Käytiin sunnuntaina poikien kanssa Tampereen kylpylässä. Vai oliko se Tampereen Koirauimala. Uimalassa parasta on kotia paremmat pesupaikat, hintaan kuuluvat shampoot, kunnolliset kuivausvälineet ja ennenkaikkea se kaikki kura, karva ja märät pyyhkeet jää jonnekin muualle kuin omaan kylppäriin. Plussaa on myös se, että pojista on ihana uida.
Erilaiseen ramppiin tutustumisen jälkeen molemmat uivat puoli tuntia ihan vapaauinnilla, välillä rampilla käyden.
En heittele pojille leluja, saavat uida ihan vapaasti, koska silloin se uimatahti on koiran valitsema, lihaskuntoa ylläpitävä, ja kumpikaan ei vedä itseään piippuun. Käämille heitin loppuun pari kertaa palloa kun se on niin söpö palloa noutaessaan.
Eiköhän me käydä useamminkin talvella.
Ollaan rallattu joka viikko, ja hyvin edistyy temput. Ehkäpä tammikuussa voisi katsella Riitille seuraavia kisoja.
Fiilis vaihtelee ralli-innostuksen ja rallimasennuksen välillä. Joskus tuntuu että on toivotonta saada ikinä 95 pistettä mestariluokasta, kun aina on joku takajalan paikka tai oma suorituspaikka väärä, koiran rintamalinja väärä, Riitti ehtii tehdä tehtävänsä nopeammin kuin minä omani tai ylipäätään itse mokaa jonkun tehtävän. Ralli on kyllä 100 kertaa vaikeampaa kuin toko, vaikka rallin juuri pitäisi olla se tokoa rennompi versio. Toisaalta taas välillä kun menee kaikki nappiin, niin vire, itse suoritus, kuin huolellisuus, niin sitten tulee tosi hyvä fiilis. Ei me vielä luovuteta, uhoan aina treeneissäkin, että kyllä me vielä toiset 9,5 vuotta harjoitellaan, ja että kyllä Riitti sitten iän myötä rauhoittuu, niin minäkin ehdin pyöriä samaa tahtia kuin se.
Sellainen neuvo saatiin, että Riitille pitäisi opettaa tämä muotitemppu luopuminen. Kivaa kun on kokonaan uusia opetettavia asioita!
Ennenkaikkea Tehoryhmäläisten kouluttaminen on ollut antoisaa. Taitavia koiria ja innokkaita ohjaajia, ja he edistyvät hurjaa tahtia. Joka kerta saa syödä muffinsseja... Nams!
maanantai 23. marraskuuta 2015
torstai 8. lokakuuta 2015
Pakkasen huurtamaa syysrallia
Tamskin rallit ovat pyörähtäneet käyntiin, ja siinä ohessa on käyty Koirakoutsilla Rallin teemapäivillä harjoittelemassa.
Eilenteemana oli puolen vaihdot, jalkojen läpi, etukautta ja takakautta. Riitillä on tässä ongelmana yliyrittäminen, eli se vaihtaa kiltisti kyllä käskystä puolta, mutta vaihtaa heti takaisin tuplapalkan toivossa. Voi olla että itse seuraaminen ei ole riittävän vahva, koska myönnän, viimeiseen 2 vuoteen en ole varmaankaan kertaakaan palkannut seuraamisesta, aina ainoastaan tempusta. Ja ompas kummaa että ne temput sitten nostaa vähän kierroksia. Itse puolenvaihdoista lähinnä takakautta vaihto on sellainen missä eka käsky voi jäädä noudattamatta, ja siinäkin auttaisi jos valmistelisin tehtävään kunnolla, enkä vaan hutaisisi suorituspaikalla mitä sattuu. Tehtiin kaikkia puolenvaihtoja yksittäisinä ja lopuksi radalla, joka ei ollut mikään vaikea.
Maria kehui minua että suhtaudun Riitin satunnaiseen pöllöilyyn erittäin kärsivällisesti täysin huomioimatta jättämällä ja kehun kauniisti oikeissa tilanteissa ja ohjausta on miellyttävää katsoa. Mutta Maria myös sanoi, että voisin puuttua Riitin seuraa-käskyn noudattamatta jättämiseen pienellä kröhöm-huomautuksella tai vastaavalla, koska ihan oikeasti 9,5v tokovalio osaa seuraamiskäskyn. Mentiin kyseiset tilanteet kuitenkin läpi vain pilkkomalla pienempiin osiin ja rakentamalla niistä kokonaisuudet ja saatiin viimeiset suoritukset näyttämään jo oikein hyvältä.
