maanantai 19. elokuuta 2013

Salon vepekoe

Käämi oli lauantaina vepekokeissa Salossa. Ranta oli loiva hiekkaranta. Koko päivän satoi vähän vettä, mutta muuten sää suosi. Tuomarina Monica Lindroos ja vientiesineenä pelastusliivit.

Toisen veneen haku 25p
Vienti 14p (miksi, oi miksi sanoin irti-käskyn sen jälkeen kun Käämi oli irrottanut. Jos en olisi sitä täysain turhaa käskyä sanonut, ois saatu se tarvittava yksi piste enemmän)
Oma vene 25p
Hukkuva 25p

Yhteensä 89p eli VEPE AVO2.

torstai 15. elokuuta 2013

Vepet ja agit

Tiistaina oltiin Käämin kanssa agissa, Riitti on vielä viime viikkoisen hyökkäyksen takia saikulla treeneistä. Harjoiteltiin radalla putken umpikulmia, viskileikkausta, sekä valsseja ja perjättöjä. Meidän viskit meni ihan superhienosti, valsseissa olin myöhässä. selvittiin myös rata kokonaisena ilman virheitä loppuun.

Kouluttaja kehui että K on edistynyt, ja onhan se, mutta ennen kaikkea minä olen edistynyt, ja oppinut vähitellen ohjaamaan täysin erilaista koiraa kuin Riitti on. Riitti on sellainen varma suorittaja, esim jos lähetän sen putkeen, se menee sinne vaikka ohjaus olisi mitä. Käämi taas tekee niin kuin ohjaan, oli käsky mikä tahansa. Käämillä pitäisi ehkä vähän harjoitella tuota käskyjenkin kuuntelua, että putkeen pitää mennä vaikka minä olisin jo juoksemassa seuraavalle esteelle. Keppeihin tarvittaisiin lisää ratatreeniä, ennen kuin kisoihin kannattaa mennä. Ne kun on meidän vakiovirhe. Sisäänmeno ja alku oikein, mutta Käämi ei hidasta tarpeeksi, niin sitten kolmanteen väliin ei enää taivu. Valitettavasti enskerralla ei kuulemma vielä ole keppejä radalla, mutta itsenäisenä treenipisteenä on. Se vaan ei oikein auta meitä, tarvittaisi se vähintään 4 edellistä estettä (joista mikään ei ole kontakti) jotta virhe tulisi näkyviin.

Eilen oltiin Inkoossa vepeilemässä, kiitos tästä mahdollisuudesta Actiondogseille! Tehtiin vientiä kolme toistoa. Vastaanottaja oli vieras, esine vieras, veneet vieraat ja ranta vieras. Nyt otettiin maanantain pohdinnoista kiinni, ja harjoiteltiin vähän kokeenomaisuutta. Esine oli märkä ja valmiina odottamassa. Ekalla kertaa pelastusliivit, sitten kovamuovinen poiju. Kiinnitin huolellisuutta esineen antamiseen ja lähetyshetkeen. Veneestä ei juuri höpötelty Käämille. Lelut oli valmiina veneessä. Ekalla kertaa kävin itse veneellä, toisella kertaa en käynyt. Veneeseen ei puhuttu, vaan vene lähti ulapalle pikavauhtia. Yks toistoista otettiin täydellä matkalla, loput kaks lyhyemmillä. Ranta oli loivasti syvenevä, joten oli ihan loistavaa, että ekalla lähetyksellä kun perseily tuli, niin pääsin siihen kunnolla puuttumaan. Sitten tulikin hieno suoritus!

Kyllä nyt on kiva mennä lauantain kokeeseen, kun on onnistuneet treenit alla, ja itsellä mielessä rutiinit joita noudattaa kokeissa. Pääsen myös apuohjaajaksi alokasluokkaan Käämin sukulaiselle Ässälle.

tiistai 13. elokuuta 2013

Pohdintaa

Käytiin maanantain treeneissä tuuraamassa, koska mua jäi vaivaamaan kisojen outous. Analysoinnista uusien ihmisten kanssa oli hyötyä, ja todettiin että on treenattu vähän väärin suhteessa kisatilanteeseen.

