Vuosikatsaus ja tämän vuoden suunnitelmat

Tavoitteet toteutuivat erinomaisesti. Käämi 13v papparainen voi edelleen hyvin ja virkeästi. Muistaa vielä useimmat rallyliikkeet ja nose on edelleen lempparia. Ryhmäpaikka me luovutettiin nosesta nuoremmille. Kide on oppinut tokossa ja rallyssa alon ja avon liikkeet (ainakin pääosin), saanut 2 ihanaa reipasta pentua, ja käynyt terveystutkimuksissa polvien ja silmien osalta. Kiden tyttö on jo käynyt suojelutreeneissä, ja saanut kehuja hyvistä hermoistaan.

Vuodelle 2023 Käämi jatkaa papparaisen eloa toivottavasti mahdollisimman pitkään. Muita suunnitelmia ei ole kuin lenkkeillä ja nauttia ruoasta ja rapsutuksista. Vielä jaksaa leikkiä Kiden kanssa ja juosta kilpaa.

Kidellä taas on liuta tavoitteita 2023 vuoteen.

Kiden tavoitteena olisi Rallyssa RTK2 ja voittajan liikkeet kuntoon, ehkä jopa voittajan korkkaus. Mikäli tokokärpänen puraisee pahemmin, voi olla että joustetaan voittaja vähän myöhemmälle. Tokossa tavoitteena olisi opetella kaikki voittajankin liikkeet (myös vielä ihan alkeissa olevat tunnari ja kaukot, ehkä syksyllä tosin vadsta). Tokon kisaaminen vähän riippuu siitä, että miten paljon panostetaan rallyyn ja uskalletaanko mennä tokokisoihin. ALO olisi jo ihan mahdollinen Kiden kanssa, ja kivasti Helsingissä olisi SM:tkin, minne varmaan seura kaipaisi osallistujia. Toisaalta olisin toivonut jotain ihan pikkukyläkisoja ekaksi tokokisakokemukseksi. Kide aikoo käydä myös terveystutkimuksissa vähän laajemmin, mikäli minun budjettiin mahtuu, sekä olen harkinnut myös luonnetestiä Kidelle. Se on sen verran täpäkkä tyttönen, että en uskoisi sille jäävän mitään traumoja testistä. Keskimäärin se palautuu kaikesta mitä arjessa tulee vastaan ravistamalla kerran turkin, eikä ilotulituksetkaan kiinnostaneet.

Nuorten koirien tokoringin koulutus

Lauantaina oli Porvoossa Avecin hallissa Helsingin seudun kennelpiirin nuorten koirien tokoringin koulutus, kouluttajana oli Toko Valmennusrenkaan valmentaja Christa Enqvist-Pukkila. Olin itse paikalla kuunteluoppilaana, koska Kide on vielä pentujen kanssa. Ja Käämi ei taitaisi mennä läpi nuoresta koirasta?

Kaikki koulutuksen koirat oli nuoria, 1-3-vuotiaita, joten nuorten koirien kysymyksiä käytiin läpi. Kaikki alla olevat muistiinpanot on ihan itse kirjoitettuja, eli ei välttämättä Christan sanomaa, tai voi olla täysin irroitettu kontekstista, nämä ovat vain lähinnä itseä varten muistiinpanoiksi. Kuvituskuvana toimii Pirkon komea Arran.

