Sirken rally-treenit

Ai että Kidellä oli eilen hauskaa Sirken treeneissä. Ratana oli hyvin saman tyyppinen kuin nuo kaksi lauantain, puolet toisesta ja puolet toisesta. Ja Kide otti kaiken irti! Oli aika riehakkaalla päällä, ruopi maata ja roikkui ihan raivona lelussa alkuun. Otettiin ihan ekana uutta häiriötä, eli automaattinen ajanotto, josta kuuluu se inha piip. Me vain leikittiin ja sitten ihan helpot istu ja maahan piip-häiriöllä. Ihan vähän Kide kevensi repimistä, eli se siis selvästi reagoi, mutta ei kuitenkaan vaikuttanut muuten. Pitää nyt vaan ottaa näitä joka treenissä vähän, niin äkkiä se siruntarkastus -ahdistus unohtuu.

Sitten tehtiin ihan ekana sitä vaikeinta, eli merkkiä teipeillä. Just ennen tätä käytin Kiden vielä varalta pissillä, ettei saada uutta pissasakkoa. Tehtiin niin että Kide varmasti onnistuu, merkki oli tutulla paikalla, tutun värinen, erottuva tausta eikä takana ollut mitään mihin mennä, paitsi ne teipit. Kide vähän tuhmaili, meni ensin merkille, mutta ne teipit kiinnostivat. Sirke neuvoi vaan olemaan välittämättä prinsessa pikkiriikin tuhmuroinnista ja palkkaamaan oikealle paikalle, mihin haluan että Kide menee, ja jatkossakin on Kiden suoritus mikä tahansa - kehuu ja palkkaa oikeaan paikkaan, niin tuhmurointi unohtuu.

Sitten itse rata, Kide teki ihan tosi upean radan! Minä sain huomautusta liian pitkistä askeleistani, oikealla pitää palkata vasta kun koira luopuu namista jotta päästään eroon sellaisesta pienestä elämisestä, harjoitella pujotteluun pikkukäännöksiä ja peruuttaen tulevia käännöksiä vähän yllätyksenä, että motivaatio paranee. Myös tuo merkki teipeillä onnistui radalla! Mutta sitten taas niihin tuhmurointeihin. Kide karkasi taas merkiltä houkutuksen karvaleluun. Karkaamista saatiin lievennettyä paremmalla ohjauksella ja palkalla, ja sitten hämy unohtui. Koira oikealla oli ihan uusi tilanne vaikka sama paikka ja Kide karkasi TAAS. Eihän siinä voinut kuin nauraa. Saatiin ehdotuksena miettiä parempi käskysana, joku missä on painokkaampi lopputavu, että se sana jo sisältää vihjeen siitä että kohta jatkuu seuraaminen. Oli taas ihan superhyödyllinen kerta.

Lauantain rallykisat, hylsyt molemmista

Lauantaina tuomarina toimivat Maria Riski, joka on ollut meidän koutsi 2 koiraa sitten. Ja toisessa kisassa Riikka Timonen. Kisat olivat iltakisat, eli eka rataantutustuminen alkoi vasta klo 17:30 vai oliko myöhemminkin ja toinen piti olla 18:45, taisi olla vasta klo 20. Mehän ollaan siihen aikaan normaalisti jo iltapalalla ja Kide on hyvin iltauninen. Kide oli ekalla radalla kisanumerolla 4 ja toisella 1. Kisakavereissa oli Kiden ihastus, bordercollie Fame, he on leikkineet yhdessä Kiden ekasta rallykisasta alkaen kehän laidalla palkintojen jakoa odotellessa. Ja Marja ja villakoira oli myös paikalla. Hankalasti ei oltu niin, että olisi saatu videoita, mikä jälkikäteen oli ihan hyvä, en olisi näitä halunnut nähdä. Paljon kisakavereita oli Lahdessa edustusjoukkueen karsinnoissa. Niitä olisi ollut kiva olla katsomassa, mutta ei voi ihminen jakautua.