- Meillä on aina kuivat esineet, kun kisoissa esineet on pääosin märät ja siten myös painavammat. Vaikka varioidaan esineitä, ei se muodon variointi auta ellei esineen painokin muutu. Samoin kisoissa esine on rannassa keskellä edellisen jäljiltä, kun taas treeneissä esine on korissa sivussa. Jatkossa treeneissä on märkä esine valmiina odottamassa rannassa, eikä kuiva esine korissa sivussa.
- Treeneissä tuomari on hiljaa ja veneeseen puhutaan, kun taas kisoissa veneessä ollaan hiljaa ja tuomari puhuu. Jatkossa siis myös treeneissä tuomari puhuu.
- Treeneissä suodetaan, kun taas kisoissa joskus myös huovataan. Tähän pitää kiinnittää huomiota.
- Treeneissä vene soudetaan poijulle nopeasti, kisoissa veneen kiinnitykseen poijulle menee aikaa, ja lisäksi tuomari ei kysy ”oletko valmis” heti, vaan vasta paperityöt valmiiksi saatuaan.
- Ennen treenin alkua aina keskustellaan veneessä olijoiden kanssa miten vastaanotetaan, miten päin soudetaan, mihin asti ym, ja alkusäätöön menee aikaa. Kisoissa tilanne oli tosi nopea, eli minun olisi pitänyt itse tehdä siitä treenimäisemmät. Minun olisi pitänyt kysellä ohjeita ja suhtautua tilanteeseen rennommin.
- Minun olisi pitänyt jättää Käämi istumaan taakseni odottamaan ja käydä veneellä kertomassa että toivoisin että taputat venettä ja kutsut iloisesti Käämiä. Se jäljittelisi jo enemmän treenitilannetta, sillä yleensä minä annan herkut ja tavarat veneeseen. Tai sitten pitäisi jättää tämä rutiini pois treeneistäkin.
- En myöskään kisoissa valmistellut koiraa odottaessamme vuoroamme samoin kuin treeneissä. Treeneissä Käämi istuu odottamassa vieressäni ja rapsuttelen sitä nakin hajuisin sormin, kun taas kisoissa oli nakittomat sormet ja käskin koiran makaamaan taakseni.

Jos tekee kaiken toisin kuin treeneissä, onko se ihmekään jos koira ei toimi samoin kuin treeneissä?

Mutta siis, eilen tehtiin vientiä, ekalla kertaa kuten toimin kisoissakin, ja matka vain 15 metriä, eikä Käämi lähtenyt ekalla käskyllä. Avustuksella lähti kuitenkin. Toisella kiekalla otettiin 30m matka ja aivan kuten treeneissä yleensäkin toimin, ja Käämi lähti hienosti ekalla käskyllä huolimatta märästä esineestä. Syy kisaepäonnistumiseen siis ehkä löytyi. Nyt täytyy ryhdistäytyä viikonloppuun! Sitä ennen käydään ottamassa vielä vientiä ja ehkä oma vene muualla kuin omassa treenirannassa.

sunnuntai 11. elokuuta 2013

Miksi mennä kokeeseen jos koira ei toimi treeneissä?

Käytiin tänään Paraisilla Monica Lindroosin tuomaroimassa vepekokeessa. Sää oli tyyni ja aurinkoinen, ranta nopeasti syvenevä ja melko rauhallinen.

Eka liike eli toinen vene meni oikein hienosti, oppikirjamainen suoritus, ja täydet pisteet 25/25p, aika oli noin 1:23.
Toinen liike meni ihan samoin kuin treeneissäkin keskiviikkona. Käämi jäi rantaveteen palloilemaan pelastusliivien kanssa. Liivit oli tosi märät ja painavat, itse tein huonot valmistelevat, koira oli vähän väsynyt viikonlopusta sun muut huonot selitykset. Heti kun oltiin keskeytetty liike, ja vastaanottaja huusi kerran Käämiä, niin Käämi vei hienosti, ja luovutti kauniisti käteen.

Se oli tosi kiva että saatiin treenata, koska meillä on myös toinen koe varattuna Paraisille, niin kivempi mennä kisaamaan kun on saanut onnistuneen suorituksen alle.

perjantai 9. elokuuta 2013

Miksi ei voi lopettaa kun menee hyvin?


Käämi teki maanantaina ja keskiviikkona vepeä. Koska meillä on ollut vähän lähtöongelmia, ja kokeet oli tulossa, päätettiin ottaa maanantaina kahdesti vienti. Kutsuttuna ja hetsattiin paljon, sillä vastaanottajana oli vieras ihminen, ja lisäksi lyhyt matka, ehkä 15 ja 20 metriä. Hyvin meni. Palkkana grillimakkara ja pallot.

