Onko nyt oikeasti marraskuu?

Lehden mukaan on ensimmäinen luminen ja kylmä marraskuun alku 75 vuoteen. Ja kun itse miettii niin eipä näitä ole montaa ollut. Saa nähdä onko talven ainoat kunnon pakkaset tässä, vai vieläkö tammi-helmikuu ehtii korjata asiaa...

Pojat villiintyivät täysin kun lumi tuli. Mikä siinä onkin kun eläimet ja lapset tykkää lumesta...



ps: otin kuvat ihan kameralla. En silti jaksanut käsitellä niitä, joten taisi olla turhaa kameran laturin etsintään käytetty parituntinen...

Klooneja

Lehdessä oli viikonloppuna juttu, että koiria voi nykyisin kloonata, harmi se hinta (90 000e), muuten oisin heti tilannu Käämi-kloonin. Kotijoukot olivat järkyttyneitä, koska he haluaisivat Riitti kloonin. Eli molemmat siis.

Pojat kävivät taas kylpylässä huollettavana. En keksi mitään noin loistavaa asiaa maailmassa, kuin paikka jossa voit pestä, kuivata ja föönata koirat ja jättää pölisevät karvat ja märät pyyhkeet, hihnat, pallot ja kellukkeet jonkun muun huoleksi. Poikien mielestä se uintikin on mukavaa.

Uusi ramppi oli hieno ja loiva! Lopuksi sai uiskennella pallonkin kanssa.

Käämille osui sopivaan aikaan, sillä suurin osa kesäkarvasta irtosi tuolle reissulle. Riitin suhteen olin vielä liian ajoissa, joten varasinkin uuden ajan 3 viikon päähän.

Vanhenevan koiran juhlaa

Luin jostain eläinlääkärin vanhenevan koiran oppaasta, että vanhempi koira tarvitsee kahden ruoan sijaan annoksensa jaetuksi vähintään kolmeen ruokaan päivässä. No, ihan niin pitkälle ei olla päästy, että kolmesti päivässä muistettaisiin ruokaa antaa, mutta useimpina päivinä on aloitettu antamaan välipalaksi possunkorva, kalkkunan kaula, mahalaukkua tms. Ja eihän nyt pelkästään Riitille voi antaa, kun se ei olisi tasapuolista. Käämin linjoja täytyy vähän seurailla, ettei ylimääräiset herkut ala kertyä vyötärölle (muistan aina kun eläinlääkäri sanoi 16-viikkoisesta Käämistä ettei hän ole eläessään nähnyt näin lihavaa bordercollien pentua).

Yllättävää, pojat eivät ole vastustelleet ylimääräistä herkkuhetkeä! Ei vaikka sen joutuu viettämään ulkona päiväuniaan nukkuvaa vahtien. Tätä tahtia muutama kilo herkkuja ei riitä kovin pitkälle syksyä...

En oikein tiedä missä vaiheessa koiria pitää alkaa pukemaan jos ne oleskelevat omalla pihalla jonkun tunnin, etenkin kun Riitti viettää ajan enimmäkseen rauhakseltaan naapurin kissaa tai lintuja katsellen ja Käämi palelee helposti. Tai ainakin näyttää palelevalta.

Syksyn kuulumisia

Vähän kulttuuria alkuun, epäilen, että Käämiä on käytetty esimerkkinä, kun on tehty taidetta tunneliin. Tunnistatkos paikan?

Kuin kaksi marjaa?

Päästiin Riitin kanssa jatkamaan Tamskin rallytokon valmennusryhmässä, tuntuu uskomattomalta. Ei me nyt ihan niin hyviä olla. On toki kehitytty vuodessa, mutta vähän epäilyttää tämä mestariluokan 95p tulosten keräys. 70p olisi varmasti mahdollinen, mutta valiotitteli houkuttelisi enemmän kuin "vain" koulari, joten saa nähdä uskaltaudutaanko me kisaamaan. Valkun jatkumisen kunniaksi tilattiin kerralla koko talven treeniherkut. Onko normaalia, että ihmisen siivouskaapissa on pari kiloa possua, pari kiloa kanaa, puoli kiloa heppaa, toinen samanmoinen jotain kalaa...