Liikkeiden yhdistely: Palasista palkkaamattomuusharjoittelun voi aloittaa esimerkiksi yhdistämällä sivulletulo, sosiaalinen palkka, siirtymä ja suora luoksetulo jonka jälkeen kunnon palkka. Tai liike palkatta ja siirtymä ja heti liikkeen alun liikkuroinnin jälkeen palkka. Ideana on että koiran odotusarvo siinä liikkeenalussa on hyvä ja alusta tulee ohjaajalle hyvä fiilis, tämä me osataan ja koirakin on mukana. Kun liike alkaa, on koiralla korkea odotusarvo että kohta on se palkkahetki. Treeneissä turhaa sivulletuloa kannattaa välttää, vaan tehdä liikeet ns vauhdista, ettei kaikki treenit ole 20 sivulletuloa ilman yhtään palkkaa, jolloin se sivulletulo muuttuu tylsäksi. Vaan että sivulletulostakin palkataan ja silloin sillä on tarkat kriteerit. Mutta jos treenataan liikettä, niin on tura´ha vaatia tietynlaista perusasentoa. Kisamaisia tulisi treenata, jotta koira antaisi myös kisoissa kaikkensa, eikä masentuisi kisatilanteessa, vaan olisi oma itsensä. Tulee kuitenkin muistaa että harva koira antaa kisatilanteessa oikeasti parastaan. Kannattaa pitää kirjaa mitä palkkaa, että tulee oltua tasapuolinen ja vaihteleva. Kokonaisuus + osasten odotusarvo tasa-arvoisena. Jos tekee esim 4 liikettä palkatta, niin loppuun treenaa kaikkien niiden liikkeiden palaset palkalla. Ja seuraavalla kerralla päinvastoin.

Seisomiseen pompun opettaminen: Tarkoituksena on opettaa koiraa hahmottamaan ryhtiä ja asentoa liikkeessä, sekä siirtämään fokus vaanimisesta oikeaan asentoon. Tarkoituksena ei ole tehdä seisomista hypyn kautta, vaan seisomisen jälkeen hyp-hyp-hyp. Sopii käyttöön jääviin ja ruutuun hahmottamaan mikä se pyydetty asento olikaan.

Kaukojen osat: 1. vaihdon nopeus ja rytmi, 2. suorituksen tekninen osamainen, 3. tassukriteeri, 4. pysyminen asennossa 5. into ja viimeisenä 6. etäisyys sitten kun kaikki edelliset palikat ovat kunnossa. Vasta sen jälkeen kootaan nämä yhteen. Tassujen hahmottamisen opettaminen koiralle hyvin on tärkeää ja siinä on turha kiirehtiä jos koira ei osaa edellisiä. Kaukojen kanssa alkuopetuksessa tärkeää on että vaihdot tapahtuvat riittävän nopeasti, jotta koiran idea pysyy siinä omassa tekiikassa ja painonsiirrossa. Kaukoissa on ehdottoman välttämätöntä käyttää takapalkkaa jotta koira ei ole kiinni ohjaajassa vaan pystyy keskittymään siihen painon siirtymiseen. Palkkaus alussa tapahtuu painonsiirrosta jo ennen asennon loppuun suoritusta siten että sarjat ovat istu-seiso-istu-palkka ja seiso-maahan-seiso-palkka. Käytä tässä sitä omaa tassukriteeriapuvälinettä. Jos etutassutargetti, sen on oltava riittävän pieni. Jos takatassutargetti, niin maahan-seiso vaihdossa voi helpottaa jos targetti on kokoa sohvan istuinalusta, jolloin etutassut voivat roikkua laidan yli ja kun koira nousee niin sen täytyy nostaa etutassunsa kokonaan targetille. Koiran peppua voi tukea omalla kämmenellä, jos koira ei ole herkkä kosketukselle.

Ohjattu: Opeta koiralle katso oikeaan ja katso vasempaan käsky silloin kun koira on selin kapuloihin. Keskikapulan opetusta ehdotettiin siten, että koiralle heitetään keskikapulaa tasamaanouto ideana pari kertaa, sitten heitto, käännetään koira selin kapuloihin ja vapautetaan keskikapulalle. Kun koita osaa sen, lisätään reunakapuloiden heitto mukaan, ja koiran tulee silti kyetä hakemaan se keskimmäinen kapula. Tässä kokoajan käytössä se keskikapulasana. Jos koira pysähtyy U-käännöksellä kapuloille mennessä tai ruutuun mennessä, kannattaa koiralle opettaa kääntyminen myötä ja vastapäivään 180 astetta, jotta koetilanteessa voi käännättää koiran mahdollisimman keskelle sillä sopivalla käskyllä. Palkkauksessa seisomiseen tulee olla yhtä hyvä palkka kuin suoraan juoksuun, jotta pysyvät tasavertaisina koiralle, ettei seisominen ole ns rangaistus. Vapautus kapulalle mahdollisimman nopeasti, ettei tule negatiivisuutta. Kiertonoudossa kannattaa käyttää eri käskyä kapulan ottamiseen kuin tässä, esim etsi. 20 metriä on todella pitkä matka, joten itseluottamusta tähän oikeasti opettamalla koiralle se tehtävä, ei vain turhaan juoksuttamalla koiraa. Häiriönä voi käyttää useita sivukapuloita matkan varrella, ettei koira valitse kohteekseen sivukapuloita vaan oikeasti sen keskikapulan. Christalla oli myös tähän 5 eri noutokäskyä, ne 3 oikeaa ja 2 pelastussanaa jos koiran sijoittuminen ei olekaan ihan oikein.

