Agiliitelyä

Riitti kävi tänään taas 1-2lk treeneissä. Ja oli hyperpätevä. Kyllä kateus on paras motivaattori. Ei tippunut yksikään rima koko päivänä, ja jätkä keskittyi niin täysillä! Itsenäisesti tehtiin kontakteja, pussia, ja yhtä hyppyä. Itsenäisenä ratana oli hyppyjen ja putken pyöritys, jossa oli tarkoitus saada koira irtoamaan putken päästä haluttuun suuntaan, tai irtoamaan haluttuun putken päähän. Riitti oli aivan super! En ois ikinä kuvitellutkaan, että se saataisiin irtoamaan J-putkesta putken takapuolelle, huolimatta että minä en ehtinyt lähellekään mihin olisi pitänyt.

Päivän varsinaisena ratana oli hyppyjen, putken ja keppien pyöritys, paljon takaakiertoja, irtoamisia, ja etenkin niitä keppejä. Riitillä sujuu muuten kepit ihan hyvin, mutta väärältä puolelta ohjattuna sillä on ne vielä melko kesken. Lisää vaan treeniä, omat kepit olisi tarpeen.

Saatiin taas agilityssä koira päälle, tällä kertaa radalta ei karattu meidän päälle, vaan vaihteeksi Riitti oli radalla. Mitään ei kai sattunut, syöksyivät vaan perän jälkeen putkeen, ja kerkesin keräillä Riitin kiinni heti putken päästä, ja toinen totteli luoksetulokäskyä. Olikohan tämä nyt ainakin viides kerta reilun vuoden sisään. Kyllähän tuo louskuttaa radalla, mutta ei se itse reagoi kehenkään muuhun, ei odottajiin eikä radalla oleviin, ja ottaa varsin lunkisti radan vieressä, ja keskittyy täysillä tekemiseen. Pistää silti miettimään, onko omassa vikaa.

Käämillä oli kurja kohtalo, se joutui odottamaan boksissa kentän laidalla. Alkuun ääni oli suorastaan raivoisa, mutta sitten se luovutti ja alkoi nukkumaan. Reilun tunnin päästä Käämi pääsi tekemään putkea muutamaan kertaan. Ekalla kertaa putki mentiin ravilla, mutta toisella kertaa jo vähän kovempaa, ja kolmannella kertaa täydellä laukalla. Pätevä pieni pentu.

Käämin kuulumisia

Viimeyönä Käämi oli hieman eri mieltä nukkumisesta. Eka herätys oli puolilta öin, ja sen jälkeen uni tuli suht nopeasti. Toisen kerran herätys oli yhdeltä, ja penne pentele valvotti mua melkein tunnin, ja pissi samalla sisälle. Loppujen lopuksi säälin naapureita, ja nousin ylös lyhyen hiljaisen hetken aikana, menin hetkeksi istumaan vähän penneä lähemmäksi, ja Käämi nukahti melko pian sen jälkeen. No, sen jälkeen sainkin nukkua yhdeksään, ilman herätyskelloa oltais nukuttu vielä pitempään.

Askartelin Käämille villapaidan hihasta takin, kun aamuisin on pakkasta, ja minuakin palelee, niin tottakai pentuakin sillon palelee. Eikös? Penne pysyi kohtuullisen hyvin mukana, kerran otti ja karkasi parin kymmenen metrin päähän. Minä heti ovelana puun taakse piiloon. Pentu juoksi ympäri metsää, palaten sinne missä oli minut nähnyt viimeksi, ja taas sinne, missä oli huomannut minut hukanneensa. Riitti oli jo menossa pentua pelastamaan, mutta komensin sen maahan. Pienen ääniavun jälkeen pentu löysi meidät, ja pysytteli loppulenkin alta 10 metrin päässä minusta. Täältä pari kuvaa aamulenkiltä metsästä. Pahoitteluni surkeasta laadusta. Unohdin vaihtaa akun, joten nuo on kuvattu lähes tyhjällä akulla, ja se vaikuttaa näköjään laatuun todella paljon.
Mitä isot edellä, sitä pienet perässä

Leikitään!

Nuuskuti nuuskuti

Vähän takki vaatisi vielä tuunausta pysyäkseen selän päällä tötteröhännästä huolimatta, ja että pissiä voisi ilman virittelyjä, mutta voipi olla etten viitsi. Pääasia että pennellä on vähän lämpimämpi.

Hakua ja tokottelua

Riitti kävi tänään tekemässä ilmaisuja Viihdekeskuksella, 6kpl. Se oli pätevä mies, ja viime kerran toispuoleisuusongelmista ei ollut tietoakaan. Miun haukkuva rullakoira.
Riitti on vähän tokoillut, positiivista vahvistamista piirinmestaruuksia varten lähinnä. Emäntää jännittää jo aivan mielettömästi. 11 päivää vielä...