Tässä jotain ratoja, mitä on viimeksi treenattu. Ylemmässä radassa vastoin sääntöjä täyskäännös kiinni esteessä (virallisestihan pitäisi olla 1,5m) ja alemmassa radassa pujottelusta poistuminen kyltille normaali vauhti ei tainnut myöskään mennä ihan sääntöjen mukaisesti... Vähän pitää vielä treenata tätä radan suunnittelua... Kauttaviivoilla merkitty vaihtokylttejä, joilla saa vähän helpotettua rataa.

Eipä ole tämän fiksumpia valokuvia esiteltäväksi. Ei riitä enää kädet kameran kaivamiseen lenkillä esiin, ja ihan joka paikkaan ei päivälenkilläkään enää pääse, eikä vauhtikaan saa pysähtyä kesken lenkin. Jostain kumman syystä. Ja iltalenkillä ei riitä valo enää kuvaamiseen.

Pitäisi kyllä ihan asiakseen ladata joskus kameran akut ja ottaa kunnon kuvia muustakin kuin yhdestä kaksijalkaisesta. Kuten vaikkapa syksyn lehdistä...

Käämi 7v

Onnea Käämi 7v!
Käämi juhli synttäreitään perhepiirissä, kera lihapulla-juustokakun.

Kesä vaihtuu syksyksi

Syyslemmikki tuppaa tulemaan taas pihaan vaikka kuinka kannetaan se ämpärissä pois pihasta. Kuvitteleekohan se olevansa bordercollie...

Ilmaan on tullut vähän syksyn tunnelmaa, iltaisin kun pitää ovia auki niin sisälämpötila viilenee jopa hieman.

Meidän syksy jatkuu huipuissa merkeissä, sillä päästiin ensi kaudellekin rallytokon valmennusryhmään Tamskille. Ja mihin porukkaan! Mukana on mm Riitin isän omistaja, ihan huippuja mestariluokan koiria ja me. Ajattelin ettei ikinä päästä, kun on jo 10,5v koira ja ihan täystumpelo omistaja ja kaiken maailman haasteita. Mutta toisaalta on vuoden sisään edistytty mielestäni huimasti, voidaan tehdä juosten spiraalit ja pyörähdykset ilman pihahdustakaan. Paljon on silti vielä treenattavaa että 95 p Mestarissa olisi mahdollisuuksia.

Nokian RN

Käytiin 2 vuotta sitten viimeksi Nokialla näyttelyssä ja silloinhan Riitti laittoi täysin ranttaliksi koko näyttelyn. Haukkui vaan minulle koko sen ajan kun kehässä juostiin. Kehän ulkopuolella ja seistessä oli hipihiljaa. Tästä seurauksena Riitin veteraanidebytointi meni hiukan pieleen ja saatiin käytöksen takia H. Taisi olla silloin hieman turhautunut kun oli jäänyt harrastukset vähemmälle ison mahan ja häiriötekijän vuoksi.

No onneksi Riitti ei jatkanut tällä kertaa käytöstään. Veti hihnassa kyllä ja katseli naisia, mutta seisoi oikein hienosti ja (lukuunottamatta sitä kohtaa missä koirat olivat arvosteluitaan hakemassa) ravasikin ihan kohtuullisesti. En saanut oikein kunnon draivia kun kehä oli niin pieni ja sitä sai juosta vain puoli kierrosta, joten askel oli minusta vähän lyhyt. Tuomari kuitenkin piti Riitistä, ja oikein ihmetteli että onko tämä todella 10-vuotias.

Janiki Steinbock arvosteli Riitin näin: "Tyylikäs 10v uros, joka liikkuu kuin nuori koira. Hyvä ilme ja korvien asento. Hyvä ylälinja ja alalinja. Hyvin kulmautunut. Hyvä luusto." VET-ERI, VET-VSP, PU2, SA, Vara-serti. VSP-VET ja VASERT on unohdettu merkata lomakkeeseen. Sinänsähän noilla ei ole mitään merkitystä, mutta ehkä sitä voi kysellä kennelliitosta merkkaisiko ne ne jälkeenpäin kun meillä on kuitenkin nuo muut siihen liittyvät lipareet ja ruusukkeet. Killuttimia tai hampaita ei katseltu, nuoremmilta katsoi kyllä.

Mutta tämähän tarkoittaa sitä että me joudutaan käymään kolmannenkin kerran näyttäytymässä vetskuluokassa. Kerran ei maksakaan kuin postimerkin verran, jos vähän jaksaa valikoida. Ainakin Tuulokseen näyttäisi olevan 10-vuotiaat veteraanit ilmaiseksi.