Ruutu: Ruudun paikka onko se koiralla oikeasti tiedossa. Tätä kannattaa ottaa ensin läheltä, samoin jos täytyy muistuttaa koiraa. Osaako koira mennä ruutuun vaikka olisi merkki, kierto, noutokapulat, leluja ym häiriönä. Jos osaa, vasta sitten oikeasti osaa ruudun. Ruutuun lähetystä voi tehdä esimerkiksi pallon ohi. Jos käyttää alustaa merkkaamaan oikeaa paikkaa, ja on ajatuksena häivyttää sitä, niin esim 2 toistoa ilman alustaa ja 1 alustalla. Vähitellen vasta sittn matkaa lisää. Jos on tarkoituksena käyttää targettia, sen kriteeri kannattaa opettaa erillisenä hyvin, jotta siihen voi myöhemmin opetuksessa palata, helpottaa tulevaisuutta

Seuraaminen: kontakti rakennetaan siten että häiriöitä lisätään paljon ja todella monipuolisia häiriöitä, jotta koira oppii mitä halutaan ja missä on virhe. Tässä tulee ehdottomasti olla apuna peili, ja häiriöitä lisätään asteittain. Jos koira ei ole ryhdikäs, tai edistää, voi väliin ottaa pari askelta peruutusta käännöksiin tai suoralla pari sivuaskelta koiraa karkuun, jotta koira ryhmistäytyy. Seuraamisessa riittää jos koira pitää kontaktin ja suunnilleen oikean paikan, täydellistä 4 minuutin seuraamista on turha edes yrittää tavoitella. Toki kaikia palasiakin täytyy muistaa palkata, etenkin se suoraanmeno unohtuu usein palkata.

Muita huomioita: luoksetulon väärää asentoa ei kannata korjata. 2 askelta eteen / taakse / oikeaan / vasempaan -temppu voi olla pelastus monessa liikkeessä jos koira on sijoittunut hieman väärään paikkaan. Hyppy tulee osata suorittaa todella vinosta linjasta, eli se hypyn imu pitää olla vahva. Jos koira selviytyy vaikeista treeneistä, se selviytyy kisatilanteesta.

Kiden pennut

Kiden pennut on nyt reilun kuukauden vanhoja söpöliinejä. Kide sai 2 pentua, nartun ja uroksen. Heillä on mennyt kaikki hyvin, Kide hoiti ilman apuja synnytykset, kalvot, napanuorat ym, ja myös pennut hoitaa tosi hyvin. Leikittää niitä mielellään.

Tumman tytön pentunimi on Frida ja vaaleamman pojan Felix. Molemmat vaikuttavat oikein ihanilta tapauksilta, tulevat mielellään ihmisen luokse, nauttivat sylissäolosta ja ovat ihan todella söpöjä. Olen saanut jo kahdesti käydä söpöliinejä katsomassa ja viikon päästä taas.

Kiden syksyn tokoiluja

Kide on käynyt syksyn kaksissa tokotreeneissä (kennelpiirin ja ATD:n). Eli kerta – kaksi viikkoon treenit. Ihan kaikille kerroille ei olla päästy. Säännöllinen treenaaminen kummasti edistää oppimista. Muistelen että Riitta Korri sanoi että kolmesti viikkoon pitäisi treenata että edistyttäisiin. No onneksi meillä ei ole kovinkaan mahtipontiset tavoitteet, niin jospa riittäisi tämä vähän harvempikin.