Pohdiskelin tätä rallien jälkeen ja päädyin siihen että jatketaan tällä samalla metodilla millä on nyt mentykin. Riitti on nuorena kuullut ihan riittävästi huomauttelua (pääasiassa minun taitamattomuudesta johtuen ja täysin väärissä tilanteissa), ja ralli on meidän molempien hyvän mielen laji. Jos me ei hyvällä päästä eteenpäin, niin meille riittää sitten vähempi. En voi tietää että onko R jättänyt noudattamatta käskyä koska se ei kuullut tai nähnyt sitä, vai oliko kyse motivaation puutteesta. Epäilen jälkimmäistä, koska tosiaan palkkaus on ollut nyt ehdottomasti väärissä tilanteissa seuraamista ajatellen. Siksipä minä aion parantaa itseäni ohjaajana ja palkata enemmän seuraamisista, ja rakentaa niistä suorituksista valmiita rataa ajatellen, ei vain yksittäisinä temppuina. Jos koiralla on motivaatio kunnossa, lopputulos voi olla oikein hyvä, ihan ilman että huomautan noista sen pöllöilyistä. Jos se ei auta, niin tämän ikäisellä koiralla voi jo hyvin olla ongelmia myös kuulossa, näössä tai kropan jäykkyydessä, ehkä se ei siksi halua käskyä noudattaa. Joten hyvällä jatketaan.
Maria sanoi myös että Riitti kaipaisi erottelutreeniä. Tämä on sellainen mitä se todellakin kaipaa, ja minkä olen myös täysin unohtanut. Käämille erottelutreeniä on tehty kokoajan treenien ohessa, Riitin ainoat erottelutreenit on ollut istuminen ja seisominen, ja siinäkin edellisestä on aikaa vähintään 2,5 vuotta. Eli nyt erottelutreeniä näihin vaikeimpiin asioihin. Erotteluina tarvitaan ainakin oikean ja vasemman seuraamiskäskyjä, sen voisi toteuttaa kutsuina koira minun takana ja edessä sekä seuraamisen yhteydessä esim jäävistä liikkeistä. Ja noita puolenvaihtoja, etu ja takakautta sekä jalkojen välistä seuraamisen yhteydessä. Loppuvuodesta vedän Tehotreenaajille Muistipeliä, ja tämä voisi olla hyvä teema myös sinne. Toiseksi muistipeliteemaksi olen ajatellut pyörityksiä (kyltit 20-23, 50-51 ja 72-77). Ensviikon teemana oli asenne ja lähdöt, tässä käydään varmaankin läpi vähän sitä ensimmäistä kylttiä, mitä siinä tapahtuu, miten siihen kisoissa tullaan jotta koiralla on ajatus siinä suorituksessa ja ehkä vähän ohjaajankin asennetta, jos kisaaminen jännittää. Enskuussa taisi olla teemana peruutukset, tehdään varmaan näiden kahden varsinaisen peruutuskyltin lisäksi paria muuta kylttiä, jossa koira käytännössä peruuttaa, eli käännöksiä vasempaan koiran seuratessa vasemmalla ja oikeaan seuratessa oikealla.
Kotona meillä on tiukka treeni menossa koirien sijaan lapsella. Pian 1,5v osaa pinota omat kirjansa ja kerätä lelut lelukoriin iltaisin (ja levittää vielä pari kertaa uudestaan ennen nukahtamista), harjata koiria, palkata niitä kynsien leikkuun yhteydessä (koirien mielestä juuri sopivasti tulee palkkaa, emännästä vähän liikaa), lenkittää koiria (tosin joudun työntämään rattaita missä lapsi on, mutta lapsi huolehtii hihnoista, paitsi vähän unohtuu jos näkee hiekkalaatikon tai keinun tai auton tai...), tyhjentää tiskikoneen (jos nostelen astiat yläkaappeihin) ja täyttää tiskikoneeseen hänelle ojennetut haarukat ja lusikat, sekä painaa sen päälle, joskus jo ennen kuin on ehtinyt täyttää koneen. Lisäksi hän osaa täyttää pyykinpesukoneen, laittaa päälle (on niin mukavaa kun se yksi sukka on siellä itsekseen peseytymässä seuraavat 2h), tyhjentää sen (lattialle tottakai), ja ojentaa pyykit narulle ripustettavaksi. Opettelun alla on haravointi ja imurointi (imurin käynnistys onnistuu jo, se on kuulkaas niin mukavaa imuroida kun vähän väliä imuri sammuu ja menee päälle kuin itsekseen), pölyjen pyyhkiminen sujuu jo oikein hyvin jos ei odota liian huolellista lopputulosta. Helpottaa kunhan lapsi oppii kävelemään, nyt joutuu imuroimaan istualteen, niin se käsitellyn lattiapinta-alan määrä on melko ymmärrettävistä syistä rajallinen. Seuraavaksi ajattelin opettaa ruoanlaittoa ja leipomista, pitää ensin vaan vuorata keittiö muovilla ja pyyhkeillä... Tässähän voi pian itse vaan istua sohvalla ja juoda kahvia kun kotityöt hoituu suit sait itsekseen! Joku väitti että lapset lisäävät kotitöiden määrää, mutta minusta nämä näyttäisivät vähentyvän huomattavasti.
Eilenteemana oli puolen vaihdot, jalkojen läpi, etukautta ja takakautta. Riitillä on tässä ongelmana yliyrittäminen, eli se vaihtaa kiltisti kyllä käskystä puolta, mutta vaihtaa heti takaisin tuplapalkan toivossa. Voi olla että itse seuraaminen ei ole riittävän vahva, koska myönnän, viimeiseen 2 vuoteen en ole varmaankaan kertaakaan palkannut seuraamisesta, aina ainoastaan tempusta. Ja ompas kummaa että ne temput sitten nostaa vähän kierroksia. Itse puolenvaihdoista lähinnä takakautta vaihto on sellainen missä eka käsky voi jäädä noudattamatta, ja siinäkin auttaisi jos valmistelisin tehtävään kunnolla, enkä vaan hutaisisi suorituspaikalla mitä sattuu. Tehtiin kaikkia puolenvaihtoja yksittäisinä ja lopuksi radalla, joka ei ollut mikään vaikea.
Maria kehui minua että suhtaudun Riitin satunnaiseen pöllöilyyn erittäin kärsivällisesti täysin huomioimatta jättämällä ja kehun kauniisti oikeissa tilanteissa ja ohjausta on miellyttävää katsoa. Mutta Maria myös sanoi, että voisin puuttua Riitin seuraa-käskyn noudattamatta jättämiseen pienellä kröhöm-huomautuksella tai vastaavalla, koska ihan oikeasti 9,5v tokovalio osaa seuraamiskäskyn. Mentiin kyseiset tilanteet kuitenkin läpi vain pilkkomalla pienempiin osiin ja rakentamalla niistä kokonaisuudet ja saatiin viimeiset suoritukset näyttämään jo oikein hyvältä.
Pohdiskelin tätä rallien jälkeen ja päädyin siihen että jatketaan tällä samalla metodilla millä on nyt mentykin. Riitti on nuorena kuullut ihan riittävästi huomauttelua (pääasiassa minun taitamattomuudesta johtuen ja täysin väärissä tilanteissa), ja ralli on meidän molempien hyvän mielen laji. Jos me ei hyvällä päästä eteenpäin, niin meille riittää sitten vähempi. En voi tietää että onko R jättänyt noudattamatta käskyä koska se ei kuullut tai nähnyt sitä, vai oliko kyse motivaation puutteesta. Epäilen jälkimmäistä, koska tosiaan palkkaus on ollut nyt ehdottomasti väärissä tilanteissa seuraamista ajatellen. Siksipä minä aion parantaa itseäni ohjaajana ja palkata enemmän seuraamisista, ja rakentaa niistä suorituksista valmiita rataa ajatellen, ei vain yksittäisinä temppuina. Jos koiralla on motivaatio kunnossa, lopputulos voi olla oikein hyvä, ihan ilman että huomautan noista sen pöllöilyistä. Jos se ei auta, niin tämän ikäisellä koiralla voi jo hyvin olla ongelmia myös kuulossa, näössä tai kropan jäykkyydessä, ehkä se ei siksi halua käskyä noudattaa. Joten hyvällä jatketaan.
Maria sanoi myös että Riitti kaipaisi erottelutreeniä. Tämä on sellainen mitä se todellakin kaipaa, ja minkä olen myös täysin unohtanut. Käämille erottelutreeniä on tehty kokoajan treenien ohessa, Riitin ainoat erottelutreenit on ollut istuminen ja seisominen, ja siinäkin edellisestä on aikaa vähintään 2,5 vuotta. Eli nyt erottelutreeniä näihin vaikeimpiin asioihin. Erotteluina tarvitaan ainakin oikean ja vasemman seuraamiskäskyjä, sen voisi toteuttaa kutsuina koira minun takana ja edessä sekä seuraamisen yhteydessä esim jäävistä liikkeistä. Ja noita puolenvaihtoja, etu ja takakautta sekä jalkojen välistä seuraamisen yhteydessä. Loppuvuodesta vedän Tehotreenaajille Muistipeliä, ja tämä voisi olla hyvä teema myös sinne. Toiseksi muistipeliteemaksi olen ajatellut pyörityksiä (kyltit 20-23, 50-51 ja 72-77). Ensviikon teemana oli asenne ja lähdöt, tässä käydään varmaankin läpi vähän sitä ensimmäistä kylttiä, mitä siinä tapahtuu, miten siihen kisoissa tullaan jotta koiralla on ajatus siinä suorituksessa ja ehkä vähän ohjaajankin asennetta, jos kisaaminen jännittää. Enskuussa taisi olla teemana peruutukset, tehdään varmaan näiden kahden varsinaisen peruutuskyltin lisäksi paria muuta kylttiä, jossa koira käytännössä peruuttaa, eli käännöksiä vasempaan koiran seuratessa vasemmalla ja oikeaan seuratessa oikealla.
Kotona meillä on tiukka treeni menossa koirien sijaan lapsella. Pian 1,5v osaa pinota omat kirjansa ja kerätä lelut lelukoriin iltaisin (ja levittää vielä pari kertaa uudestaan ennen nukahtamista), harjata koiria, palkata niitä kynsien leikkuun yhteydessä (koirien mielestä juuri sopivasti tulee palkkaa, emännästä vähän liikaa), lenkittää koiria (tosin joudun työntämään rattaita missä lapsi on, mutta lapsi huolehtii hihnoista, paitsi vähän unohtuu jos näkee hiekkalaatikon tai keinun tai auton tai...), tyhjentää tiskikoneen (jos nostelen astiat yläkaappeihin) ja täyttää tiskikoneeseen hänelle ojennetut haarukat ja lusikat, sekä painaa sen päälle, joskus jo ennen kuin on ehtinyt täyttää koneen. Lisäksi hän osaa täyttää pyykinpesukoneen, laittaa päälle (on niin mukavaa kun se yksi sukka on siellä itsekseen peseytymässä seuraavat 2h), tyhjentää sen (lattialle tottakai), ja ojentaa pyykit narulle ripustettavaksi. Opettelun alla on haravointi ja imurointi (imurin käynnistys onnistuu jo, se on kuulkaas niin mukavaa imuroida kun vähän väliä imuri sammuu ja menee päälle kuin itsekseen), pölyjen pyyhkiminen sujuu jo oikein hyvin jos ei odota liian huolellista lopputulosta. Helpottaa kunhan lapsi oppii kävelemään, nyt joutuu imuroimaan istualteen, niin se käsitellyn lattiapinta-alan määrä on melko ymmärrettävistä syistä rajallinen. Seuraavaksi ajattelin opettaa ruoanlaittoa ja leipomista, pitää ensin vaan vuorata keittiö muovilla ja pyyhkeillä... Tässähän voi pian itse vaan istua sohvalla ja juoda kahvia kun kotityöt hoituu suit sait itsekseen! Joku väitti että lapset lisäävät kotitöiden määrää, mutta minusta nämä näyttäisivät vähentyvän huomattavasti.
keskiviikko 16. syyskuuta 2015
Talven Rallikausi avattu!
Riitti oli ekaa kertaa sitten helmikuun ihan oikeissa rallytokotreeneissä. Koska mulla on liikuntaseteleitä menossa vanhaksi vuodenvaihteessa, niin pitää tuhlata ne jonnekin, ja mikäs sen parempi kuin tuhlauspaikka kuin koiratreenit.
Koirakoutsilla Maria piti meille tunnin teemana peruutukset seuraamisen yhteydessä ja ohjaajasta poispäin. Riitti osaa itse peruuttamisen hyvin, eikä matka ole sille ongelma, mutta sen suurin ongelma on siirtymiset. Kuten muissakin liikkeissä, sen siirtymän aikana pitää ehtiä ottamaan haltuun se parhaimmillaan edellisellä tehtävällä kiihtynyt koira, rauhottamaan se, ja valmistelemaan se seuraavan tehtävän vaatimaan asentoon 3-5 askeleen aikana samalla eteenpäin kävellen. Se siirtymä on täydellinen hetki nykäistä peppu maahan tai kääntää kroppaa 45 astetta väärään suuntaan, ja -10p on taattu.
Olin ajatellut tehdä edestä peruuttamaan lähdön siten että pysäytän Riitin seisomaan, mutta Maria oli sitä mieltä että ehdottomasti vauhdista. Kokeiltiin molempia, seisomaan pysäytyksellä suoritus on huolellisempi mutta riski istumiseen on suurempi, ilman pysäytystä taas on riskinä että kroppa on 45 astetta väärään suuntaan. Täytyy vähän katsella ja analysoida kisavideoita, että miten helposti tuosta saa sen -10, jos koira ei peruutakaan ekaa askelta vaan tekee pohkeenväistöä. Saatiin hyvät ohjeet siirtymän palasteluun pienempiin osiin, ja siitähän ne onnistumiset sitten lähti. Mulla tulee aina välillä vaadittua Riitiltä vähän liikaa koska kyllähän tuon ikäinen osaa, mutta tottakai sille pitäisi palastella asiat ihan yhtälailla kuin Käämillekin. Kokeiltiin tätä vauhdista suorittamista myös radalla, ja hyvin onnistui. Täytyy nyt miettiä että kummin me se tehdään, pysäytyksellä vai ilman.
Sitten se seuraamisesta peruuttaminen, Riitti osaa tässäkin tekniikan hyvin, mutta ongelmana on se samainen siirtymä. Saatiin hyvät ohjeet valmisteleviin, että mitä sääntöjen puitteissa voi tehdä (rytmin muutokset&käsimerkit) ja mitä ei (vartaloavut). Sain myös ohjeen selkeyttää käskytystä, mutta Riitti toimii minusta paremmin mitä vähemmän käskyjä annan, joten mennään nyt edelleen mahdollisimman vähillä käskyillä. Se on oppinut tokossa, että seuraamisessa on vain aloituskäsky ja sitten seurataan, eikä höpötellä. Ratatreenissä onnistuin mokaamaan peruutuksen peruuttamalla 4 askelta vaaditun 3 sijaan, ja siitäkin olisi -10p tullut. Voi huoh! Tokon EVL:n rentoutta tulee välillä ikävä...
Lisäksi minun kropan vinoutta hinkattiin paljon, koska olen ihan ihme asennossa joissain liikkeissä, kun yhtään ei saa itse puoltaa, poikittaa tai kumarrella. Koiraan tuolla ei onneksi ollut vaikutusta, mutta tuomarihan siitä pisteitä ottaisi pois varmasti. Ollaan menossa Marian oppeihin tulevilla viikoilla tehotreenaamaan kääntymisiä (eli pepputyöskentelyä) ja voittajan&mestariluokan puolenvaihtoja. Ajattelin käydä myös muutamat rallyn ratatreenit loka-joulukuussa noilla lopuilla vanhaksi menevillä virikeseteleillä.
Päästiin Tamskin Rallytokon valmennusryhmään, eli vietetään talven torstai-illat Rallytokon parissa. Siellä onkin mukana Riitin puoliveli Aron, mukavaa nähdä sukulaisia! Tämän ansiosta päästään myös parina perjantai-iltana vetämään tavoitteellisten rallitokoilijoiden ryhmiä, sekin on mukavaa. Olen jo pidemmän aikaa tarjoutunut useammalle seuralle vetämään tavoitteellisten treenaajien tokoa, mutta yksikään seura ei ole ennen tätä innostunut asiasta. Vielä kun saa organisoitua lapsen hoitokuviot noille muutamille perjantai-illoille.
Koirakoutsilla Maria piti meille tunnin teemana peruutukset seuraamisen yhteydessä ja ohjaajasta poispäin. Riitti osaa itse peruuttamisen hyvin, eikä matka ole sille ongelma, mutta sen suurin ongelma on siirtymiset. Kuten muissakin liikkeissä, sen siirtymän aikana pitää ehtiä ottamaan haltuun se parhaimmillaan edellisellä tehtävällä kiihtynyt koira, rauhottamaan se, ja valmistelemaan se seuraavan tehtävän vaatimaan asentoon 3-5 askeleen aikana samalla eteenpäin kävellen. Se siirtymä on täydellinen hetki nykäistä peppu maahan tai kääntää kroppaa 45 astetta väärään suuntaan, ja -10p on taattu.
Olin ajatellut tehdä edestä peruuttamaan lähdön siten että pysäytän Riitin seisomaan, mutta Maria oli sitä mieltä että ehdottomasti vauhdista. Kokeiltiin molempia, seisomaan pysäytyksellä suoritus on huolellisempi mutta riski istumiseen on suurempi, ilman pysäytystä taas on riskinä että kroppa on 45 astetta väärään suuntaan. Täytyy vähän katsella ja analysoida kisavideoita, että miten helposti tuosta saa sen -10, jos koira ei peruutakaan ekaa askelta vaan tekee pohkeenväistöä. Saatiin hyvät ohjeet siirtymän palasteluun pienempiin osiin, ja siitähän ne onnistumiset sitten lähti. Mulla tulee aina välillä vaadittua Riitiltä vähän liikaa koska kyllähän tuon ikäinen osaa, mutta tottakai sille pitäisi palastella asiat ihan yhtälailla kuin Käämillekin. Kokeiltiin tätä vauhdista suorittamista myös radalla, ja hyvin onnistui. Täytyy nyt miettiä että kummin me se tehdään, pysäytyksellä vai ilman.
Sitten se seuraamisesta peruuttaminen, Riitti osaa tässäkin tekniikan hyvin, mutta ongelmana on se samainen siirtymä. Saatiin hyvät ohjeet valmisteleviin, että mitä sääntöjen puitteissa voi tehdä (rytmin muutokset&käsimerkit) ja mitä ei (vartaloavut). Sain myös ohjeen selkeyttää käskytystä, mutta Riitti toimii minusta paremmin mitä vähemmän käskyjä annan, joten mennään nyt edelleen mahdollisimman vähillä käskyillä. Se on oppinut tokossa, että seuraamisessa on vain aloituskäsky ja sitten seurataan, eikä höpötellä. Ratatreenissä onnistuin mokaamaan peruutuksen peruuttamalla 4 askelta vaaditun 3 sijaan, ja siitäkin olisi -10p tullut. Voi huoh! Tokon EVL:n rentoutta tulee välillä ikävä...
Lisäksi minun kropan vinoutta hinkattiin paljon, koska olen ihan ihme asennossa joissain liikkeissä, kun yhtään ei saa itse puoltaa, poikittaa tai kumarrella. Koiraan tuolla ei onneksi ollut vaikutusta, mutta tuomarihan siitä pisteitä ottaisi pois varmasti. Ollaan menossa Marian oppeihin tulevilla viikoilla tehotreenaamaan kääntymisiä (eli pepputyöskentelyä) ja voittajan&mestariluokan puolenvaihtoja. Ajattelin käydä myös muutamat rallyn ratatreenit loka-joulukuussa noilla lopuilla vanhaksi menevillä virikeseteleillä.
Päästiin Tamskin Rallytokon valmennusryhmään, eli vietetään talven torstai-illat Rallytokon parissa. Siellä onkin mukana Riitin puoliveli Aron, mukavaa nähdä sukulaisia! Tämän ansiosta päästään myös parina perjantai-iltana vetämään tavoitteellisten rallitokoilijoiden ryhmiä, sekin on mukavaa. Olen jo pidemmän aikaa tarjoutunut useammalle seuralle vetämään tavoitteellisten treenaajien tokoa, mutta yksikään seura ei ole ennen tätä innostunut asiasta. Vielä kun saa organisoitua lapsen hoitokuviot noille muutamille perjantai-illoille.
sunnuntai 6. syyskuuta 2015
Hukkuvan pelastaja
Käämi the Maailman Pelastajasta tuli tänään rodun noin viides vesipelastusvalio. Kaikki meni just niinkuin oppikirjassa, siispä täydet 100p kera luokkavoiton tästä hyvästä saatiin. Itse koelappu jo hukattiin joten aikoja ei ole nyt tarjolla. Minäkin pääsin uimaan Käämin kanssa heti viimeisen liikkeen jälkeen, hyytävän jäistä oli vesi, ei käy koiria kateeksi.

Kuvassa Käämi poseeraa kauniisti istuen, eikä yhtään varasta uutta vinkulelua suuhun...

Kuvassa Käämi poseeraa kauniisti istuen, eikä yhtään varasta uutta vinkulelua suuhun...
perjantai 14. elokuuta 2015
Pönttöpää ja muita kesän kuulumisia
Onko sinua koskaan haukuttu ala-asteella pönttöpääksi, ja pahoillasi olet salaa miettinyt sanonnan outoutta: "mikä on tuo kumma pönttöpää, mistä ne puhuu?" Riitti tarjoaa teille vastauksen!

Riitti siis onnistui rikkomaan tassun. Tietenkin sen saman tassun, mistä on jo joskus 8 vuotta sitten puoli anturaa poistettu. Ensin katsoin sunnuntaina aamulenkin jälkeen, että hetkinen, miksi täällä on punaista maalia terassilla. Sitten tajusin että Riitin etutassu on maalissa. Eikun hetkinen, veressä. Pieni haava löytyi ja se putsailtiin ja sidottiin. Illalla tarkemmalla syynillä huomattiin myös kannuskynnen repsottavan ikävästi. Eikun eläinlääkäriin, ja lääkäri katsoi parhaimmaksi poistaa kynnen. Nyt odotellaan uuden kasvua.

Muuten kesää on vietetty makkaraa grillaillen (Riitti kuvassa odottaa malttamattomana grillimakkaran noutotreeniä), vepeillen, mökkeillen, sienestäen, marjastaen, jäljestäen ja lenkkeillen, kun kuumuus ei ole pahemmin kiusannut. Harvinaisen mukava kesä sen puolesta. Itikoiden puolesta taas ei, niitä on riittänyt. Lapsi näyttää kasvoista ja kämmenistä siltä kuin sillä olisi vesirokko ja kun neuvolasta kysytään antihistamiinireseptin toivossa mitä tehdään, niin neuvolantäti sanoo että pitää pysytellä sisällä ettei lasta pistä itikat. Mutta ulkona on silti oltu. Raparperilehden alla, sisiliskollakin koti oli kultainen.

Käämi kunnostautui eilen vepekokeessa, ja suoritti kiltisti kaikki neljä liikettä. Mitä nyt köyden viennissä unohti ottaa köyden mukaan. Onneksi hoksasi ilman lisäkäskyjä palata ottamaan köyden mukaan, mutta tuomari rokotti siitä -5p, kommentilla: "koira ei tarttunut ensimmäisellä yrityksellä köyteen". Itse olisin ottanut ennemmin samat miinuspisteet kommentilla: "varaslähtö", koska en ehtinyt edes tarjota köyttä koiralle, nyt tuosta tulee ennemmin kuva että koira oli haluton työskentelemään, kun asia oli toisinpäin, että koira oli liian innokas. Annoin lisäksi varmuuden vuoksi irrotuskäskyn tuplana kun Käämin ilme oli sen näköinen että pian nappaa köyteen kiinni uudestaan, joten siitä myös -1p. Aikaa tuhrautui alkupösilöinnin takia 1:24. Lisäksi liikkuvissa veneissä myöhästyin lähetyksestä, ja siitä johtuen yksi ylimääräinen ohjauskäsky rantaan ja yhden metrin maalilinjan ohitus, eli yhteensä -2p, ja siinäkin aikaa ihan liikaa, 1:21 tuosta lähestysmokasta johtuen. Hukkuvaan meni 2min ja rannansuuntaiseen vientiin 0:23 ilman huomautuksia. Lopputuloksena 92/100p, sijoitus 2/3 ja VOI1 -tulos, eli toinen kiinnitys vepevalion arvoon. Kuvaviihdytyksenä tulevia vesipetoja

Ensi vuonna muuttuukin vepen säännöt, mukavaa että tulee uutta treenattavaa ajankirimisen ja virheiden paikkailun lisäksi! Niistä lisää täällä: http://www.suomenlandseeryhdistys.fi/9

Kotoa puuttuva netti vähentää kummasti blogin päivitystä, toisaalta taas lisää ulkoilua ja siivousta lähes yhtä paljon. Tällä hetkellä näyttää siltä että me muutetaan ihan pysyvästi Tampereelle, joten jatkossa meitä näkee enemmän sielläpäin. Tässä vielä juhannusfiiliksiä Talin siirtolapuutarhalta, Käpyeläimen zen-olotilassa.
Riitti siis onnistui rikkomaan tassun. Tietenkin sen saman tassun, mistä on jo joskus 8 vuotta sitten puoli anturaa poistettu. Ensin katsoin sunnuntaina aamulenkin jälkeen, että hetkinen, miksi täällä on punaista maalia terassilla. Sitten tajusin että Riitin etutassu on maalissa. Eikun hetkinen, veressä. Pieni haava löytyi ja se putsailtiin ja sidottiin. Illalla tarkemmalla syynillä huomattiin myös kannuskynnen repsottavan ikävästi. Eikun eläinlääkäriin, ja lääkäri katsoi parhaimmaksi poistaa kynnen. Nyt odotellaan uuden kasvua.
Muuten kesää on vietetty makkaraa grillaillen (Riitti kuvassa odottaa malttamattomana grillimakkaran noutotreeniä), vepeillen, mökkeillen, sienestäen, marjastaen, jäljestäen ja lenkkeillen, kun kuumuus ei ole pahemmin kiusannut. Harvinaisen mukava kesä sen puolesta. Itikoiden puolesta taas ei, niitä on riittänyt. Lapsi näyttää kasvoista ja kämmenistä siltä kuin sillä olisi vesirokko ja kun neuvolasta kysytään antihistamiinireseptin toivossa mitä tehdään, niin neuvolantäti sanoo että pitää pysytellä sisällä ettei lasta pistä itikat. Mutta ulkona on silti oltu. Raparperilehden alla, sisiliskollakin koti oli kultainen.
Käämi kunnostautui eilen vepekokeessa, ja suoritti kiltisti kaikki neljä liikettä. Mitä nyt köyden viennissä unohti ottaa köyden mukaan. Onneksi hoksasi ilman lisäkäskyjä palata ottamaan köyden mukaan, mutta tuomari rokotti siitä -5p, kommentilla: "koira ei tarttunut ensimmäisellä yrityksellä köyteen". Itse olisin ottanut ennemmin samat miinuspisteet kommentilla: "varaslähtö", koska en ehtinyt edes tarjota köyttä koiralle, nyt tuosta tulee ennemmin kuva että koira oli haluton työskentelemään, kun asia oli toisinpäin, että koira oli liian innokas. Annoin lisäksi varmuuden vuoksi irrotuskäskyn tuplana kun Käämin ilme oli sen näköinen että pian nappaa köyteen kiinni uudestaan, joten siitä myös -1p. Aikaa tuhrautui alkupösilöinnin takia 1:24. Lisäksi liikkuvissa veneissä myöhästyin lähetyksestä, ja siitä johtuen yksi ylimääräinen ohjauskäsky rantaan ja yhden metrin maalilinjan ohitus, eli yhteensä -2p, ja siinäkin aikaa ihan liikaa, 1:21 tuosta lähestysmokasta johtuen. Hukkuvaan meni 2min ja rannansuuntaiseen vientiin 0:23 ilman huomautuksia. Lopputuloksena 92/100p, sijoitus 2/3 ja VOI1 -tulos, eli toinen kiinnitys vepevalion arvoon. Kuvaviihdytyksenä tulevia vesipetoja
Ensi vuonna muuttuukin vepen säännöt, mukavaa että tulee uutta treenattavaa ajankirimisen ja virheiden paikkailun lisäksi! Niistä lisää täällä: http://www.suomenlandseeryhdistys.fi/9
Kotoa puuttuva netti vähentää kummasti blogin päivitystä, toisaalta taas lisää ulkoilua ja siivousta lähes yhtä paljon. Tällä hetkellä näyttää siltä että me muutetaan ihan pysyvästi Tampereelle, joten jatkossa meitä näkee enemmän sielläpäin. Tässä vielä juhannusfiiliksiä Talin siirtolapuutarhalta, Käpyeläimen zen-olotilassa.
maanantai 1. kesäkuuta 2015
Ei mennyt putkeen tällä kertaa
Ei mennyt meidän eilispäivän rallyt ihan putkeen. Mikä tosin ei ole ihmekään tuolla treenimäärällä, ja noin vaikealla radalla. Oli eka kerta, kun rataantutustumisaika loppui kesken, ja en ehtinyt painamaan mieleeni kylttejä ja niiden järjestystä. Rata sisälsi hurjan pitkän pätkän oikealla seuraamista, 4 seuraamispuolenvaihtoa ja paljon koiran pyöritystä. Ei meidän vahvimpia puolia, minä olin ihan sekaisin että pitikö kääntyä oikeaan vai vasempaan täyskäännöstä, kummalla puolella koiran pitikään olla ennen käännöstä ja käännöksen jälkeen. Viimeistään peräkkäisten neljän tehtävän käännösten (molemmat täyskäännös vasempaan, molemmat täyskäännös oikeaan, käännös vasempaan, puolenvaihto jalkojen läpi) pään sekaisinmeno oli taattu.