Keskiviikkona otettiin ekalla kierroksella vienti 25 metriin, vene vietiin peruuttamalla, ja aikaa meni siihen kun poijusta otettiin kiinni. Vastaanottajana oli vieras ihminen. Vienti meni ihan superhyvin! Palkkana kaksi nakkia ja pallot. Toisella kierroksella toinen vene lyhyellä matkalla, pelkällä köydellä ja tuomarihäiriöllä, ja sekin meni ihan tosi tosi hyvin. Olisi pitänyt lopettaa siihen.

Kolmannella kierroksella päätin ottaa viennin uudestaan. Jouduttiin hinkkaamaan, koska Käämi ei lähtenyt ekalla käskyllä, vaikka matka oli lyhyt, hetsattiin paljon ja ihminen tuttu. Ongelma oli vakio: veteenmeno esine suussa. Pieni hauva ja isot esineet, niin lienee inhottavaa mennä veteen kun saa suun ja korvien täydeltä vettä. Olisi kivempi tiputtaa esine, hypätä perässä ja ottaa esine suuhun vasta kun on itse vedessä. Tässäkin tapauksessa kun Käämin sai veteen asti, vienti oli todella varma. Toisella kertaa onnistui myös veteenmeno ekasta käskystä, kun avustettiin enemmän veneestä.

Mietin että pitäisikö Käämi opettaa menemään veteen rauhallisemmin. Silloin tuota uppeluksiin joutumista ei tulisi, ja ehkä koirallekin tämä olisi miellyttävämpää. Toisaalta on kivaa kun koira lähtee täysillä käskyn saadessaan.

Täytyy toivoa parasta kokeiden osalta, vähän jännittää. Varasin nyt kolme koepaikkaa elokuulle, ja yhtä vielä kärkyn, sillä kaksi ykköstulosta tarvittaisiin vielä avoimesta. Vieraissa rannoissa on kuitenkin niin iso se yllätysaspekti, ettei tiedä miten käy. Uudet ihmiset, erilainen ranta, erilaiset sääolosuhteet.

Kuvat viime viikolta. Kiitos kuvista Jasminelle!

keskiviikko 7. elokuuta 2013

Agivahinkoja

Riitin päälle kävi eilen agilityssä koira. Joku ehti huutaa että varo nyt se tulee, ja minä ehdin nostaa Riittiä syliini ja pitää sitä toista koiraa jalallani erossa Riitistä ja komentaa sitä pois. Se toinen puri tai raapas mua polveen ja puri Riittiä. Riitti pääsi mun sylistä karkuun, ja puollusti itseään. Ne ehti tapella ehkä 5 sekuntia, ennen kuin sain siitä toisesta koirasta otteen, ja meidän agikouluttaja sai R:stä otteen.

Riitin toinen etujalka turposi kyynärän kohdalta, ja ei astu kunnolla kummallekaan takajalalle, mutta rei'iltä vältyttiin. Riitti ei arista mitään kohtaa, joten mahdollisesti vaan venähdys tai revähdys. Pitää seurailla vienkö sen eläinlääkäriin vai selvitäänkö levolla. Valitettavasti toisen koiran etujalkaan tuli haava. Minulla ei oo kuin polvi mustana ja pari naarmua.

Just kun Riitti toipui edelliseltä sairaslomalta treeneihin. Harmittaa ihan sikana. Olis pitäny lähettää Riitti läheisen A-esteen päälle, jolloin oisin ehkä ehtiny napata sen toisen koiran kiinni.

torstai 1. elokuuta 2013

Vepeilyä

Käämin kanssa otettiin kaks kierrosta vientiä ja välissä toisen veneen haku. Ekoissa vienneissä oli taas lähtöongelmaa, jostain syystä se ekat kaks metriä on se vaikein. Jos niistä menee yli niin sit menee tosi varmasti ihan miten kauas vaan.

Väliin toisen veneen haku, Käämi yksin veneellä. Kiusattiin Käämiä ylimääräisillä käskytyksillä ja kehumisilla, ja Käämi istui kuin tatti kutsuun asti. Hieno eläin! Autettiin soutamalla, ettei olisi liian rankkaa.

Loppuun vientiä uudestaan, ja edelleen samaa lähtöongelmaa. Lopuksi superhelppo, 10 metrin vienti, ja se onnistui ongelmitta. Vaikein esine Käämille on dummy, pelastusliivit ja poiju on paljon helpommat kun eivät muistuta lelua.