Riitti oli ekaa kertaa sitten helmikuun ihan oikeissa rallytokotreeneissä. Koska mulla on liikuntaseteleitä menossa vanhaksi vuodenvaihteessa, niin pitää tuhlata ne jonnekin, ja mikäs sen parempi kuin tuhlauspaikka kuin koiratreenit.
Koirakoutsilla Maria piti meille tunnin teemana peruutukset seuraamisen yhteydessä ja ohjaajasta poispäin. Riitti osaa itse peruuttamisen hyvin, eikä matka ole sille ongelma, mutta sen suurin ongelma on siirtymiset. Kuten muissakin liikkeissä, sen siirtymän aikana pitää ehtiä ottamaan haltuun se parhaimmillaan edellisellä tehtävällä kiihtynyt koira, rauhottamaan se, ja valmistelemaan se seuraavan tehtävän vaatimaan asentoon 3-5 askeleen aikana samalla eteenpäin kävellen. Se siirtymä on täydellinen hetki nykäistä peppu maahan tai kääntää kroppaa 45 astetta väärään suuntaan, ja -10p on taattu.
Olin ajatellut tehdä edestä peruuttamaan lähdön siten että pysäytän Riitin seisomaan, mutta Maria oli sitä mieltä että ehdottomasti vauhdista. Kokeiltiin molempia, seisomaan pysäytyksellä suoritus on huolellisempi mutta riski istumiseen on suurempi, ilman pysäytystä taas on riskinä että kroppa on 45 astetta väärään suuntaan. Täytyy vähän katsella ja analysoida kisavideoita, että miten helposti tuosta saa sen -10, jos koira ei peruutakaan ekaa askelta vaan tekee pohkeenväistöä. Saatiin hyvät ohjeet siirtymän palasteluun pienempiin osiin, ja siitähän ne onnistumiset sitten lähti. Mulla tulee aina välillä vaadittua Riitiltä vähän liikaa koska kyllähän tuon ikäinen osaa, mutta tottakai sille pitäisi palastella asiat ihan yhtälailla kuin Käämillekin. Kokeiltiin tätä vauhdista suorittamista myös radalla, ja hyvin onnistui. Täytyy nyt miettiä että kummin me se tehdään, pysäytyksellä vai ilman.
Sitten se seuraamisesta peruuttaminen, Riitti osaa tässäkin tekniikan hyvin, mutta ongelmana on se samainen siirtymä. Saatiin hyvät ohjeet valmisteleviin, että mitä sääntöjen puitteissa voi tehdä (rytmin muutokset&käsimerkit) ja mitä ei (vartaloavut). Sain myös ohjeen selkeyttää käskytystä, mutta Riitti toimii minusta paremmin mitä vähemmän käskyjä annan, joten mennään nyt edelleen mahdollisimman vähillä käskyillä. Se on oppinut tokossa, että seuraamisessa on vain aloituskäsky ja sitten seurataan, eikä höpötellä. Ratatreenissä onnistuin mokaamaan peruutuksen peruuttamalla 4 askelta vaaditun 3 sijaan, ja siitäkin olisi -10p tullut. Voi huoh! Tokon EVL:n rentoutta tulee välillä ikävä...
Lisäksi minun kropan vinoutta hinkattiin paljon, koska olen ihan ihme asennossa joissain liikkeissä, kun yhtään ei saa itse puoltaa, poikittaa tai kumarrella. Koiraan tuolla ei onneksi ollut vaikutusta, mutta tuomarihan siitä pisteitä ottaisi pois varmasti. Ollaan menossa Marian oppeihin tulevilla viikoilla tehotreenaamaan kääntymisiä (eli pepputyöskentelyä) ja voittajan&mestariluokan puolenvaihtoja. Ajattelin käydä myös muutamat rallyn ratatreenit loka-joulukuussa noilla lopuilla vanhaksi menevillä virikeseteleillä.
Päästiin Tamskin Rallytokon valmennusryhmään, eli vietetään talven torstai-illat Rallytokon parissa. Siellä onkin mukana Riitin puoliveli Aron, mukavaa nähdä sukulaisia! Tämän ansiosta päästään myös parina perjantai-iltana vetämään tavoitteellisten rallitokoilijoiden ryhmiä, sekin on mukavaa. Olen jo pidemmän aikaa tarjoutunut useammalle seuralle vetämään tavoitteellisten treenaajien tokoa, mutta yksikään seura ei ole ennen tätä innostunut asiasta. Vielä kun saa organisoitua lapsen hoitokuviot noille muutamille perjantai-illoille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti