira käytännössä peruuttaa, eli käännöksiä vasempaan koiran seuratessa vasemmalla ja oikeaan seuratessa oikealla.
Kotona meillä on tiukka treeni menossa koirien sijaan lapsella. Pian 1,5v osaa pinota omat kirjansa ja kerätä lelut lelukoriin iltaisin (ja levittää vielä pari kertaa uudestaan ennen nukahtamista), harjata koiria, palkata niitä kynsien leikkuun yhteydessä (koirien mielestä juuri sopivasti tulee palkkaa, emännästä vähän liikaa), lenkittää koiria (tosin joudun työntämään rattaita missä lapsi on, mutta lapsi huolehtii hihnoista, paitsi vähän unohtuu jos näkee hiekkalaatikon tai keinun tai auton tai...), tyhjentää tiskikoneen (jos nostelen astiat yläkaappeihin) ja täyttää tiskikoneeseen hänelle ojennetut haarukat ja lusikat, sekä painaa sen päälle, joskus jo ennen kuin on ehtinyt täyttää koneen. Lisäksi hän osaa täyttää pyykinpesukoneen, laittaa päälle (on niin mukavaa kun se yksi sukka on siellä itsekseen peseytymässä seuraavat 2h), tyhjentää sen (lattialle tottakai), ja ojentaa pyykit narulle ripustettavaksi. Opettelun alla on haravointi ja imurointi (imurin käynnistys onnistuu jo, se on kuulkaas niin mukavaa imuroida kun vähän väliä imuri sammuu ja menee päälle kuin itsekseen), pölyjen pyyhkiminen sujuu jo oikein hyvin jos ei odota liian huolellista lopputulosta. Helpottaa kunhan lapsi oppii kävelemään, nyt joutuu imuroimaan istualteen, niin se käsitellyn lattiapinta-alan määrä on melko ymmärrettävistä syistä rajallinen. Seuraavaksi ajattelin opettaa ruoanlaittoa ja leipomista, pitää ensin vaan vuorata keittiö muovilla ja pyyhkeillä... Tässähän voi pian itse vaan istua sohvalla ja juoda kahvia kun kotityöt hoituu suit sait itsekseen! Joku väitti että lapset lisäävät kotitöiden määrää, mutta minusta nämä näyttäisivät vähentyvän huomattavasti.
keskiviikko 16. syyskuuta 2015
Talven Rallikausi avattu!
Riitti oli ekaa kertaa sitten helmikuun ihan oikeissa rallytokotreeneissä. Koska mulla on liikuntaseteleitä menossa vanhaksi vuodenvaihteessa, niin pitää tuhlata ne jonnekin, ja mikäs sen parempi kuin tuhlauspaikka kuin koiratreenit.
Koirakoutsilla Maria piti meille tunnin teemana peruutukset seuraamisen yhteydessä ja ohjaajasta poispäin. Riitti osaa itse peruuttamisen hyvin, eikä matka ole sille ongelma, mutta sen suurin ongelma on siirtymiset. Kuten muissakin liikkeissä, sen siirtymän aikana pitää ehtiä ottamaan haltuun se parhaimmillaan edellisellä tehtävällä kiihtynyt koira, rauhottamaan se, ja valmistelemaan se seuraavan tehtävän vaatimaan asentoon 3-5 askeleen aikana samalla eteenpäin kävellen. Se siirtymä on täydellinen hetki nykäistä peppu maahan tai kääntää kroppaa 45 astetta väärään suuntaan, ja -10p on taattu.
Olin ajatellut tehdä edestä peruuttamaan lähdön siten että pysäytän Riitin seisomaan, mutta Maria oli sitä mieltä että ehdottomasti vauhdista. Kokeiltiin molempia, seisomaan pysäytyksellä suoritus on huolellisempi mutta riski istumiseen on suurempi, ilman pysäytystä taas on riskinä että kroppa on 45 astetta väärään suuntaan. Täytyy vähän katsella ja analysoida kisavideoita, että miten helposti tuosta saa sen -10, jos koira ei peruutakaan ekaa askelta vaan tekee pohkeenväistöä. Saatiin hyvät ohjeet siirtymän palasteluun pienempiin osiin, ja siitähän ne onnistumiset sitten lähti. Mulla tulee aina välillä vaadittua Riitiltä vähän liikaa koska kyllähän tuon ikäinen osaa, mutta tottakai sille pitäisi palastella asiat ihan yhtälailla kuin Käämillekin. Kokeiltiin tätä vauhdista suorittamista myös radalla, ja hyvin onnistui. Täytyy nyt miettiä että kummin me se tehdään, pysäytyksellä vai ilman.
Sitten se seuraamisesta peruuttaminen, Riitti osaa tässäkin tekniikan hyvin, mutta ongelmana on se samainen siirtymä. Saatiin hyvät ohjeet valmisteleviin, että mitä sääntöjen puitteissa voi tehdä (rytmin muutokset&käsimerkit) ja mitä ei (vartaloavut). Sain myös ohjeen selkeyttää käskytystä, mutta Riitti toimii minusta paremmin mitä vähemmän käskyjä annan, joten mennään nyt edelleen mahdollisimman vähillä käskyillä. Se on oppinut tokossa, että seuraamisessa on vain aloituskäsky ja sitten seurataan, eikä höpötellä. Ratatreenissä onnistuin mokaamaan peruutuksen peruuttamalla 4 askelta vaaditun 3 sijaan, ja siitäkin olisi -10p tullut. Voi huoh! Tokon EVL:n rentoutta tulee välillä ikävä...