Ruutu sujuu myös hyvin, apuja on satunnaistettu, ja avustetun jälkeen on pyritty tekemään ruutu ilman apuja. Tässä välimatkat avuilla on tosi pitkiä (25m), ilman apuja ehkä 10m. Kierto ilman apuja on edennyt huomattavasti, meno ja paluu laukalla, lähtö ekasta käskystä ilman käsiapua ja törppöjen kiertäminen onnistuu jo noin 95% todennäköisyydellä. Etäisyys vaatii vielä kasvattamista, mutta koska aiemmin päästiin jo 10 metrin etäisyyksiin avuilla, niin eiköhän se tästä. Alla video todisteeksi, miten kauniilta meno näyttää. Kaukoissa onnistuu i-m-i-m vaihdot 5 metrin etäisyyteen niin että tekniikka pysyy, ja s-m vaihto 3 metriä, muut vasta 1m. Tähän on kokeiltu takapalkkaa, mutta se hidasti vaihtoja niin paljon että tällä hetkellä heittopalkka.

Liikkeestä maahan sujuu rauhallisissa olosuhteissa todella upeasti. Häiriössä parempi on liikkeestä istu. Seiso on ihan palasina vielä. Seuraamisessa on yhdistelty noin 3 palasta, ja niissä on pysynyt hyvin pakka koossa. Ei olla ahnehdittu enempää, on niin nuori vielä pitkäkestoisiin suorituksiin.

Eniten vaiheessa ovat hyppy ja hyppynouto, näissä ajattelin seuraavaksi alkaa ottamaan keppien väleihin hakeutumista vesipelastuksesta tutuilla opeilla. Pito taas sujuu oikein hyvin rauhallisissa olosuhteissa. Häiriöt lisäävät kapulan pyörittelyä.

Kotona on tehty lasipurkeilla hajua ja ilmaisua. Tässä ajatuksena joskus lisätä purkkeja ja saada tunnari rakennettua. Mutta tässäkin huolimatta suunnitelmista, toistojen määrä ei ihan vastaa tavoitetta. Hiljaa hyvä tulee.

Tästä on hyvä Kiden jäädä 3 kuukauden vatsankasvatus ja pentujenhoitolomalle, ja tammikuussa jatkuu.

Käämi 13v

Käämi täytti eilen 13-vuotta!

Vähän oli köyhät synttäriherkut, mutta vanhan herran ruokavalio on tiukka. Meinasi syödä kynttilänkin, kun malttaminen ei ole enää vahvuus.

Kesäkuulumisia

Kidellä ulkotreeneihin siirtyminen tapahtui loistavasti, ja tuntuu kuin olisimme edistyneet kertaloikalla kauhean paljon eteenpäin. Kide oli kennelpiirin tokotreeneissä kesäkuun loppuun, ja kesäkuussa oli myös kahdet Korrien tokotreenit. Saatiin hyviä ohjeita jatkoon, ja näitä olisi nyt ajatuksena lähteä syksystä työstämään. Törpön kierrossa minun täytyisi alkaa antaa koiralle enemmän vastuuta. Saatiin ehdotuksena tehdä joka treenissä 3 toistoa, joista ensimmäinen super helppo ja toinen keskivaikea ja kolmas vielä vaikeampi, ja vain odottaa että koira suorittaa. Kokeiltiin tätä, ja minulla meinasi kyllä kärsivällisyys loppua, mutta Riitta kannusti minua malttamaan, ja kyllähän se Kide sen vaikeimmankin osasi, ihan itsenäisesti, ilman apuja. Näitä siis taas lisää, kunhan kesälomalta palataan. Tassutargettia kokeiltiin myös, ja tästä saatiin noottia, että perusteita pitäisi opettaa paremmin. Lisää siis vahvistusta tähän. Luoksetulon sivulletuloon saatiin ohjeeksi esitellä takapalkka etutassutargetilla, sitten kapula suussa, sitten targetti ja kapula pois, sitten kapula takaisin ja siinäpä sekin olisi koevalmiina. Liikkeestä seisomista kehotti kokeilemaan käskystä, pehmeällä pallonheitolla, ilman käsiapua. Kaukoja voisi tehdä kaukopelinä lentävillä nameilla. Ja ohjattuun noutoon saatiin hyvät ohjeet miten sen kanssa edetään kohti kisasuoritusta. Tärkeintä olisi kasvattaa matkat kohti kisatilannetta, ja saada niistä paljon palkkaa. Namialustoja ja kapuloita ei sekoiteta, vaan tehdään vaikka kuukauden kuurina molempia, koska sekoittaminen sotkee koiran fokusta, ja tässä ei harjoitella luovutusta vaan suorapalkka takana olevalle palkalle, joka katkaistaan koe"asennosta" ohjaajan liikkeellä. Noutoa jatkoheitoilla, lelu ei näkyvissä vaan koeasento ohjaajalle, vaihtele katkaisukohtaa. Juoksu kohti tylyn näköistä ohjaajaa tulee olla koiralle parasta, koska se on EVL:ssä 5 sellaista liikettä.