Ekalla rataantutustumisella ei ehditty 15 minuutissa käydä tuomarin kanssa koko rataa läpi, joten saatiin armollisesti 1 minuutti lisäaikaa. Siinä ei ehtinyt itse kävellä rataa läpi. Kide oli tosi vetämätön, aina kun otin sen boksista niin vaan haukotteli ja palasi aina heti takaisin boksiin nukkumaan peränurkkaan. Sitä myös häiritsi kun tokon maajoukkuekarsinnoista kotiin lähtijät keräsivät tavaroita ja kulkivat ovesta, niin eka rata meni sitä katsellessa. Fiilis oli tahmea ja aiemmin meillä hyvin koossa ollut kupla oli kaukana. Kide ei mm. pysynyt paikallaan liikkeestä istumisessa, karkasi parillakin tehtävällä (mm. merkin kierrosta päätti lähteä houkutukseen ja takaakierrosta loppupalkalle), ei peruuttanut, istui kun piti seisoa ym. Pisteitä ei kertynyt kummasti, oisko saatu 29p. Ei tulosta siis. Mutta sain silti koko radan ohjattua läpi vaikka tahmeaa olikin. Rata oli lisäksi aika vaikea ja tuloksia oli 8, hylsyjä 11, mutta meillä pahin häiriötekijä oli tuo ovista kulkeminen. Uskaltaudutaan Marian radalle kuitenkin toistekin, toisissa olosuhteissa tämä olisi ollut ihan mahdollinen.

Toinen rata oli samassa paikassa kuin maajoukkuekarsinnoissa juoksuisen nartun paikallaolo. Ja käytiin lähdössä jo pariin kertaan kun radan piti alkaa, mutta aina jouduttiin palaamaan takaisin, kun viivästyikin taas uudesta syystä. En edes ajatellut että ne häiritsisivät näin paljon, mutta ehkäpä niistä tuli hajua ja stressiä ja vähän epäselväksi miksi tänne mentiinkään. Kide meni heti ekalla tehtävällä (merkki) maassa olleisiin teippeihin ensin haistelemaan pitkäksi aikaa kuuntelematta yhtään ja sitten suoraan teipin päälle pissille, ja sen seurauksena koko radan alku piti laittaa uusiksi muille kisaajille. No onneksi oltiin ekoja niin oli sama häiriö kaikille, eikä siihen kukaan kauhean pahasti näyttänyt jääneen kiinni, enemmän näytti häiritsevän ne teipit muitakin. Myös se oikealla puolen ollut merkki näytti olevan vaikea koirille. Tosi harmi ettei päästy kokeilemaan rataa pidemmälle, koska rata oli kivempi ja tuloksiakin oli paljon enemmän kuin ekalta radalta. Eipä ole Kidellä tämmöistä ollut ikinä, ja se vielä kävi pissillä noin 30min ennen rataa, että jotain siellä oli tavallisuudesta poikkeavaa. Mutta ei me ihan hetkeen kehdata Timosen radalla naamaa näyttää. Kide oli koko sunnuntainkin ihan outo ja väsynyt, onneksi sentään tänään jo normaali oma itsensä ja riehui koko aamulenkin ilmapompuilla höystettynä. Eikun leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä.

Ei meille enää iltakisoja, ja täytyy miettiä onko tuo Ojanko hyvä paikka, jos ovihäiriöt häiritsivät noin paljon. Tai vähintään pitäisi päästä treenaamaan sinne ennen kisoja sitä ovihäiriötä. Taidetaan sittenkin miettiä lähikisojen sijaan kivoja halleja, kuten Porvoota. Merkin takana olevaa houkutusta pitää tehdä! Ja peruutusta ovihäiriöllä ja loppupalkan lähellä olevia tehtäviä. Teipit myös treeniin ja juoksunartun hajut. Eikun vaan lisääntyy tämä treenattavien asioiden määrä.

Tänään ajateltiin Sirken kanssa katsoa virevinkkejä radalle ja ehkä myös peruutusta.

Sirken treenin muistiinpanoja ja toinen rallykisa uusilla säännöillä

Vaikka juuri uhosin, että nyt jätetään tokon sekaisin menevät liikkeet tekemättä, niin päädyin kuitenkin pohtimaan ongelmaa Sirken kanssa. Sirke löysi heti syyn, miksi Kidellä on hukassa ajatus merkin kierrosta - sille ei ole selvää mitä liikkeessä tehdään. Eli nyt täytyy alkaa ketjuttamaan selväksi, mitä liikkeessä tapahtuu, eli kierrosta seuraa hyppy. Jätetään stoppi hetkeksi pois ja tehdään sitä erikseen ilman merkkiä (esim luoksetulossa), ja Kide saa tehdä kivan hypyn aina tylsän merkinkierron jälkeen. Otettiin Kidelle täydet matkat, mutta minulle lyhyemmät, eli siirrettiin minut lähemmäs merkkiä, jotta Kide saa tukea minusta. Sirke myös sanoi että satunnainen palkka merkin takana ei ole yhtään huono ajatus Kidelle, ei vaan liian usein. Jäi kysymättä kerrotaanko Kidelle milloin se on siellä vai onko se yllätys. Kidelle ei ehkä sovi yllätykset, joten oma tulkinta on että kerrotaan. Saatiin pari tosi hienoa toistoa ja Kide oli aivan innoissaan tosi hyvällä vauhdilla eikä yhtään epävarma. Sirke kannusti myös ottamaan mukaan kapulat eli tekemään tästä suoraan EVL-valmiin liikkeen.

Sitten katsottiin luoksetuloa, mitä pitikin katsoa. Se onkin sitten näköjään melkoinen soppa vielä. Tehtiin 3 targetilla, ja ajatuksena siinä oli, että koira ei opi ennakoimaan, vaan kuuntelemaan. Kiden eka toisto oli huippu, mutta seuraaville Kide valitsi sen targetin mikä oli otettu ensimmäisenä. Vahvistusta tarvitaan myös siihen melkein heti lähdön jälkeen pysähtymiseen, se oli nyt liian vaikea. Tämä näkyy nyt sekä ruudussa että rallyssä, että kaukana tehtävät asiat eivät ole helppoja Kidelle. Napanuoraa täytyy vähitellen venyttää. Lisäksi Kide varasti ihan joka kerta luoksetuloon! Tätä täytyy näemmä hinkata. Tällä kertaa ei päädytty hinkkaamaan sitä, vaan jätettiin Kidelle jarrunami pysymisen vahvistamiseen, että saatiin tehtyä mitä tänään haluttiin. Meille on ehkä kesällä sanonut kouluttaja, että en palkkaa paikallaoloa kunnolla vaan siihen täytyisi saada yhtä hyvä palkka kuin luoksetuloonkin, ei mikään tylsä takaisinkävely ja nami. Tätä täytyy nyt ottaa treeniin ja kunnon palkka siihen. Luoksetulossa on tärkeää että kaikki osat on yhtä kivoja, eli palkkaa täytyy tulla yhtä paljon pysymisestä, pysäytyksestä, vauhdista, sivulletulosta ym. Huh huh miten paljon treenattavaa.

Treenikaveri katsoi voittajan ohjattua, ja siihen seuruuseen motivaatiota, se oli tosi hyvä treeni! He ottivat kapulan heitot sivuun ja seuraaminen ja heti palkka kun seuraaminen oli hyvää. Matkitaan tämä treeni meillekin. Sirke myös ehdotti, että koiran nähden viedään vain se kapula jota ei haeta ja toinen on siellä valmiina, ja se pitäisi hakea. Tämä vahvistaa sitä että koira kuuntelee eikä tee itse päätöstä kumman kapulan hakee. Hyvä treeni tämäkin mutta ei ehkä tunnollisen koiran kanssa niin oleellinen. Voidaan toki kokeilla kerran, koska voisihan olla kokeessa tilanne ettei koira jostain syystä näe kapuloiden vientiä (vaikkapa pitää kontaktia liian tunnollisesti).

Kaukoja on tehty kotona, ja 5-6 metristä onnistuu nyt puhtaasti istu-maahan-istu ja seiso-maahan-seiso vaihdot. Tai no siis puhtaalla tarkoitan että 8 saadaan. Hallilla onnistuu vasta ehkä 2 metristä. Vielä se seiso-istu-seiso sarja ja vähän lisää välimatkaa. Ja se sama seiso-maahan sinne ruutuun myös.

Sirken Rallykurssilla tehtiin mestarin rata, lyhyt sellainen, olisikohan ollut 12 kylttiä. Se oli ihan mahdollinen! Muutavaa tehtävää hinkattiin aika paljon, mutta Sirke kehui että koira on kyllä tosi taitava, ja minulla on enemmän opeteltavaa näissä uusissa säännöissä ja niiden ohjaamisessa.

Sitten toiseen rally-kisaan. Anna Pekkalan kisa oli tänään iltapäivällä Vantaalla. Mestariluokka oli vikana. Rata oli tosi kiva, kaikki tehtävät sellaisia mitä suunnilleen osataan. Ei vahvasti, mutta ei ollut samanlainen epätoivorata kuin viimeksi. Rataantutustumisessa ehdin kävellä radan jo kolmesti, eli oli paljon vahvempi olo. Ja jännitti jo paljon vähemmän, mutta silti jännitti. Kisaamassa meidän kanssa oli taas Päivi, ja myös Marja, jota ei oltu nähty pitkään aikaan! Marja teki hurjan hienon 100 pisteen radan, kyllä me oltiin kateudesta vihreitä. Muutenkin oli 3 koiraa jotka teki 100p radan. Kyllä ihmiset ovat treenanneet hienosti uusia tehtäviä! Mutta ei mennyt huonosti Kidelläkään! Paljon paremmin kuin Iivo Niskasella tänään.

Kide oli ehkä aavistuksen laiskalla tuulella, mutta ei lainkaan häiritsevästi. Pesin ja föönasin sen turkin eilen, niin saattoi olla ihan vaan väsynyt, oli päässyt aika takkuun takin käytön takia, niin meni turkkia selvitellessä varmaan 1,5h. Itse kävelin mielestäni liiallisen hitaasti, mutta kun videota katsoo niin voisin kävellä VIELÄ hitaammin. Suorastaan maleskella. Jos olisin kävellyt hitaammin, olisi ollut aikaa onnistua liikkeestä takaakierrossa paremmin (oikea käsky olisi voinut myös auttaa asiaa) kyltti 17. Mutta yleisöä kohti tehtävää täyskäännöstä täytyisi harjoitella, sen kymppi oli hyvinkin ansaittu (kyltti 7). Lisäksi saatiin -1p lievästä eriaikaisuudesta yhdellä tehtävällä (peruutus kyltti 5) ja kyltti 12 lievä vinous myös -1p. Ilman omaa mokaani käskyssä ja jos olisin ohjannut yleisöä kohti olleen pyörähdyksen paremmin, niin ois voitu saada eka kiinnistys valionarvoon. Aika hienosti siis. Nyt tulos oli 78p. Päivin kuvaama video löytyy klikkaamalla tästä, iso kiitos taas!

Uusi yritys kuukauden päästä Vantaalla!

Ekat rallykisat uusilla säännöillä

Aloitataan tylsästä osasta, kisathan meni juuri niinkuin odottaa saattoi, tulosta ei saatu. Kidettä ei myöskään saatu mitattua, enkä oikein tiedä miksi. Tilanne oli jotenkin tosi omituinen, ei olla harjoiteltu tuollaista. Kahviotilassa, 3 vierasta ihmistä ihan ympärillä toppatakeissa ja ensimmäinen otti sirun niin etten ehtinyt alkaa syöttämään edes namuja, niin sitten kun tuomari tuli tikun kanssa, Kide ei suostunut tulemaan lähellekään mittatikkua. Kerran suotui kävelemään mittatikun ali, mutta siitä ei saatu varmuutta niiasiko Kide vai ei. Todettiin Kide 30-39cm korkeaksi, eikä se kauhean kaukana todellisuudesta ole. Kotona olen saanut 29-31 cm samoin kuin lapset mitataan, mutta mittatikkua meillä ei ole. Toisaalta ei sillä koolla ole niin väliä koska Kide hyppää kyllä 20cm esteen hyvin. Edellinen mittaus meillä oli pöydällä ja Kide ei edes tajunnut että tikkua voisi pelätä, vaan oli tosi reipas. Siksi ei olla edes oikeastaan harjoiteltu tätä. Ehkä tuo tilanne liittyi nyt enemmän joko 3 painostavaan ihmiseen toppatakeissa kahvilan seinää vasten kuin varsinaisesti mittaamiseen. Hyvä huomio kuitenkin tulevaisuuteen, sillä tokoon tarvitaan mittaus ennen voittajan kisaamista, että tätä täytyy nyt harjoitella muutenkin kuin näyttelykoirana pöydällä. Oli myös jännä nähdä omasta koirasta ihan eri puoli, jota ei olla arjessa ennen nähty, ja kivaa oli myös että tilanne ei jäänyt Kidelle yhtään mieleen, eli söi tuomarilta namuja kädestä tuon jälkeen ja oli ihan reipas koko muun kisatilanteen ajan.

Mistähän aloittaisin. Nähtiin pitkästä aikaa Päiviä! Oli niin ihana jutella, ja meillä oli melkein samanikäiset koronakoirat, yhtä höpsöt ja söpöt. Täytyisi joskus taas mennä Päivin koulutukseen. Lisäksi kisoissa oli melkeinpä tuomarikollegio, kun näki tosi monta tuomarin tekemää suoritusta. Tuomarina oli myös ihanan huolellinen Iiris, joka vielä kauniisti kertoi kaikille yhteisesti mikä meni pieleen. Kysyin myös rataantutustumistumisessa Iirikseltä pitkän listan kysymyksiä, ja sain kaikkiin hyvät ohjeet. Rataa en ehtinyt kävellä läpi kuin 2 kertaa tosi nopeasti, ja se oli liian vähän, en muistanut tehtäviä (tai niiden suoritustapoja) ulkoa. Rata oli mukavan haastava mutta ei mahdoton. Paljon uusia tehtäviä mistä sai kysellä. Ja koutsi Olivia oli myös kisoissa, heidän radasta olisi ollut hyvä ottaa mallia.

Ensimmäinen hihnanirroitusalue-tehtävä ja lähtö sujui hienosti! Kidellä heilui häntä ihan kokoajan. Kaikki asennot meni oikein. Kide kuunteli kaikki käskyt ja lähti suorittamaan niitä. Onnistuttiin jokaisessa uudessa tehtävässä suurinpiirtein! Peruutus oli superkaunis! Kide ei lannistunut yhtään epäonnistumisista vaan jatkoi heiluttaen häntää. Kaikki uudet seisomistehtävät onnistuivat! Lopetusruutuun seuraaminen oli kaunis ja lopetusruudussa odotus oli häntä heiluen ja paikallaan ollen. Koko rata oli tosi hallittu ja Kide kauniisti kuulolla ja fiilis ja vire täydellinen. Video tästä klikkaamalla youtubessa.

Nämä voisi jättää sanomattakin, mutta ehkä opiksi tulevaisuuteen tässä vielä ne virheet miksi tulosta ei saatu. Pyörähdyskäännökset eivät tänään onnistuneet kumpikaan, ei ihme koska ei olla ehditty treenata näitä yhtään viimeiseen kahteen kuukauteen ainakaan (kyltit 3 ja 16 2*-10). Merkkikäännökselle Kide ei irronnut tarpeeksi ajoissa (-10). 6 tehtävässä pysähdyin väärässä kohtaa itse (-10), oikea suoritustapa on askel-pysähdy, käänny (älä pysähdy) ota askel ja pysähdy ennen kuin kutsut koiran. Paitsi kuulemma jossain toisessa kokeessa oli pitänyt pysähtyä käännöksen jälkeen eli jatkossa varmista tämä tuomarilta rataantutustumisessa. 7 tehtävässä jouduin hidastamaan (-3p). 8 tehtävässä annoin väärän käskyn hypylle ja Kidelle jäi epäselväksi pitikö hypätä vai ei (-10). Pujottelu ei ollut kaunis (-3). 11 käännöksessä pysähdyin väärässä kohtaa (-10). Merkki yleisöhäiriöllä oli liian vaikea (-10). 14 käännöksessä Kiden käännöksessä oli liikaa sivuttaisliikettä (-1p). Lopputuloksena jos poistetaan ihan turhat mokat niin tämä olisi ollut 99p rata! Saatiin tuomarinpalkinto kun Kide teki niin innoissaan ja tuomari kehui suoritusta, että Kide ei tiennyt tehneensä yhtään kylttiä väärin. Tämä oli ihan ansaittu tuomarinpalkinto! Kide oli supersöpö, teknisesti päivän taitavin peruuttaja ja meidän kupla oli kaunis. Myös seuraaminen oli kaunista tuomarin mielestä. Ja pisteitä tuli huomattavasti enemmän kuin edellisellä Iiriksen radalla, melkein päivälleen 10 vuotta sitten. Ja ehdottomasti meidän kannattaa nyt vaan jatkaa kisaamista, koska minua jännitti aivan hirvittävästi, ja radan lopuksi ei tuntunut yhtään pahalta, ettei nosteta rimaa liian korkeaksi vaan jatketaan nyt vaan. Ehkä tuplakisat on itselle liikaa koska on niin paljon opeteltavaa vielä, mutta yritetään löytää kalenterista joku kisa läheltä taas pian. Ja toivotaan sinne eri kyltit, että opitaan myös ne.
Kiitos kuvista ja videosta Päiville! Toivottavasti nähdään taas pian!