Lisäksi minun kropan vinoutta hinkattiin paljon, koska olen ihan ihme asennossa joissain liikkeissä, kun yhtään ei saa itse puoltaa, poikittaa tai kumarrella. Koiraan tuolla ei onneksi ollut vaikutusta, mutta tuomarihan siitä pisteitä ottaisi pois varmasti. Ollaan menossa Marian oppeihin tulevilla viikoilla tehotreenaamaan kääntymisiä (eli pepputyöskentelyä) ja voittajan&mestariluokan puolenvaihtoja. Ajattelin käydä myös muutamat rallyn ratatreenit loka-joulukuussa noilla lopuilla vanhaksi menevillä virikeseteleillä.
Päästiin Tamskin Rallytokon valmennusryhmään, eli vietetään talven torstai-illat Rallytokon parissa. Siellä onkin mukana Riitin puoliveli Aron, mukavaa nähdä sukulaisia! Tämän ansiosta päästään myös parina perjantai-iltana vetämään tavoitteellisten rallitokoilijoiden ryhmiä, sekin on mukavaa. Olen jo pidemmän aikaa tarjoutunut useammalle seuralle vetämään tavoitteellisten treenaajien tokoa, mutta yksikään seura ei ole ennen tätä innostunut asiasta. Vielä kun saa organisoitua lapsen hoitokuviot noille muutamille perjantai-illoille.
Koirakoutsilla Maria piti meille tunnin teemana peruutukset seuraamisen yhteydessä ja ohjaajasta poispäin. Riitti osaa itse peruuttamisen hyvin, eikä matka ole sille ongelma, mutta sen suurin ongelma on siirtymiset. Kuten muissakin liikkeissä, sen siirtymän aikana pitää ehtiä ottamaan haltuun se parhaimmillaan edellisellä tehtävällä kiihtynyt koira, rauhottamaan se, ja valmistelemaan se seuraavan tehtävän vaatimaan asentoon 3-5 askeleen aikana samalla eteenpäin kävellen. Se siirtymä on täydellinen hetki nykäistä peppu maahan tai kääntää kroppaa 45 astetta väärään suuntaan, ja -10p on taattu.
Olin ajatellut tehdä edestä peruuttamaan lähdön siten että pysäytän Riitin seisomaan, mutta Maria oli sitä mieltä että ehdottomasti vauhdista. Kokeiltiin molempia, seisomaan pysäytyksellä suoritus on huolellisempi mutta riski istumiseen on suurempi, ilman pysäytystä taas on riskinä että kroppa on 45 astetta väärään suuntaan. Täytyy vähän katsella ja analysoida kisavideoita, että miten helposti tuosta saa sen -10, jos koira ei peruutakaan ekaa askelta vaan tekee pohkeenväistöä. Saatiin hyvät ohjeet siirtymän palasteluun pienempiin osiin, ja siitähän ne onnistumiset sitten lähti. Mulla tulee aina välillä vaadittua Riitiltä vähän liikaa koska kyllähän tuon ikäinen osaa, mutta tottakai sille pitäisi palastella asiat ihan yhtälailla kuin Käämillekin. Kokeiltiin tätä vauhdista suorittamista myös radalla, ja hyvin onnistui. Täytyy nyt miettiä että kummin me se tehdään, pysäytyksellä vai ilman.
Sitten se seuraamisesta peruuttaminen, Riitti osaa tässäkin tekniikan hyvin, mutta ongelmana on se samainen siirtymä. Saatiin hyvät ohjeet valmisteleviin, että mitä sääntöjen puitteissa voi tehdä (rytmin muutokset&käsimerkit) ja mitä ei (vartaloavut). Sain myös ohjeen selkeyttää käskytystä, mutta Riitti toimii minusta paremmin mitä vähemmän käskyjä annan, joten mennään nyt edelleen mahdollisimman vähillä käskyillä. Se on oppinut tokossa, että seuraamisessa on vain aloituskäsky ja sitten seurataan, eikä höpötellä. Ratatreenissä onnistuin mokaamaan peruutuksen peruuttamalla 4 askelta vaaditun 3 sijaan, ja siitäkin olisi -10p tullut. Voi huoh! Tokon EVL:n rentoutta tulee välillä ikävä...
Lisäksi minun kropan vinoutta hinkattiin paljon, koska olen ihan ihme asennossa joissain liikkeissä, kun yhtään ei saa itse puoltaa, poikittaa tai kumarrella. Koiraan tuolla ei onneksi ollut vaikutusta, mutta tuomarihan siitä pisteitä ottaisi pois varmasti. Ollaan menossa Marian oppeihin tulevilla viikoilla tehotreenaamaan kääntymisiä (eli pepputyöskentelyä) ja voittajan&mestariluokan puolenvaihtoja. Ajattelin käydä myös muutamat rallyn ratatreenit loka-joulukuussa noilla lopuilla vanhaksi menevillä virikeseteleillä.
Päästiin Tamskin Rallytokon valmennusryhmään, eli vietetään talven torstai-illat Rallytokon parissa. Siellä onkin mukana Riitin puoliveli Aron, mukavaa nähdä sukulaisia! Tämän ansiosta päästään myös parina perjantai-iltana vetämään tavoitteellisten rallitokoilijoiden ryhmiä, sekin on mukavaa. Olen jo pidemmän aikaa tarjoutunut useammalle seuralle vetämään tavoitteellisten treenaajien tokoa, mutta yksikään seura ei ole ennen tätä innostunut asiasta. Vielä kun saa organisoitua lapsen hoitokuviot noille muutamille perjantai-illoille.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)