Rally-Tokoa tehtiin nyt myös touko-kesäkuu, oltiin varalla ATD:n piirinmestaruusjoukkueeseen, mutta ei onneksi päästy kisaamaan. Tuli kuitenkin treenattua tavoitteellisesti, ja kummasti tuli myös huomattua, että Kidehän osaa jo avoimen luokan liikkeet lukuunottamassa istu-seiso-kierrä koira. Jopa houkutus on sujunut treeneissä, ei tosin olla vielä kokeiltu pizzalaatikoita ym vaikeita. Voittajasta Kide osaa myös jo ainakin puolet liikkestä, ja Mestaristakin muutaman, joten ihan takuulla jatketaan tässä kisaamista myöhemmin.

Heinäkuu lomailtiin, nautittiin kesästä, reissattiin kotimaassa ja Kide oli maailman helpoin reissukaveri. Kertaakaan ei käyty missään treenaamassa, pari kertaa houkutteli, mutta ei sitten jaksettu kuitenkaan koska oli liian lämmintä tai sateista tai kaunista. Tai no ohjelmatreeniä kokeiltiin olohuoneessa pari kertaa, ja Kide on alkanut hoksata sen aika hyvin. 3 liikkeen alkua menee olohuoneessa jo ihan superisti, jos se näin hyvin edistyy, niin mehän suunnitellaan ensi vuodelle tokokisoja. Tälle vuodelle en raski lisenssiä ostaa. Elo-syyskuussa jatketaan vielä tokoilua ja yhdet rally-treenit taisi olla myös. Syksyksi meillä on hankittuna lasipurkit tunnistusnoudon opettelua varten. Vielä kun jaksaisi aloittaa sen homman, se on jotenkin niin hitaasti etenevää alkuun, että ei meinaa jaksaa aloittaa. Koiran mielestähän se on huippua, kun namia siitä saa paljon, mutta ihmiselle se menee kiinnostavaksi vasta kun koiran päässä alkaa lamppu syttyä.

Käämille kuuluu ihan hyvää. Turkki on mennyt kastroinnin myötä todella hamppuiseksi, mitä pohjavillapesu hieman helpotti, muuten olo on talvesta parantunut. Meidän edellisille koirille kesä on ollut vaikeinta aikaa, mutta Käämi on tässä mielessä erilainen, se nauttii lämmöstä ja kärsii kylmästä. Lenkkeillä jaksaa vielä aika hyvin, mutta ikä näkyy kun on alkanut välillä väsyneenä raahata takajalkojaan, joten on hieman lyhennetty lenkkien pituutta. Irti jaksaisi juosta ja leikkiä vielä hyvin, mökillä kieri nurmikolla ja juoksi kilpaa Kiden kanssa monta kertaa. Kide on kyllä tehnyt Käämille hyvää, luulen että ilman tuota pientä juoksuttajaa ei olisi enää näinkään hyvässä kunnossa.

Loppuun vähän monimuotoisuusjuttuja. Ylempi kuva on Kiden monimuotoisuus MyDogDNA-testin mukaan, eli sen monimuotoisuus vastaa aikalailla rodun keskiarvoa. Vertasin sitä muiden rotujen 10-v vanhoihin monimuotoisuuskaavioihin (koska en löytänyt uudempia). 2013 leijonia oli tutkittu 72kpl, joten jonkintasoista rotuprofiilia tuosta varmaan jo saa. Kiden monimuotoisuus oli 34% ja samalle tasolle ei näyttäisi monikaan rotu pääsevän. Verrattuna leijonia myös muihin rotuihin, tilanne vaikuttaisi olevan kohtuullisen hyvä. Alla oleva kuva netin julkaisuista. Hauska näin vähitellen tutustua rotuun ja sen ominaisuuksiin.

Vertailuksi vielä muut bichonsukuiset könttänä, tämä kuva cotoneiden JTOsta:

Pääsiäistokoleiri

Kide oli HSKP:n nuorten koirien tokoleirillä opettelemassa tokokisoissa tarvittavia taitoja. Kouluttajina olivat Tending kasvattajat Pekka Korri ja Riitta Jantunen-Korri. Saatiin olla molempien opeissa kaksi kertaa. Pekan kanssa katsottiin ohjelmatreeniä, eli sitä kisatilannetta, ja Riitan kanssa katsottiin tekniikkaa. Pääsiäisen anti oli aivan loistava. Lisäksi ollaan menossa kesäkuussa uudestaan Korrien oppiin ATD:n tokotreeneissä. Kaikki allaolevat muistiinpanot on ihan itseä varten, ja ei välttämättä juuri Korrien sanomaa, vaan koulutuksessa mieleentullutta.

Pekan ajatuksena oli, että Tokoa varten koiralle opetetaan kisatilanne. Kisatilanteessa tärkeää on että koira saa palkan ihmiseltä, eikä se itse treenikenttä merkitse mitään. Pekan tavoitteena oli myös, että koira ei tiedä milloin se on kokeessa ja milloin treeneissä, vaan että treenit rakennetaan niin että koetilanne on koiralle tuttu. Koiran elämä olisi sarja onnistumisia, ja sillä olisi kisatilanteessa luotto siihen että olen pätevä koira jolla on maailman paras ohjaaja. Ja että koira pyrittäisiin opettamaan tekemään töitä ihmiselle, ei leluille, nameille tai tokoa itseään varten. Pekan kanssa katsottiin sitä, millaisesta kehumisesta koirat tykkäävät. Toisille sopii kosketus, toisille äänikehu, toisille liikkuminen koiran kanssa. Kide esimerkiksi ei tykännyt taputtamisesta, mutta tykkäsi rapsuttamisesta. Oli hyvin oivaltavaa, että hakee sen sosiaalisen palkan oikeasti niin että koira nauttii siitä. Pekka myös painotti että koiraa ei kehuta nami-sanalla kisoissa, vaan koiran pitää tietää milloin se saa sosiaalista palkkaa ja milloin namin tai lelun. Pekka myös muistutti monia, että aina ensin kehu, sitten vasta kaivellaan taskuista herkkuja, ettei taskujen kaivelu ole se palkkavihje.

Tosi moni teki ohjelma-treeniä, eli siirtymiä, esimerkiksi 3 siirtymää/helppoa liikettä putkeen sosiaalisella palkalla ja vasta viimeisestä sai lelun. Ohjelmassa tärkeintä oli rauhallinen ja motivoitunut mielentila, ei niinkään liikkeen onnistuminen. Liikkeitä tehtiin myös odotustilassa, käytävällä ja ulkona treenikentän sijasta, jotta koiralle se treenikenttä ei olisi niin merkityksellinen. Meillä tätä ongelmaa ei ole, kun koiralla ei vielä ole kisakokemusta, niin yhtälailla on palkattu ulkona, odotustilassa kuin kentälläkin. Pekan ajatuksena oli että tehdään ensin siirtymä-kehu-palkkaus ja siirtymä-kehu-siirtymä-kehu-palkkaus ja lopulta jopa 3-5 siirtymää tai liikettä ja vasta loppuun se palkka. Ohjeena oli myös, että ohjelmatreenissä tehdään helppoja liikkeitä, sääntöjen vastaisestikin, ja autetaan koiraa onnistumaan ja pysymään mielentilassa ja sitten itse liikkeiden tekninen opettelu tehdään erikseen. Kisoihin Pekka kannusti menemään vasta kun on hallussa liikkeet teknisesti ja ohjelmatreeni kantaa sen 4-5 liikettä.

Tekniikkatreenissä ehdittiin tehdä vaikka mitä. Mm seuraamisessa sain palautetta askelpituudestani. Minun pitäisi huomioida askelpituudessani paremmin koiran koko, ja kävellä lyhyemmällä askeleella. Tämä on minulle vaikeaa. Kide näytti tosi kaunista seuraamista, niin liikkeelle lähdöt, suora, käännökset kuin pysähdykset. Saatiin kehotusta alkaa kokoamaan seuraamista jo kokonaiseksi kisaliikkeeksi. Myös sivulletuloa voisi vahvistaa enemmän, Kidellä on kaunis sivulletulo, mutta paikka vielä vähän vaihtelee. Itse en ole tästä niin huolissani, ja olen sitä myös itse vahvistanut, minulle riittää että paikka on minun mielestä hyvä, ei niinkään väliä onko se aina sama.

Merkille lähetykseen saatiin myös kehotuksena alkaa lisäämään EVL:n elementtejä, vaikka itse merkki on vielä ihan kesken. Jännästi kukaan kouluttaja ei oikeastaan ole huolissaan Kiden merkistä, vaikka se on meillä ollut jo ainakin vuoden ajan treenien teemana, eikä se siltikään oikein ole mennyt eteenpäin. Saa nähdä tuleeko merkki olemaan meillä se, miksi ei koskaan päästä tokossa eteenpäin, vai purkautuuko se vain itsestään ajan myötä.

Ruutua kehotettiin myös viemään eteenpäin, alkamalla yhdistelemään esimerkiksi kahta satunnaista palasta toisiinsa. Myös kaikki palaset siitä kuntoon erillisinä, ja jokaista osasta vähitellen eteenpäin, lopun kokoaminen on sitten helppoa. Ruudun palasista tyhjä on meillä opettelematta, mutta ruudun bongaus, ruutuun juoksu, stoppipaikka, nopea stoppi ja seisominen ruudussa on jo opettelun alla. Vielä enemmän opeteltavaa on maahanmenossa, seuraamaan tulossa, sekä loppuperusasennossa. Kokeiltiin targetin heiton kautta paikan hakemista yhdistettynä pysähdykseen, ja se olikin oikein nätti. Tätä voitaisiin kokeilla seuraavissa treeneissä tutulla ruudulla.
Noutoa näytettiin ja siitä saatiin myös paljon kiitosta, kauniita osia olivat sekä nosto, pito että vauhti. Siihen ehdotuksena kapula suussa hyppääminen ja esteen yhdistäminen joko etu, tai takaperin ketjuttamalla, sekä sivulletulo kapula suussa vauhdista. Kuolleen kapulan nosto taas kehotettiin jättämään myöhempään.

Muilta apinoituja vinkkejä olikin sitten etenkin ohjattuun noutoon liittyen. Tästä nähtiin tosi monta opetustapaa, ja pari on nyt ainakin sellaisia, mitä lähdetään kokeilemaan. Kokeillaan ainakin targettia keskikapulalle, sekä namialustaa keskikapulalle.

Kaukoissa nähtiin sekä etujalkatekniikan että takajalkatekniikan opetusta. Olen ajatellut Kidelle takajalkatekniikkaa, koska epäilen etten osaa opettaa etujalkatekniikkaa. En ole lopputuloksesta kovinkaan huolissani, osaan opettaa on ehkä 8:n kaukot, ja päätavoitteenani on se, että koira tekisi kaikki vaihdot, vasta toissijaisena se tekniikka. Toki jumppaa on tehty tähän taustalle ja sitä jatketaan, ja palkkaustapoja kokeillaan, mutta en ota tästä hirveästi stressiä, tulee sellaiset kuin tulee, ei niitä MMissä esitellä.

Tunnarin osalta käytiin myös läpi monta opetustapaa hajupurkeista piilosta etsimiseen ja kävyistä kankaaseen. Olen suunnitellut tunnaria syksyn projektiksi, kun sitä voi sitten tehdä omassa olohuoneessa, ja toistoja tarvitaan paljon ja muuttujiakin riittää.