Loppuun vielä Kide shelttiystäviensä kanssa kauniissa Hämeenlinnan talvimaisemassa.

Tammikuu on treenikuu

Tammikuu onkin ollut treenikuu. Kiden kanssa ilmoittauduttiin Olivian (vuoden 2024 rallytokon MM Suomen edustaja) rally-tokon mes uudet kyltit -kurssille torstaisin. Kurssilla tehdään yhtä kylttiä kerrallaan ja kaikki tekee yhtäaikaa. Koska Kiden keskittyminen ei riitä treenata koko tuntia, niin meille tämä ei ole ihan paras tapa, käyttäisin ajan mieluummin 10-15min yksäriin kuin kimppatreeniin, joten tuskin menemme toiselle kurssille. Ekalla kurssikerralla katsotiin uutta kylttiä 422 ja vähän myös kylttiä 421, jossa kartio ja kylttihäiriö. Olivia opettaa peruutuksen takatassutargetilla, ja se ei ole minun lemppari, vaikka tässä se varmasti olisi oikotie onneen ja helppo häivyttää. Mutta en pidä targetin aiheuttamasta ergonomiasta (epämukava peruutus jalkoja nostellen), mutta koska tarvittaisiin sama myös tokon ruutuun, niin voi olla että joudun joustamaan tämän periaatteeni kanssa, mutta aioin ensin keskustella tästä myös Sirken kanssa. Toisella kertaa oli ajatuksena katsoa sivuaskeleita, ja voi olla että jatketaan tuon 422 kyltin kanssa kun se on ihan kesken. Hyödyllistä kun tulee keskityttyä kunnolla yhteen kesken olevaan tehtävään.

Lisäksi 5-7 viikon välein olevat Sirken rally-tokon talvitreenit osuivat maanantaille. Aiemmilla kerroilla on kokeiltu törpön kiertoa ja estettä, ja seisten tehtäviä täykäännöksiä. Nyt maanantaina tehtiin ihan oikea rally-rata uusilla kylteillä! Päädyttiin kuitenkin tekemään noin 2-5-kylttiä putkeen ja sitten treenaamaan ko. kohdalle kylttiä jota ei osata. Törpönkiertokäännöksessä sain vinkin kääntää kroppaa koiran kulkusuuntaan ja se yllättäen auttoi. Sirke kuitenkin muistutti että Kide ei irtoa tarpeeksi ajoissa joten kymppi tehtävästä tulisi.

Viistoaskeleisiin täytyy opettaa koiralle väistäminen, liikkua hitaasti ja auttaa käsiavulla ja tarpeeksi ajoissa tulevalla käsimerkillä, että mitä tapahtuu. Pääasia kuulemma muissa liikkeissä minun kropalla on että varpaat osoittaa oikeaan suuntaan, mutta koiran osalta viistoaskeleissa koira ei saa poikittaa. Viistoaskeleissa siksi voi auttaa jos minun kroppa on suora, niin koira ei ylitulkitse mitä sen tulee tehdä.

Sitten keskusteltiin tuosta peruutuksesta, mikä jäi Olivian kurssilla vaivaamaan mieltä. Peruutuksessa Sirken periaate on, että koira viedään loppuasentoon, palataan itse käskypaikalle, annetaan käsky ja käydään palkkaamassa koira sinne oikeaan paikkaan (Kide palkataan kädestä koska jää muuten nenä mattoon). Tämä sopi Kidelle kuin nenä päähän ja kolmen kokeilun jälkeen Kide alkoi tarjoamaan itse peruutusta häntä heiluen! Tehtiin myös kyltin 411 lopetusta, jossa tärkeintä on palkata noin 2 häiriönsietoa yhtä kutsua kohden. Kauhun tasapaino.

Lisäksi istu - kierrä koira oli yllättävän vaikea, näitä täytyy tehdä kotona lisää. Ja täyskäännöksessä ym pitäisi mennä tarpeeksi kauas kylttitelineistä, menin kokoajan liian lähelle vaikka suorituspaikka on 1m. Sitten saatiin vinkki että voitaisiin harjoitella seuraamista edessä, koska Kidellä on siinä paikka vähän hukassa. Kuulin myös että alkuvuoden radat on sen takia nyt niin vaikeita, että niillä tehdään maajoukkuekarsinnat.

Ja vielä on käyty itsekseen treenaamassa rallyrataa, kisoja ajatellen, ja on varattu halli jopa kahdesti viikossa. On yritetty tehdä rataa, vaikka kaikki kyltit eivät ole vielä valmiita. Tässä viime sunnuntailta Kiden ratatreeni uusilla kylteillä: videolinkki - paina tästä. Paljon treenattavaa, mutta myös paljon hyvää. Ei olla vielä niin pitkällä että hankalia kylttiyhdistelmiä voisi edes treenata, mutta ehkä 80-90% kylteistä on jo ihan kohtuullisesti hallussa? Eli hyvällä radalla ja oikealla kuun asennolla 100p olisi mahdollinen. Ei puhuta siitä toisesta ääripäästä.

Ei ole mikään kauhean vahva olo 17.1. rallykisoista, mutta tarkoituksena olikin mennä kyselemään säännöistä ja katsomaan mitä arvostellaan ja miten kylteillä kuljetaan, ja vähän hakemaan miten paljon apuja saa antaa. Ja rataantutustumiseen minulla on post-it lapulla kysymyslista. Tuomarina on Iiris Harju, jonka kisasta olen aikanaan saanut aiemmalla bordercolliella muistaakseni -88p eli lopputulos oli 12 pistettä. Ei pääsisi tuolla tuloksella maajoukkueeseen!

On käyty myös jokatoinen viikko myös tokossa, siellä tehtiin tammikuussa kimppatreeninä luoksetuloja, muiden käskyjen kuuntelemattomuutta, esteelle hakeutumista sivusuunnasta, ruudussa maahanmenoa ja kaksi Kiden ensimmäistä tunnaria vierailla kapuloilla. Maahanmeno on ollut nyt tosi huono ja Kide ei ole tykännyt myöskään treenistä, mikä on näkynyt ruudun motivaatiossa. Samoin hyvältä aiemmin näyttänyt merkki-este-hässäkkä on kärsinyt rallyn merkkitreeneistä, ja Kide ei tällä hetkellä lähde merkille ilman käsimerkkiä ja silloinkin laiskasti. Voi olla että joudumme jättämään jomman kumman lajin tauolle, koska tällä hetkellä ne eivät tue toisiaan, ainakaan kun ehdimme treenata sen verran harvoin. Koska talveksi on jo ilmoittauduttu tälle kurssille, niin ajattelin, että joko keskitytään nyt tähän täysillä, ja jätetään rally tauolle kevääksi, tai sitten tehdään kurssilla rallystä selvästi eroavat liikkeet kisavalmiiksi, eli lähinnä tunnari, luoksetulo ja paikallaolo, sekä liikkeiden alut ja siirtymät. Molemmat olisi varmasti hyödyllisiä. Kesän osalta täytyy sitten miettiä kumpaa lajia tehdään, mutta kesälle en ota molempia, kun muutenkin kesä on töissä kiireisintä aikaa, ja lapset on samaan aikaan lomalla. Itselläni ei vaan riitä aika molempiin juuri nyt, ja Kide on sen verran tunnollinen, että sillä epävarmuus ja asioiden sekoittminen näkyy passiivisuutena. Edellinen koirani oli opportunisti ja ei ollut ikinä passiivinen (ei missään tapauksessa helppoa sekään), ja sitä edellinen purki epävarmuutensa ääntelyksi. Tibbe taas teki vain mikä sitä huvitti, joten siihen verrattuna tunnollisuus on ihana ominaisuus. Tunnollisen koiran kanssa minun tulisi olla paljon selkeämpi ohjaajana, kuin olen. Ja palkata enemmän ja selkeämmin.

Kunhan päästään tokossa samaan tasoon, että joka liikkeestä 8 on teoriassa mahdollinen, kisataan siinäkin. Kyllä sekin hetki tänä vuonna voisi tulla? Tällä hetkellä tuntuu että kaukot on kauimpana tästä. Ja paljon myös apujen häivytystä, ja häiriöitä ei olla otettu oikeastaan mihinkään.

Kuvituskuvina kasa Kiden arkea: lukukoirana (tai monorail-kissana) toimimista, Shampanjan ja Timantin joululahjaksi saama sampanjapullo, velipuolen pojan Arlan kanssa riehumassa, rankkaa toimistokoiran elämää, ja koululaisen pitämä anatomian oppitunti kaksosille (missä koiran nenä).

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!

Ei olla tänäkään vuonna liiemmin sairasteltu. Syksyllä oli joku pieni, en nyt äkkiseltään muista edes mikä, wds aikoihin. Tosi terveenä on Kide siis pysynyt.

2024 suunnitelmista BH on edelleen käymättä, polvet ja silmät tutkimatta, eikä ihanaa luonnettakaan virallistettu.

Vuoden 2025 tavoitteista toko jäi välistä, etenkin johtuen kaukoista ja tunnarista, mutta rallya kisattiin. Ilmoittauduttiin varmaan 20 kisaan, mutta 4 vain mahduttiin mukaan. Saatiin silti RTK4, ja vielä aika hyvin pistein, 2*88p! Siitä ei enää paljoa puutu.

2026 vuodelle olisi tavoitteena keräillä mestarista niitä 95p tuloksia. Vähän riippuu miten uudet säännöt sisäistetään ja miten on tässä lähellä kisoja, ihan niin kauas en nyt viitsi enää ajella, mutta vaikkapa 1 kpl 95p tai yli. Tokossa otetaan tavoitteeksi myös voittajaluokan korkkaaminen, kunhan hallit vähän lämpenevät ja kaukot alkaa toimia. Ja harkitaan sitä luonneasiaa, tällä hetkellä olisin kääntymässä Smart Dog -testiin.

Kide aloitti taas juoksut joulun kunniaksi, viime vuonna oli samaan aikaan. Tarkka tyttö!

Kuvat marraskuulta Lohjalta.

RTK4 Kide

Tänään käytiin Raaseporissa viettämässä Kiden kanssa itsenäisyyspäivää. Ratoina olivat Mikaela Lindqvistin ja Anna Klingenbergin radat. Radat eivät olleet mitään helppoja, mutta toisaalta meidän vaikeimmat kyltit puuttuivat (kuten edessä peruutus).

Ketään tuttuja ei ollut paikalla, joten radat eivät tulleet videolle. Halli oli aika pieni ja vain 2 odottavaa koiraa sai olla hallissa kerrallaan, niin en oikein osannut kysyä ketään kuvaamaankaan. Eka rata meni ihan tosi hienosti, Kide oli ihan vähän ylivireessä, mutta silti pysyi lapasessa. Minusta kaikki meni oikein hienosti, tosi 2 kylttiä jouduttiin uusimaan, liikkeestä istuminen ja molemmat oikeaan täyskäännös. Lisäksi oli pari vinoa ja ohjaajavirhettä. Lopputuloksena 88p. Toiselle radalle oli vähän odottelua ja Kidekin ehti vähän leikkiä hallissa ja rauhoittua. Toisella radalla oli vire täydellisen kohdallaan, oli ilo kisata. Sielläkin jouduttiin uusimaan yksi kukkanen, ja suunnilleen samat ov-vino-tvä virheet löytyi, lopputulos 88p tältäkin radalta. Lisäksi toiselta radalta saatiin tuomarinpalkinto. Se tosin oli vähän säälipalkinto, koska Anna halusi antaa TP:n sellaiselle kuka ei ollut koskaan ennen saanut. Olisi ollut kiva saada Kidelle TP vaikka ihanasta hännän heiluttamisesta lähtökyltillä tai iloisesta istumisesta loikaten tai ohjaajan kauniista kehumisesta, mutta parempi kai sääli-TP kuin ei mitään.

Tässä vielä ihana ja maailman paras RTK4 Kide mitalin ja TP-palkintonsa kanssa.

Oli tosi kiva kisata Kiden kanssa, ja selvästi Kidellä alkaa olla nyt se ikä, kun voi vaan mennä mihin tahansa halliin ja luottaa että koira toimii samoin kuin treenihallissa. Siis se paras ikä kisata, mitä varten on pentuaika tehty töitä. Ja että se tekee tasaisesti ja parhaansa mukaan, eikä masennu palkattomuudesta tai jännitä liikoja vaikka uusia äänimaailmoja. Ja oli kiva että 2 kisaa putkeen ei ollut mikään ongelma, ihan hyvin voi katsoa tällaisia enemmänkin, jos vaan oma keskittyminen riittää kahteen rataan. Nyt pitkä odottelu oli hyvä, niin ehti nollata omat aivonsa kirjan kanssa ennen toista rataa.