Ensin uusittiin pyörähdys seuraamisen yhteydessä kun annoin liian epäselvän käskyn Riitille, siitä -3p. Sitten oikealla seuraamisen yhteydessä pari haukahdusta -3p kukin, sitten pyysin Riitin väärälle puolelle sivulle istumaan eteentulosta, eli jouduttiin uusimaan se -3p, ja saatiin kuitenkin samasta kyltistä -10 tvä kun Riitti oli johonkin väliin ehtinyt tehdä ylimääräisen pyörähdyksen johonkin suuntaan. Loppuradalla Riitti oli 90° kulmassa jossain tehtävässä missä olisi pitänyt olla suorassa, eli siitäkin -10 tvä. Ja loppuun minä möhlin koko suorituksen hylätyksi, kun otin kolmannen kerran uusinnan. Tajusin sen samalla hetkellä kun suustani pääsi että uusitaan, että eipäs uusitakaan, mutta se meni jo hylsyksi. Tuomari kommentoi lappuun että osaava koira. Vaikka minä en olisi möhlinyt ja ilmoittanut tuomarille hylkyyn oikeuttavaa kolmatta uusimista, ois silti saatu liikaa miinuksia, eli ei tulosta.
Sinänsä Riitti osasi kaikki kyltit ja tehtävät, kaikki kaatuivat sellaisiin pieniin mokiin, joita nyt oli liikaa. Huolellisemmalla ohjauksella hyväksytty suoritus ois ollut ihan mahdollinen. Kunnolla ohjattu pyörähdys seuraamisen yhteydessä ja oikealle puolelle tehty sivulletulo eteentulosta ois riittäneet tulokseen. Ja minun hermojen hallinnan lisäksi ennenkaikkea ratatreeniä ennen koetta me ois tarvittu. Tuomari oli kyllä rennolla tuulella, ei vähentänyt pisteitä parista vähän vinosta oikealla seuraamisesta tai sen sellaisista. Muistelen että sama tuomari olisi ollut jossain kisassa ennen huomattavasti tiukempi. Rata oli myös siinä mielessä vaikea, että 11 voittajaan osallistuneesta koirasta vain 3 tais saada tuloksen...
Ensin uusittiin pyörähdys seuraamisen yhteydessä kun annoin liian epäselvän käskyn Riitille, siitä -3p. Sitten oikealla seuraamisen yhteydessä pari haukahdusta -3p kukin, sitten pyysin Riitin väärälle puolelle sivulle istumaan eteentulosta, eli jouduttiin uusimaan se -3p, ja saatiin kuitenkin samasta kyltistä -10 tvä kun Riitti oli johonkin väliin ehtinyt tehdä ylimääräisen pyörähdyksen johonkin suuntaan. Loppuradalla Riitti oli 90° kulmassa jossain tehtävässä missä olisi pitänyt olla suorassa, eli siitäkin -10 tvä. Ja loppuun minä möhlin koko suorituksen hylätyksi, kun otin kolmannen kerran uusinnan. Tajusin sen samalla hetkellä kun suustani pääsi että uusitaan, että eipäs uusitakaan, mutta se meni jo hylsyksi. Tuomari kommentoi lappuun että osaava koira. Vaikka minä en olisi möhlinyt ja ilmoittanut tuomarille hylkyyn oikeuttavaa kolmatta uusimista, ois silti saatu liikaa miinuksia, eli ei tulosta.
Sinänsä Riitti osasi kaikki kyltit ja tehtävät, kaikki kaatuivat sellaisiin pieniin mokiin, joita nyt oli liikaa. Huolellisemmalla ohjauksella hyväksytty suoritus ois ollut ihan mahdollinen. Kunnolla ohjattu pyörähdys seuraamisen yhteydessä ja oikealle puolelle tehty sivulletulo eteentulosta ois riittäneet tulokseen. Ja minun hermojen hallinnan lisäksi ennenkaikkea ratatreeniä ennen koetta me ois tarvittu. Tuomari oli kyllä rennolla tuulella, ei vähentänyt pisteitä parista vähän vinosta oikealla seuraamisesta tai sen sellaisista. Muistelen että sama tuomari olisi ollut jossain kisassa ennen huomattavasti tiukempi. Rata oli myös siinä mielessä vaikea, että 11 voittajaan osallistuneesta koirasta vain 3 tais saada tuloksen...
keskiviikko 27. toukokuuta 2015
koti-rally

Jotenkin yhtäkkiä iski mielikuva (kisakirjeellä saattaa olla jotain vaikutusta asiaan) että me ollaan menossa sunnuntaina Riitin kanssa rallytokoon, ja ollaan viimeksi treenattu ehkä maaliskuussa. Vai oliko se helmikuussa...

Kotipihalla on tehty nyt voittajan liikkeitä. Meillä ei ole muuta tavoitetta kuin hyväksytty tulos, ei tällä aikataululla ehdi hioa enää mitään 100 pisteen suoritusta. Mutta ollaan siis panostettu niihin hankalimpiin, eli pyörähdyksiin ja siihen ettei saa istua. Loppuun vielä kuvia rallytokotreeneistä,
"Seiso!"
"Maahan!"
Lopuksi palkataan koira sosiaalisesti:
Ja lelulla:
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)