Käämi oli myös mukana hakuilemassa, makkararinkiä tekemässä. Oli oikein pätevä penne. Kaikki 5 maalimiestä löytyivät monta kertaa. Maahanmeno sujuu maalimiehellä jo, kiitos loistavien maalimiehien. Tosin takapää meinaa unohtua ylös aina välillä, hännän pyöriessä villisti. Mutta kyynärät on alhaalla kumminkin. Viiletys metsässä oli huikeaa.

Käämi on hieman jo tokotellu tässä parin päivän aikana. Mun on pitäny vaan syötellä sille namuja jalan ja seinän välissä, mutta piru kun se itse tarjoaa istumista ja kontaktia, niin palkataan niistäkin sitten. Käämi on ihan hullu ruoan perään. Syö sormet jos nameja tulee liian hitaaseen tahtiin. Pieni kärsivällisyys ei olisi pahitteeksi, mutta tilataan sitä sitten kasvattajalta jälkitoimituksena.

Ja osataan meillä poseeratakin. Mun tuleva näyttelykoipeliini.

Käämin kuulumisia

Käämi on aivan käsittämättömän helppo pentu. Se jää yksin nukkumaan, jos me mennään Riitin kanssa lenkille, mie käyn kaupassa, tai mitä vaan. Se nukkuu yön, lukuunottamatta paria pissatusta. Se leikkii itsekseen, eikä ole kokoajan vaatimassa huomiota. Ja nukkuu paljon, ainakin verrattuna millainen Riitti oli samanikäisenä.

Riitti on vähän jo tänään katsellut pentua, muutoin ovat olleet, kuin eivät olisi olemassakaan.

Hauskaa on myös se, että Käämi on ollut sisäsiistimpi kuin Riitti. Riitin piti ahnehtia luu naamariin mahdollisimman nopeasti, niin ne palaset oli sitten niin isoja, että niitä piti oksentaa. Käämi ei ole vielä ehtinyt sisälle tehdä, ei pissiä eikä kakkaa.

Ulkona on niin kylmä, että me on viihdytty siellä vain lyhyitä aikoja kerrallaan. Tie menee niin lähellä, etten ole vielä uskaltanut laskea irti, sillä herra jahtaisi mielellään tuulen pyörittämiä lehtiä, ja lähtisi kaikkien ihmisten mukaan.

Siksipä sisäkuvia, pötkötystä:

Leiki mun kaa Riitti

Harvinainen sekunti


Illalla saatiin jo eka pisu sisälle, olihan se aikakin. Käämi kävi ennen sitä leikkimässä Ninja-cockeripennun kanssa, kenties Ninja kertoi Käämille, että se kuuluu pentujen tapoihin. Käämi keksi myös loikkia pentuaitaa vasten, ja itkeskeli illalla lähes 10min ennen nukahtamista. Mutta toisaalta, nukkui 7,5 tuntia yhdellä pissatuksella. Ei ole todellista että pentu voi olla näin helppo. Olin varautunut nukkumaan vartin pätkiä kerrallaan ekat pari viikkoa.

Penne tuli taloon

Kuten blogeja seuraavat ovatkin varmasti pistäneet merkille, meille kotiutui penne. Käämi on oikein hauska tapaus, kiltti rääpäle, mielettömän iloinen, leikkisä, kiltti kuin mikä, hiljainen, ja ennen kaikkea kiltti. Herra ei ole vielä pissinyt sisälle, antoi mamman nukkua 7h, ei huuda perään vaikka kävisi saunassa...

Kotisivuilta löytyy lisää Käämistä.

Lyhyt video pikkuherrasta

Hakua Helsingissä

Käytiin moikkailemassa Coxi-veikkaa Helsingissä, ja päästiin samalla hakuilemaan. Iso kiitos Mariannelle ja Juhalle vieraanvaraisuudesta, kyydeistä, treenien järkkäämisestä, hermoista ja ruoasta!

Riitille 4 maalimiestä, tuulen puolelle tuulella ja väärälle puolelle näkölähdöillä. Saatiin jättikasa vinkkejä Terhiltä, miten jatkaa tästä eteenpäin. Kiitos niistäkin! Toivottavasti muistan edes puolet...

Agilentelyä hyper-pätevien ryhmässä

Saatiin 3 kertaa 1-2lk kisaavien ryhmään. Voi apua... Kyllähän mie seuraavalle reenikaudelle ilmoittauduin kisaaviin, kun ensvuonna aattelin jo lisenssin maksaa. Mutta tuo ryhmä mihin päästiin, niin ovat reenanneet jo pari kuukautta.

Hyvin meillä alkoi. Ei päästä edes ekaa estettä ilman että rimat lentelee ja koira syöksyilee mihin sattuu. Mutta palasiin jaettuna ja ohjaajan kokoamisen jälkeen rata meni oikein kivasti, ja loput rimatkin pysyivät. Itsenäisesti tehtiin erinäisiä pyörittelyjä, keppejä, rengasta, puomia... jne. No, mutta ensviikolla uudestaan!